Ruotsi

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee valtiota. Ruotsilla voidaan tarkoittaa myös ruotsin kieltä.

Konungariket Sverige
Ruotsin kuningaskunta


lippu		vaakuna

Valtiomuoto

perustuslaillinen monarkia

Kuningas
Pääministeri

Kaarle XVI Kustaa
Fredrik Reinfeldt

Pääkaupunki

Tukholma (761 721 as.)

Muita kaupunkeja

Göteborg (481 410 as.), Malmö (267 171 as.)

Pinta-ala
– josta sisävesiä

449 964 km² (sijalla 54)
8,67 %

Väkiluku (2005)
– väestötiheys
– väestönkasvu

9 179 731 (30.11.2007) (sijalla 84)
20,0 / km²
0,17^lähde? % (2005)

Viralliset kielet

ei ole¹

Valuutta

Ruotsin kruunu (SEK) (SEK)

BKT (2006)
– yhteensä
– per asukas

sijalla 35
336 000 milj. USD
34 735 USD

HDI (2003)

0,949 (sijalla 6)

Elinkeinorakenne

maatalous 2 %,
palvelut 69 %,
teollisuus 29 % BKT:sta

Aikavyöhyke
– kesäaika

UTC+1
UTC+2

Itsenäisyys
– yhdistyi

900–1200

Lyhenne
Maatunnus

SE
ajoneuvot: S
lentokoneet: SE

Kansainvälinen
suuntanumero

+46

Motto

Ei mottoa
Kuninkaan vaalilause: För Sverige i tiden
("Ruotsin hyväksi ajan hengessä")

Kansallislaulu

Du gamla, du fria

¹ruotsi on de facto maan pääkieli, viisi virallista vähemmistökieltä ovat suomi, meänkieli, saame, romani ja jiddiš.

Ruotsin kuningaskunta (ruots. Konungariket Sverige kuuntele ääntämys^?) eli Ruotsi (ruots. Sverige) on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa. Sillä on yhteinen raja Suomen ja Norjan kanssa. Ruotsi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusmaa. Ruotsi on pinta-alaltaan (449 964 km²) läntisen Euroopan kolmanneksi suurin valtio ja väkirikkain Pohjoismaa.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Politiikka
- 2.1 Sisäpolitiikka
- 2.2 Kansainväliset suhteet
3 Läänit
4 Maantiede
- 4.1 Suurimpia kaupunkeja
5 Väestö
6 Talous
7 Merkittävimmät luonnonvarat
8 Merkittävimmät vientituotteet
9 Lähteet
10 Aiheesta muualla

Historia

Pääartikkeli: Ruotsin historia

Viikinkiaika

Pääartikkeli: Viikinkien idäntie

800- ja 900-lukujen aikana Etelä- ja Keski-Ruotsissa vallitsi viikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja kolonisoivat Itämeren alueella, Venäjällä ja aina Mustallamerellä asti. Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla.

Suomi liitetään Ruotsiin

1200-luvun kuluessa Ruotsin valta vakiintui Länsi-Suomessa. Itäraja Novgorodia vastaan sovittiin Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323. Pohjois-Suomi ja Lappi jäivät vielä pitkiksi ajoiksi varsinaisen hallinnon ulkopuolelle.

Kalmarin unioni

Vuonna 1389 perustettiin Kalmarin unioni, kun Tanskan, Norjan ja Ruotsin kuningaskunnat tulivat saman hallitsijan alaisiksi. 1400-luvulla Ruotsissa esiintyi sekä sisäisiä valtataisteluja että kapinointia unionia vastaan. Ruotsi erosi unionista Kustaa Vaasan johtaman kapinaliikkeen voimin vuonna 1521.

Suurvaltakausi ja paluu pikkuvaltion asemaan

1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainen suurvalta, erityisesti kuningas Kustaa II Aadolfin aikana. 1700-luvulla Ruotsin suurvalta-asema luhistui. Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsin suuressa Pohjan sodassa. Vuonna 1808 alkaneessa Suomen sodassa Venäjä valtasi Ruotsilta Suomen, joka liitettiin Venäjään 17. syyskuuta 1809 Haminan rauhassa. Vuonna 1814 Ruotsin kruunu sai Napoleonin sotien jälkiseurauksena Norjan Tanskalta, mutta maita yhdisti poliittisesti vain yhteinen hallitsija.

