1969

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

[muokkaa] tammikuu - maaliskuu

1. tammikuuta – Suomessa keskiolutlaki antoi oikeuden myydä III-veroluokan olutta elintarvikeliikkeissä.
1. tammikuuta – Uusi puoluelaki tuli voimaan. Oikeusministeriöön perustettiin puoluerekisteri, johon merkittiin kaikki silloiset eduskuntapuolueet.
1. tammikuuta – Tieliikennelain muutoksella määrättiin jalankulkijoille ehdoton kielto ylittää katu punaisen valon palaessa.
1. tammikuuta – Lohjan ja Loimaan kauppalat muuttuivat kaupungeiksi ja Jämsän kunta kauppalaksi. Virtain kunta siirrettiin Vaasan läänistä Hämeen lääniin.
1. tammikuuta – Suomessa tapahtui useita kuntaliitoksia:
- Alavetelin ja Teerijärven kunnat liitettiin Kruunupyyn kuntaan
- Hiittisten kunta liitettiin Dragsfjärdin kuntaan
- Hyvinkään mlk liitettiin Hyvinkään kaupunkiin
- Karjaan mlk liitettiin Karjaan kauppalaan
- Karunan kunta liitettiin Sauvon kuntaan
- Kauvatsan kunta liitettiin Kokemäen kuntaan
- Koijärven kunta liitettiin osittain Forssan kaupunkiin, osittain Urjalan kuntaan
- Koskenpään kunta liitettiin Jämsänkosken kuntaan
- Kuopion mlk liitettiin osittain Kuopion kaupunkiin, osittain Siilinjärven kuntaan
- Pihlajaveden kunta liitettiin Keuruun kuntaan
- Pyhäjärven (Ul) kunta liitettiin Karkkilan kauppalaan
- Uudenkaupungin mlk liitettiin Uuteenkaupunkiin
- Äänekosken mlk liitettiin Äänekosken kauppalaan
- Öjan kunta liitettiin Kaarlelan kuntaan
1. tammikuuta – Tšekkoslovakia muutettiin liittovaltioksi, jonka osavaltiot olivat Tšekki ja Slovakia
4. tammikuuta – Espanja luovutti Ifnin Marokolle.
15. tammikuuta – Neuvostoliitto laukaisi Sojuz 5:n avaruuteen.
16. tammikuuta – 21-vuotias opiskelija Jan Palach poltti itsensä julkisesti Prahassa vastalauseeksi Tšekkoslovakian miehitykselle. Hän kuoli sairaalassa 19. tammikuuta. Eräät muutkin henkilöt seurasivat hänen esimerkkiään.
20. tammikuuta – Richard Nixon astui presidentin virkaan.
24. tammikuuta – Sotatilalaki astui voimaan Madridissa: yliopisto suljettiin ja yli 300 opiskelijaa pidätettiin.
24. tammikuuta – Suomessa avattiin ensimmäinen sähköistetty rataosuus Helsinki–Kirkkonummi-liikenteelle.
27. tammikuuta – 14 Israelin vakoojiksi väitettyä pidätettiin ja teloitettiin Bagdadissa.
28. tammikuuta – Suomen OECD-jäsenyys tuli voimaan.
30. tammikuuta – The Beatles esiintyi viimeisen kerran levy-yhtiön katolta. Poliisi hajotti luvattoman konsertin.
1. helmikuuta – Kansalaisluottamuksen menettäminen poistui käytöstä rangaistusmuotona.
3. helmikuuta – Jasser Arafat astui palestiinalaisten kansankongressin valitsemana PLO:n johtoon.
5. helmikuuta – Suomi ja Norja liittyivät kansainväliseen ydinsulkusopimukseen.
10. helmikuuta – Koko Yhdysvaltoja sykähdyttäneen taideskandaalin oikeudenkäynti alkoi San Franciscossa. Kiistelevinä osapuolina olivat Bufano Society -taidesäätiö ja Tabe Slioor.
11. helmikuuta – Varusmiespalveluksesta kieltäytynyt opiskelija Erik Schüller yllytti Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa vakaumuksellisin perustein asepalveluksesta kieltäytyneitä jatkamaan kieltäytymistään anomusten hylkäämisestä huolimatta.
14. helmikuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi K.-A. Fagerholmille valtioneuvoksen arvonimen.
1. maaliskuuta – The Doorsin Jim Morrison pidätettiin Miamissa ja häntä syytettiin siveettömästä käytöksestä ja julkisesta juopumuksesta.
1. maaliskuuta – Armeija kaappasi puolustusministeri Hafez al-Assadin johdolla vallan Syyriassa.
2. maaliskuuta – Neuvostoliiton ja Kiinan joukot taistelivat Ussurijoella.
3. maaliskuuta – NASA laukaisi Apollo 9:n matkalleen.
7. maaliskuuta – Sekatyömies Tauno Pasanen surmasi metsästyskiväärillä neljä häntä pidättämään tullutta poliisia Pihtiputaan Korppisten kylässä. Surmansa saivat konstaapelit Mauno Poikkimäki, Veikko Riihimäki, Onni Saastamoinen ja Pentti Turpeinen. Elokuvaohjaaja Mikko Niskanen teki tästä tapauksesta elokuvan Kahdeksan surmanluotia vuonna 1972.
13. maaliskuuta – Apollo 9 palasi lennoltaan.
14. maaliskuuta – Neuvostoliiton ja Kiinan joukot kahakoivat jälleen Ussurijoella. Maat syyttivät toisiaan.
17. maaliskuuta – Golda Meirista tuli Israelin pääministeri.
19. maaliskuuta – Brittien laskuvarjojoukot ja merijalkaväki nousivat maihin Anguillalla odottaen vastarintaa "presidentti" Ronald Websterin joukoilta. Paikalliset toivottivatkin sotilaat tervetulleiksi.
21. maaliskuuta – Euroopan neuvoston toimikunta, joka tutki poliittisten vankien kohtelua Kreikassa, keskeytti työnsä ja poistui maasta, koska Kreikan viranomaiset olivat vaikeuttaneet sen työskentelyä.
28. maaliskuuta – Tsekkoslovakia voitti Neuvostoliiton jääkiekon MM-kisoissa Tukholmassa. Voittoisan pelin jälkeen Prahassa järjestettiin useita Neuvostoliiton vastaisia mielenosoituksia.

