1905

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

2. tammikuuta – Venäjän laivastotukikohta Port Arthur antautui japanilaisille.
19. tammikuuta – Yli 215 000 kaivosmiestä lakkoili Ruhrin alueella.
22. tammikuuta – Verisunnuntai: poliisi ampui Talvipalatsin eteen Pietarissa kokoontuneita mielenosoittajia. Vuoden 1905 vallankumouksen alku.
24. tammikuuta – Tsaarin määräys sotilasdiktatuurin asettamisesta Pietariin levottumuuksien hillitsemiseksi.
27. tammikuuta – Kaikki Venäjän suuret kaupungit olivat lakossa.
6. helmikuuta – Suomalainen valtioneuvos ja keisarillisen senaatin prokuraattori Eliel Soisalon-Soininen murhattiin. Lennart Hohenthal tunkeutui valepukunsa avulla prokuraattorin asuntoon ja ampui hänet.
17. helmikuuta – Nikolai II:n lanko ja Pietarin kuvernööri, suuriruhtinas Sergei Aleksandrovitš tapettiin pommilla
23. helmikuuta – Mukdenin taistelu alkoi Venäjän-Japanin sodassa.
5. maaliskuuta – Venäjän-Japanin sota: venäläiset aloittivat vetäytymisen menetettyään 100 000 miestä kolmessa päivässä.
29. maaliskuuta – Suomessa lakkautettiin toistaiseksi vuoden 1901 asevelvollisuuslain toimeenpano ja se korvattiin rahallisella korvauksella.
17. maaliskuuta – Albert Einstein julkaisi sarjan tieteellisiä artikkeleita valosähköisestä ilmiöstä, jotka johtivat modernin fysiikan syntyyn ja atomiteorian todistamiseen.
31. maaliskuuta – Ensimmäinen Tangerin kriisi: Saksan keisari Vilhelm II nousi maihin Tangerissa Marokossa tukeakseen maata Ranskan imperialismia vastaan ja vaati Saksalle yhtenäisiä oikeuksia Ranskan kanssa. Ranskan liittolainen Venäjä on kärsinyt tappioita Japanin-sodassa ja sisäisiä levottomuuksia. Ranska kääntyi Britannian puoleen ja vaatii kansainvälistä kongressia Marokon asemasta.
14. huhtikuuta – Suurmielenosoitus Helsingissä yleisen äänioikeuden puolesta senaatin käsitellessä äänioikeuden laajentamista.
7. toukokuuta – Suuri juutalaisvaino Volyniassa Valko-Venäjällä.
11. toukokuuta – Italia päättää liittyä kilpavarusteluun ja rakentaa neljä taistelulaivaa, neljä panssariristeilijää, 14 torpedohävittäjää, 12 sukellusvenettä ja 42 torpedovenettä.
11. toukokuuta – Albert Einstein luovutti väitöskirjansa Brownin liikkeestä arvioitavaksi.
27.–28. toukokuuta – Tsushiman taistelu: Japanin amiraali Togo tuhosi koko Venäjän keisarillisen Itämeren laivaston Tyynellämerellä.
7. kesäkuuta – Norja ilmoitti liiton Ruotsin kanssa olevan ohi.
19. kesäkuuta – Paavi Pius X salli ensyklikassaan Italian katolilaisten osallistua politiikkaan.
25. kesäkuuta – Kapina ja katutaisteluja Łódźissa Puolassa. 561 kuollutta.
27. kesäkuuta – Kapina panssarilaiva Potemkinilla. Alus purjehti kapinoivan Odessan satamaan ja antautuu heinäkuussa Romanian viranomaisille.
30. kesäkuuta – Albert Einstein julkaisi artikkelin Zur Elektrodynamik bewegter Körper, jossa hän hahmotteli suppean suhteellisuusteorian.
2. heinäkuuta – Ranskassa säädettiin työpäivä kaivoksissa yhdeksän tunnin pituiseksi.
3. heinäkuuta – Ranskassa edustajainkamari hyväksyi äänin 509–44 valtion ja kirkon eron.
25. heinäkuuta – Keisari Nikolai II ja Vilhelm II solmivat Koiviston sopimuksen puolustusliitosta. Sitä ei ikinä ratifioitu.
6. elokuuta – Helsingin työväestön järjestämä suuri mielenosoituskokous vaati Senaatintorilla Suomelle rajatonta itsemääräämisoikeutta sekä valtiopäivien koollekutsumista säätämään maassa voimaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.
19. elokuuta – Nikolai II antoi määräyksen perustuslain säätämisestä Venäjälle.
22. elokuuta – Puola julistettiin lakkoilun vuoksi sotatilaan.
4. syyskuuta – Aktivistien aselaiva John Grafton saapui Kemin ulkopuolelle, jossa se purki lastiaan. Laiva ajoi karille ja se jouduttiin räjäyttämään Pietarsaaren edustalla 7. syyskuuta.
5. syyskuuta – Portsmouthin rauhansopimus Venäjän ja Japanin välillä Yhdysvaltain presidentti Theodore Rooseveltin välittämänä, Venäjä luovutti Sahalinin ja Mantšurian Japanille.
3. lokakuuta – Taistelulaiva HMS Dreadnoughtin rakennustyöt aloitettiin. Se mullisti sota-alussuunnittelun ja aloitti kilpavarustelun aallon.
15. lokakuuta – Osuusliike Elannon perustamiskirja allekirjoitettiin.
30.10–6. marraskuuta – Suurlakko Suomessa
1. marraskuuta – Tampereella luettiin Punainen julistus. Se hyväksyttiin 3. päivä myös Helsingissä ja kaupungissa alettiin koota väliaikaista hallitusta.
6. marraskuuta – ensimmäinen sortokausi päättyi marraskuun manifestiin.
15.11–20. marraskuuta – Yleislakko Pietarissa.
15. marraskuuta – Sveitsiläinen Frédéric Dufaux saavutti autollaan maailmanennätysnopeuden: 156,52 km/h.
18. marraskuuta – Tanskan prinssi Carlista tuli Norjan kuningas Haakon VII.
22. marraskuuta – Salaneuvos Nikolai Gerard nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi.
23. marraskuuta – Itävalta-Unkarin, Venäjän, Britannian, Italian ja Ranskan laivat saartoivat Pireuksen sataman protestoidaakseen Osmanien valtakunnan toimia Makedonian kysymyksessä.
1. joulukuuta – Sotatila Kiovassa lakkoilun johdosta.
1. joulukuuta – Suomessa koottiin senaatti perustuslaillisista.
16. joulukuuta – Pietarin neuvosto hajottiin ja sen johtajat vangittiin