Ruotsi 1900- ja 2000-luvulla

Norja irtaantui Ruotsin kruunun hallinnasta vuonna 1905. Ensimmäisen maailmansodan aikana Ruotsi oli puolueeton, vaikka ympärysvallat toisinaan boikotoivat maata Saksan keisarikunnan kanssa tapahtuneen vilkkaan kaupankäynnin takia. Myös toisessa maailmansodassa Ruotsi oli puolueeton. Sodan alkupuolella Ruotsi kävi vilkasta kauppaa Saksan kanssa ja myönsi saksalaisille joukoille kauttakulkuoikeuden. Ruotsi oli virallisesti puolueeton myös kylmässä sodassa. Maa liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Ruotsi hylkäsi euron neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä vuonna 2003.

Politiikka

Pääartikkeli: Ruotsin politiikka

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on kuningas. Nykyinen kuningas on Kaarle XVI Kustaa. Poliittista valtaa kuninkaalla ei ole. Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttää yksikamarinen parlamentti (valtiopäivät, ruots. riksdag), toimenpanovaltaa pääministerin johtama hallitus ja tuomiovaltaa riippumattomat oikeusistuimet. Parlamentissa on 349 jäsentä. Parlamentarismi on ollut käytössä vuodesta 1917 ja naisilla äänioikeus vuodesta 1919.

Ruotsissa on vallalla monipuoluejärjestelmä. Ruotsin eduskuntapuolueita ovat (suluissa kansanedustajien määrä) vuonna 2006:

Socialdemokraterna (Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue) (130)
Moderata samlingspartiet (Maltillinen kokoomus) (97)
Folkpartiet liberalerna (Kansanpuolue Liberaalit) (28)
Kristdemokraterna (Kristillisdemokraatit) (24)
Vänsterpartiet (Vasemmistopuolue) (22)
Centerpartiet (Keskustapuolue) (29)
Miljöpartiet de Gröna (Ympäristöpuolue Vihreät) (19)

Toisen maailmansodan jälkeen vallassa on ollut pääasiassa sosiaalidemokraattinen puolue. Sen johtoon ja pääministeriksi tuli hyvinvointivaltion rakentajana ja maailmanpolitiikan "omanatuntona" tunnettu Olof Palme 1969. Vuodesta 1976 vuorottelivat lyhytaikaiset kansanpuolueen ja keskustapuolueen hallitukset. Palme palasi valtaan 1982, mutta murhattiin yllättäen 1986. Hänen jälkeensä pääministeriksi tuli Ingvar Carlsson. Vuoden 1991 laman aikaan pääministeriksi tuli Carl Bildt keskusta-oikeistolaisen kokoomuksen, liberaalien ja kristillisdemokraattien hallituksen johdossa. Carlsson palasi pääministeriksi 1994 vaalien jälkeen. Hän luopui virasta 1996, josta lähtien pääministerinä oli Göran Persson. Vuoden 1998 vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät kannatustaan ja liittoutuivat vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen kanssa. Hallitusratkaisu jatkui vuodesta 2002. Sosiaalidemokraatit kärsivät tappion vuoden 2006 valtiopäivävaaleissa, ja pääministeriksi tuli kokoomuspuolueen Fredrik Reinfeldt. Seuraavan kerran valtiopäivävaalit järjestetään syyskuussa 2010.

Vaalit järjestetään joka neljäs vuosi syyskuun kolmantena sunnuntaina (vuoteen 1993 joka kolmas vuosi). Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet. Pohjoismaiden ja EU-maiden Ruotsissa asuvat kansalaiset saavat äänestää kunnallis- ja maakäräjävaaleissa. Maassa on 29 vaalipiiriä. Käytössä on suljettu listavaali, mutta 1998 lähtien myös osittainen henkilövaali. Yli 8 % puolueen äänistä saanut nousee henkilöäänimäärän mukaisessa järjestyksessä listan kärkeen. Kunnallis- ja maakäräjävaaleissa raja on 5 % ja vähintään 100/50 ääntä. Puolueen on ylitettävä 4 % äänikynnys tai 12 % yhdessä vaalipiirissä saadakseen yhtään edustajia.

Katso myös: Ruotsin puolueiden kannatus valtiopäivävaaleissa

Sisäpolitiikka

Ruotsin suuri saavutus oli 1930-luvulta alkaen erityinen sosiaalivaltio eli Kansankoti (Folkhemmet), joka melkoisesti paransi kansalaisten taloudellista asemaa ja yhdenvertaisuutta. 1980-luvun lopulla Ruotsin taloudellinen tilanne muuttui epävarmemmaksi, mikä vaikeutti järjestelmän ylläpitoa.