[muokkaa] huhtikuu - kesäkuu

1. huhtikuuta – Suomen valtion virastoissa siirryttiin ympärivuotisesti viisipäiväiseen työviikkoon, jota jo kolmena edellisenä vuotena oli noudatettu kesäkuukausina.
3. huhtikuuta – SKP:n edustajakokous alkoi Helsingissä. Myrskyisässä kokouksessa puolueen vähemmistö menetti otteensa keskuskomiteasta ja alkoi suunnitella oman puolueen perustamista. Myös puolueen vähemmistön rivit rakoilivat.
21. huhtikuuta – Tšekkoslovakian miehitystä arvostellut suurjuoksija, eversti Emil Zatopek erotettiin maan armeijan palveluksesta "väärien tietojen levittäjänä".
25. huhtikuuta – Puolustusvoimain komentaja, kenraali Yrjö Keinonen pyysi eroa virastaan.
25. huhtikuuta – SDP:n puoluesihteeri Erkki Raatikainen valittiin Yleisradion pääjohtajaksi.
28. huhtikuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle ilmoitti eroavansa virastaan.
7. toukokuuta – Opiskelija Erik Schüller tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa 14 kuukauden vankeuteen aseistakieltäytymiseen yllyttämisestä. Myöhemmin hovioikeus lievensi Schüllerin saaman tuomion 300 markan sakoksi.
14. toukokuuta – Helsingissä muurattiin Finlandia-talon peruskivi.
16. toukokuuta – Neuvostoliiton Venera 5 -avaruusluotain laskeutui Venukseen.
18. toukokuuta – NASA laukaisi Apollo 10:n matkalleen.
25. toukokuuta – Armeija kaappasi vallan Sudanissa eversti Jaafar al-Nimeirin johdolla.
3. kesäkuuta – Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille tehtiin kantelu pastori Terho Pursiaista vastaan hänen Uusin testamentti -kirjasensa vuoksi. Kirjasen väitettiin yllyttävän ihmisiä lainvastaiseen väkivaltaiseen toimintaan. Tuomiokapituli lähetti asian rikospoliisin tutkittavaksi.
20. kesäkuuta – Georges Pompidou valittiin Ranskan presidentiksi.

