Hallannin lääni
Wikipedia
Hallanti eli Hallannin lääni (ruotsiksi Hallands län) on lääni ja maakunta Kattegatin rannikolla Etelä-Ruotsissa. Läänin pinta-ala on 5 454 km² ja asukkaita 275 000 (2001), maakunnan pinta-ala on 4 786 km² ja asukkaita 266 000. Pääkaupunkina Halmstad. Muita kaupunkeja on Varberg ja Falkenberg.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Läänin kunnat
Lääniin kuuluu nykyisin kuusi kuntaa:
[muokkaa] Hallannin maakunta
Hallannin maakunta käsittää suuren osan Hallannin lääniä sekä pienempiä osia Skoonen läänistä ja Länsi-Götanmaan läänistä. Asutus on keskittynyt rannikolle. Maakunnan tärkeimmät elinkeinot ovat maanviljely, etenkin karjatalous, ja teollisuus (mm. rauta-, metalli-, elintarviketeollisuus). Alueella on runsaasti luonnonsuojelualueita.
[muokkaa] Historia
Hallanti mainitaan ensi kerran 500-luvulla ja kuului aikoinaan Tanskalle. Hallannista käytiin useita kiistoja, kunnes Tanska Brömsebron rauhassa 1645 luovutti sen 30 vuodeksi Ruotsille. Roskilden rauhassa 1658 luovutuksesta tuli lopullinen. Hallannissa puhutaan yhä edelleen kirjakieli Ruotsista erottuvaa murretta, joka on melko lähellä skoonen kieltä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