Kansainväliset suhteet

Ruotsi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. Ruotsalainen Dag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953–1961.

Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Liittoutumattomuudella on Ruotsissa vankka kansan tuki.

Ruotsi on ollut Euroopan unionin jäsen 1. tammikuuta 1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan unionin jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3 % ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluutta euroon, kun se täyttää ns. Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät Euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä.

Läänit

Pääartikkelit: Ruotsin läänit ja Ruotsin kunnat

Ruotsi on jaettu 21 lääniin (län). Läänit on edelleen jaettu 290 kuntaan (kommun), joilla on laaja itsehallinto. Kunnissa päättävä elin on kunnanvaltuusto. Kuntien lisäksi maakunnilla on itsehallinto, maassa on 18 maakäräjäkuntaa (Landsting) ja alueet (regioner) Västra Götaland ja Skåne.^[1] Kunnanvaltuuston jäsenet ja maakäräjäedustajat valitaan samaan aikaan parlamenttiedustajien kanssa.

Ruotsi jaetaan myös tradition mukaan maihin (land) (Sveanmaa, Götanmaa sekä Norlanti) ja maakuntiin (landskap).

Blekingen lääni
Gotlannin lääni
Gävleborgin lääni
Hallannin lääni
Itä-Götanmaan lääni
Jämtlannin lääni
Jönköpingin lääni
Kalmarin lääni
Kronobergin lääni
Länsi-Götanmaan lääni
Norrbottenin lääni (Pohjoispohjan lääni)
Skoonen lääni
Södermanlannin lääni
Taalainmaan lääni
Tukholman lääni
Uppsalan lääni
Värmlannin lääni
Västerbottenin lääni (Länsipohjan lääni)
Västernorlannin lääni (Länsi-Norlannin lääni)
Västmanlannin lääni
Örebron lääni

Maantiede

Pääartikkeli: Ruotsin maantiede

Ruotsi satelliittikuvassa maaliskuussa 2002.

IKEA on ruotsalainen, maailmanlaajuisesti kuuluisa sisustusliike

Ruotsi on sekä pinta-alaltaan (449 964 neliökilometriä) että väestöltään (noin 9 miljoonaa) jonkin verran Suomea suurempi.

Ruotsi sijaitsee lähes kokonaisuudessaan Skandinavian niemimaalla. Lisäksi maahan kuuluu kaksi suurta saarta Itämeressä, Gotlanti ja Öölanti. Korkein kohta on Kebnekaise Lapissa, 2 117 metriä. Norjan läpikulkevat skandit ovat myös paikoin Ruotsissa, joka tekee luonnosta monipuolisen. Ruotsi kuuluu Itämeren valuma-alueeseen.

Ruotsin kasvillisuus on monipuolista. Suurimmat vastakohdat ovat Ruotsin lapin karujen tunturialueiden ja Etelä-Ruotsin vehmaiden lehtimetsien vällillä. Alpiinista tundramaista kasvillisuutta kasvaa skandeilla. Muuten koko Pohjois-Ruotsi on havumetsävyöhykettä. Hemiborealinen vyöhyke, ja tammen levinneisyyden pohjoisraja kulkevat Tukholman pohjoispuolella Uppsalassa. Varsinainen lehtimetsävyöhykkeen pohjoisraja, ja kuusen levinneisyyden eteläraja kulkevat Eteläisimmässä Ruotsissa. Eteläisimmässä Ruotsissa kasvaa muun muassa pyökkiä, valkopyökkiä, sekä talvitammea.

Ruotsin pääkaupunki on Tukholma.

Suurimpia kaupunkeja

Sijoitus	Kaupunki	Väkiluku	Pinta-ala (km²)	Väestötiheys
1	Tukholma	782 855	187,74	4 124,91
2	Göteborg	489 757	450,71	1 080,58
3	Malmö	276 244	155 56	1 752,60
4	Uppsala	185 187	2 189,10	84,01
5	Linköping	138 580	1 435,80	96,08
6	Västerås	132 920	962,78	137,46
7	Örebro	128 977	1 380,11	92,87
8	Norrköping	125 463	1 503,61	82,95
9	Helsingborg	123 389	346,25	353,35
10	Jönköping	122 194	1 488,75	81,43
11	Uumaja	111 235	2 331,39	47,58
12	Lund	103 286	430,27	238,11
13	Borås	100 221	915,22	108,88
14	Sundsvall	94 516	3 208,70	29,33
15	Gävle	92 416	1 615,07	57,12

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista.