[muokkaa] heinäkuu - syyskuu

1. heinäkuuta – Ison-Britannian kuningatar Elisabet II löi poikansa kruununprinssi Charlesin Walesin prinssiksi.
7. heinäkuuta – Kanadassa ranskan kielestä tuli valtionhallinnossa tasa-arvoinen englannin kielen kanssa.
14. heinäkuuta – Hondurasin ja El Salvadorin välinen jalkapallosota puhkesi ja El Salvador hyökkäsi Hondurasiin. Tulitauko saatiin aikaan 20. heinäkuuta.
20. heinäkuuta – Ensimmäinen miehitetty kuulento: Apollo 11 laskeutui Kuun pinnalle. Neil Armstrongista tuli ensimmäinen Kuun pinnalla kävellyt ihminen ja Buzz Aldrinista toinen.
22. heinäkuuta – Espanjan valtionpäämies, kenraali Francisco Franco, nimesi prinssi Juan Carlosin seuraajakseen.
25. heinäkuuta – Vietnamin sota: Presidentti Richard Nixon julisti, että aasialaisten liittolaisten on kannettava vastuu omasta puolustuksestaan. Sotaa alettiin "vietnamisoida".
4. elokuuta – Salaiset rauhanneuvottelut alkoivat Pariisissa Yhdysvaltain ja Pohjois-Vietnamin välillä. Ne kuitenkin epäonnistuivat.
9. elokuuta – Charles Mansonin kultin jäsenet murhasivat viisi ihmistä, mm. näyttelijä Sharon Taten ja seuraavana päivänä vielä kaksi.
13. elokuuta – Kovia taisteluja käytiin Kiinan ja Neuvostoliiton rajalla.
15.–18. elokuuta – Woodstock-festivaali järjestettiin New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa.
21. elokuuta – Al-Aqsan moskeija Jerusalemissa Israelissa paloi australialaisen tuhopolttajan sytyttämänä. Israelin ja arabimaiden välit kiristyivät tapauksen vuoksi äärimmilleen.
1. syyskuuta – Vallankaappaus Libyassa syrjäytti kuningas Idris I:n ja eversti Muammar Gaddafi nousi valtaan.
5. syyskuuta – Uudenmaan lääninhallitus totesi, ettei Terho Pursiaista vastaan Uusin testamentti -kirjasen vuoksi tehty kantelu anna aihetta syytetoimiin.
20. syyskuuta – Helsingin taidehallissa näytteillä olleen Harro Koskisen Sikavaakunan johdosta tehtiin Helsingin rikospoliisille rikosilmoitus Suomen vaakunan häpäisemisestä.
22. syyskuuta – Voimakas myrsky aiheutti suurta tuhoa Etelä-Ruotsissa.
28. syyskuuta – Helsingin Taivallahden seurakunnan Temppeliaukion kirkko vihittiin käyttöön.

[muokkaa] lokakuu - joulukuu

1. lokakuuta – Olof Palme valittiin Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueen johtoon. Hän seurasi Tage Erlanderia pääministerinä 14. lokakuuta.
5. lokakuuta – "Aikamiesten" esittämä Iltatuulen viesti putosi Yleisradion listalta oltuaan siellä yhtäjaksoisesti ohjelman alkamisesta tammikuusta 1968 alkaen.
15. lokakuuta – Sadat tuhannet ihmiset ottivat osaa Vietnamin sodan vastaisiin mielenosoituksiin Yhdysvalloissa.
21. lokakuuta – Willy Brandtista tuli Saksan liittokansleri.
21. lokakuuta – Siad Barre nousi vallankaappauksella valtaan Somaliassa.
2. marraskuuta – Suomen eteläosassa oli voimakas lumipyry ja Etelä-Ruotsissa kova myrsky.
5. marraskuuta – Kirjailija Aleksandr Solzhenitsyn erotettiin Neuvostoliiton kirjailijaliitosta syytettynä neuvostovastaisesta toiminnasta.
14. marraskuuta – NASA laukaisi Apollo 12:n matkaan.
14. marraskuuta – Ensimmäinen Suomessa tehty sarjavalmisteinen henkilöauto lähti Uudenkaupungin autotehtaalta. Rekisteritunnuksella EKA-96 varustettu Saab 96 luovutettiin presidentti Urho Kekkoselle.
15. marraskuuta – Kylmä sota: Neuvostoliiton sukellusvene K-19 törmäsi yhdysvaltalaiseen USS Gato -veneeseen Barentsinmerellä.
15. marraskuuta – Washington (DC):ssä 250 000–500 000 ihmistä osoitti mieltään Vietnamin sotaa vastaan.
17. marraskuuta – Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain edustajat tapasivat Helsingissä ja aloittivat SALT I -neuvottelut ydinaseiden vähentämiseksi.
19. marraskuuta – Apollo 12 laskeutui Myrskyjen merelle. Charles Conradista ja Alan Beanista tuli kolmas ja neljäs ihminen Kuun kamaralla.
20. marraskuuta – Cleveland Plain Dealer -sanomalehti julkaisi valokuvia My Lain verilöylystä Vietnamissa.
21. marraskuuta – Ensimmäinen ARPANET-yhteys otettiin käyttöön.
1. joulukuuta – Vietnamin sota: ensimmäinen asevelvollisten arvonta sitten toisen maailmansodan. New York Timesin mukaan arvonta ei ollut oikeudenmukainen.
9. joulukuuta – Höyrylaiva Eira upposi Hangon edustalle.
12. joulukuuta – Pohjoismaiden pääministerit kokoontuivat Helsingissä. Suomi vaati Nordek-hankkeen lykkäämistä, koska Norja ja Tanska pyrkivät EEC:n jäseniksi.

[muokkaa] Syntyneitä

1. tammikuuta – Regina Kent, kiinalaissyntyinen näyttelijä (k. 2000)
2. tammikuuta – Christy Turlington, yhdysvaltalainen malli
2. tammikuuta – Tommy Morrison, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
3. tammikuuta – Michael Schumacher, saksalainen Formula 1 -kuljettaja
5. tammikuuta – Marilyn Manson, yhdysvaltalainen laulaja
14. tammikuuta – Jason Bateman, yhdysvaltalainen näyttelijä
14. tammikuuta – Dave Grohl, yhdysvaltalainen muusikko
15. tammikuuta – Meret Becker, saksalainen näyttelijätär ja muusikko
16. tammikuuta – Roy Jones Jr., yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
17. tammikuuta – Naveen Andrews brittiläinen näyttelijä
20. tammikuuta – Patrick K. Kroupa, yhdysvaltalainen kirjailija ja hakkeri
11. helmikuuta – Jennifer Aniston, yhdysvaltalainen näyttelijä
25. helmikuuta – Petri Walli, suomalainen rock-muusikko
15. maaliskuuta – Timo Kotipelto, suomalainen laulaja
2. huhtikuuta – Reko Lundán, suomalainen teatteriohjaaja ja kirjailija
11. huhtikuuta – Michael von Grünigen, sveitsiläinen alppihiihtäjä
25. huhtikuuta – Renée Zellweger, yhdysvaltalainen näyttelijä
16. toukokuuta – David Boreanaz, yhdysvaltalainen näyttelijä
14. kesäkuuta – Steffi Graf, saksalainen tennispelaaja
15. kesäkuuta – Oliver Kahn, saksalainen jalkapalloilija
15. kesäkuuta – Ice Cube, yhdysvaltalainen rap-laulaja ja näyttelijä
26. heinäkuuta – Adele Stevens, brittiläinen aikuisviihdemalli
12. elokuuta – Jukka Rasila, suomalainen näyttelijä
12. elokuuta – Tanita Tikaram, fidžiläis-malesialainen laulaja
18. elokuuta – Edward Norton, yhdysvaltalainen näyttelijä
20. syyskuuta – Stefan Horngacher, itävaltalainen mäkihyppääjä
20. syyskuuta – Marja Tiura, suomalainen kansanedustaja
25. syyskuuta – Catherine Zeta-Jones, walesilainen näyttelijä
3. lokakuuta – Gwen Stefani, yhdysvaltalainen laulaja ("No Doubt")
22. lokakuuta – Helmut Lotti, belgialainen laulaja
7. marraskuuta – Hélène Grimaud, pianisti
9. joulukuuta – Bixente Lizarazu, ranskalainen jalkapalloilija
28. joulukuuta – Linus Torvalds, suomalainen Linux-käyttöjärjestelmäytimen kehittäjä