Väestö

Ruotsissa puhutaan pääasiassa ruotsia, suurin vähemmistökieli on suomi. Maalla ei kuitenkaan ole lainsäädännöllä määrättyä virallista kieltä ruotsin hallitsevasta asemasta huolimatta. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovat saame, meänkieli (suomen murre), suomi, romanikieli ja jiddiš. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asema Arjeplogin, Jällivaaran (Gällivare), Jokimukan ja Kiirunan kunnissa ja niiden läheisyydessä. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kunnissa. Romanilla ja jiddišillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa on paljon vähemmistökieliä suuren maahanmuuton seurauksesta.

Ruotsi oli pitkään väestöltään hyvin homogeeninen. Suurimmat vähemmistöt olivat suomalaiset ja saamelaiset. 1970-luvulta lähtien harjoitetun liberaalin maanmuutto- ja pakolaispolitiikan seurauksena ruotsalaisista oli 2003 noin 12 % ulkomailla syntyneitä. Suurimmat maahanmuuttajien ryhmät ovat Pohjoismaista (21 %), Irakista (15 %) ja entisen Jugoslavian alueelta, sekä Saksasta, Britanniasta ja Iranista.

Ruotsalaisista 77 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Valtio ja kirkko erotettiin toisistaan vuonna 2000.

Talous

Ruotsin reaalisen bruttokansantuotteen vuosimuutos 1996-2006.

Pääartikkeli: Ruotsin talous

Ruotsin talous painottuu voimakkaammin metalli- ja kemianteollisuuteen kuin Suomen. Ruotsin teollistuminen perustui rautamalmiin ja puuhun. Mineraalit ovat edelleen tärkeitä; Ruotsi tuottaa suurimman osan Euroopan rautamalmista. Hiilivaroja sillä ei juurikaan ole, ja energiantuotannosta vesivoima muodostaa suuren osan. Maataloudessa työskentelee 2 % työvoimasta ja pystyy tuottamaan maan oman tarpeen. Metsätaloudessa Ruotsi on yksi maailman johtavia maita.

Ruotsilla on 10 ydinreaktoria sähköntuotantoon, kolme Forsmarkissa Uppsalassa lähellä Tukholmaa, kolme Oskarshamnissa (kiehutusreaktoreja) Smålandissa ja neljä Ringhalsissa (3×painevesireaktoria ja yksi kiehutusreaktori) Hallandissa lähellä Göteborgia. Juutinrauman rannalla Malmön ja Helsingborgin välillä sijaitsevan Barsebäckin yksiköt suljettiin 1999 ja 2005. Suhde ydinvoimaan on ongelmallinen; kansanäänestyksessä 1980 hyväksyttiin ydinvoimasta luopuminen vuoteen 2010 mennessä, mikä ei toteudu korvaavien energianlähteiden puutteessa.

Julkinen sektori muodostaa suuren osan taloudesta, 56 % BKT:sta ja valtio työllistää 23 % työvoimasta (2003). Työttömyysaste on alhainen (6 % kesällä 2004).

Volvo, Saab-Scania, Ericsson, Tetrapak, Asea ja Nobel ovat olleet ruotsalaisen talouselämän kivijalkoja, joiden omistus on monimutkaisten, eri äänivaltaisten osakkeiden kautta keskittynyt muutamalla mahtiomistajalle, muun muassa Wallenberg-suvulle. Ruotsilla on laaja kotimainen aseteollisuus, jota tuetaan omien puolustusvoimien hankinnoilla.

Ruotsalaisista tuotteista tunnetuksi brandeiksi ovat nousseet muun muassa H&M, Åhlens, Lindex ja IKEA.

Viime vuosien aikana omistus on monessa yhtiössä siirtynyt kansainväliseen omistukseen, mikä on myös Ruotsissa johtanut monien tuotantolaitosten lakkauttamiseen, esimerkiksi Saab Automobilen siirtyessä General Motorsin omistukseen ja Volvo Carsin Ford Motor Companylle. Toisaalta ruotsalaiset yhtiöt ovat yhdistyneet naapurimaiden saman alan yhtiöiden kanssa muodostaen kansainvälisessä mitassa suurempia ja kilpailukykyisempiä yrityksiä. Näistä esimerkkeinä muun muassa Stora Enso, TeliaSonera, TietoEnator ja Nordea.