[muokkaa] Kuolleita

8. tammikuuta – Serge Poliakoff, venäläinen taiteilija (s. 1900)
11. tammikuuta – Erkki Lindfors, suomalainen poliitikko (Tampereen kaupunginjohtaja)
2. helmikuuta – Boris Karloff, englantilainen kauhuelokuvien näyttelijä
3. helmikuuta – Al Taliaferro, italialaissyntyinen sarjakuvapiirtäjä (Aku Ankan piirtäjiä)
17. helmikuuta – Cyril Szalkiewicz, suomalainen pianisti
26. helmikuuta – Levi Eshkol, Israelin pääministeri
26. helmikuuta – Karl Jaspers, saksalainen filosofi
25. maaliskuuta – Paavo Koli, suomalainen sosiologi (Tampereen yliopiston rehtori)
26. maaliskuuta – B. Traven, saksalainen kirjailija
28. maaliskuuta – Dwight D. Eisenhower, kenraali ja Yhdysvaltain 34. presidentti
3. huhtikuuta – Uunio Saalas, suomalainen hyönteistieteilijä ja professori
25. huhtikuuta – Jussi Snellman, suomalainen näyttelijä
2. toukokuuta – Franz von Papen, saksalainen poliitikko
8. kesäkuuta – Aino Järnefelt, Jean Sibeliuksen puoliso
8. kesäkuuta – Gerald V. Kuss, irlantilainen kirjailija
8. kesäkuuta – Robert Taylor, yhdysvaltalainen näyttelijä
20. kesäkuuta – Wilhelm Wahlforss, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos
22. kesäkuuta – Judy Garland, yhdysvaltalainen näyttelijä
22. kesäkuuta – Huugo Jalkanen, suomalainen kirjailija
23. kesäkuuta – Volmari Iso-Hollo, suomalainen juoksija
29. kesäkuuta – Moise Tšombe, Kongon pääministeri
2. heinäkuuta – Brian Jones, englantilainen kitaristi ("Rolling Stones")
20. heinäkuuta – Simon Parmet, suomalainen kapellimestari
25. heinäkuuta – Jarno Pennanen, suomalainen kirjailija
7. elokuuta – Joseph Kosma, ranskalainen säveltäjä
9. elokuuta – Sharon Tate, yhdysvaltalainen näyttelijä
12. elokuuta – Vilho Väisälä, suomalainen meteorologian professori
17. elokuuta – Ludwig Mies van der Rohe, saksalais-yhdysvaltalainen arkkitehti
18. elokuuta – Conrad Albrecht, saksalainen suuramiraali
31. elokuuta – Rocky Marciano, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (voittamaton raskaan sarjan maailmanmestari)
1. syyskuuta – Aili Konttinen, suomalainen kirjailija
2. syyskuuta – Ho Tši Minh, Pohjois-Vietnamin presidentti
6. syyskuuta – Väinö Riikkilä, suomalainen kirjailija
12. lokakuuta – Sonja Henie, norjalainen taitoluistelija
12. lokakuuta – Veli Saarinen, suomalainen hiihtäjä ja hiihtovalmentaja
12. lokakuuta – Julius Saaristo, suomalainen jääkärimajuri ja keihäänheittäjä
21. lokakuuta – Jack Kerouac, yhdysvaltalainen kirjailija (Matkalla)
22. lokakuuta – Arvo Korsimo, suomalainen poliitikko ja kanslianeuvos
2. marraskuuta – Kalervo Kallio, suomalainen kuvanveistäjä
12. marraskuuta – Liu Shaoqi (Liu Shao-tshi), Kiinan kansantasavallan presidentti
18. marraskuuta – Eero Leväluoma, suomalainen teatteriohjaaja
3. joulukuuta – Kliment Voroshilov, Neuvostoliiton presidentti
22. joulukuuta – Josef von Sternberg, itävaltalais-yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
30. joulukuuta – Jiri Trnka, tšekkiläinen nukke-elokuvaohjaaja