1944
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
[muokkaa] tammikuu
- 2. tammikuuta – Berliinin suurpommitus.
- 4. tammikuuta – Taistelu Monte Cassinosta alkoi.
- 18. tammikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti päättäneensä Leningradin saarron.
- 22. tammikuuta – Liittoutuneiden operaatio Shingle, maihinnousu Italian Anzioon alkoi.
- 27. tammikuuta – Saksalaisjoukot karkotettiin Leningradin läheltä.
- 30. tammikuuta – Yhdysvaltain merijalkaväki nousi maihin Marshallsaarten Majurolle.
[muokkaa] helmikuu
- 6.–7. helmikuuta – Helsingin suurpommitusten ensimmäinen pommitusyö.
- 16.–17. helmikuuta – Helsingin suurpommitusten toinen pommitusyö.
- 25. helmikuuta – Dagens Nyheter julkaisi Neuvostoliiton Suomelle asettamat ankarat rauhanehdot.
- 26.–27. helmikuuta – Helsingin suurpommitusten kolmas pommitusyö.
- 29. helmikuuta – Suomen ensimmäinen valtionhoitaja ja kolmas tasavallan presidentti Pehr Evind Svinhufvud kuoli.
- 29. helmikuuta – Operaatio Brewer: Kenraali Douglas MacArthurin johtamat joukot nousivat maihin Amiraliteettisaarilla.
[muokkaa] maaliskuu
- 18. maaliskuuta – Operaatio Margarethe: Saksalaiset miehittivät Unkarin. Maahan asetettiin saksalaismielinen Döme Sztójayn hallitus.
- 27. maaliskuuta – Suomen rauhanneuvottelijat J. K. Paasikivi ja Carl Enckell matkustivat Moskovaan, jossa he tapasivat Neuvostoliiton ulkoministerin Vjatsheslav Molotovin.
[muokkaa] huhtikuu
(päivämäärästä ei tarkempaa tietoa)Saksa rankaisi Suomea ase- ja viljantoimituskiellolla huhtikuussa 1944.
- 15. huhtikuuta – Suomi hylkäsi Neuvostoliiton asettamat rauhanehdot.
[muokkaa] toukokuu
- 10. toukokuuta – Marsalkka Mannerheim moitti Suomen sodanjohtoa tehottomista puolustusvalmisteluista.
- 18. toukokuuta – Saksalaiset vetäytyivät Monte Cassinosta ja liittoutuneet valtasivat sen 20 000 henkeä vaatineiden taistelujen jälkeen.
[muokkaa] kesäkuu
- 4. kesäkuuta – USA:n laivasto kaappasi saksalaisen U-505:n. Tämä oli ensimmäinen kerta sitten 1800-luvun kun Yhdysvaltain laivasto on saanut vallatuksi vihollisaluksen.
- 5. kesäkuuta – Liittoutuneet saapuivat Roomaan. Se oli ensimmäinen vallattu Akselivaltojen pääkaupunki.
- 5. kesäkuuta – Yli 1 000 pommikonetta pudotti 5 000 tonnia pommeja Atlantin rannikolle maihinnousun valmistelussa.
- 6. kesäkuuta – Normandian maihinnousu käynnistyi, 155 000 sotilaan suuruinen Liittoutuneiden osasto nousi maihin Normandiassa Ranskassa.
- 9. kesäkuuta – Neuvostoliitto aloitti hyökkäyksen Suomea vastaan Kannaksella.
- 10. kesäkuuta – 642 ihmistä surmattiin Oradour-sur-Glanein verilöylyssä Ranskassa.
- 13. kesäkuuta – Ensimmäinen V-1-hyökkäys Englantiin.
- 15. kesäkuuta – Yhdysvaltain joukot nousivat maihin Saipanilla.
- 15. kesäkuuta – Suomen sodanjohto antoi Itä-Karjalassa oleville joukoille vetäytymiskäskyn, jotta voimat saataisiin keskitetyksi Karjalan kannakselle.
- 17. kesäkuuta – Islanti julistautui itsenäiseksi Tanskasta.
- 20. kesäkuuta – Suomalaiset menettivät Viipurin.
- 22. kesäkuuta – Operaatio Bagration: Neuvostoliiton suurhyökkäys, joka johti lopulta Saksan keskisen armeijaryhmän tuhoon.
- 23. kesäkuuta – Neuvostoliitto vaati Suomelta ehdotonta antautumista.
- 25.6.–10.7. – Jatkosodan Tali-Ihantalan taistelu Viipurin mlk:n alueella.
- 30. kesäkuuta – Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteet Suomeen.
[muokkaa] heinäkuu
- 6. heinäkuuta – Neuvostoliittolaiset partisaanit tuhosivat Seitajärven kylän Savukoskella ja tappoivat 14 kylän asukasta.
- 9. heinäkuuta – Britit ja kanadalaiset valtasivat Caenin.
- 12. heinäkuuta – Eino Ripatti sai Mannerheim-ristin ritarin arvon.
- 12. heinäkuuta – Josif Stalin antoi neuvostojoukoille käskyn hyökkäyksen keskeyttämisestä Karjalan kannaksella.
- 14. heinäkuuta – Neuvostopartisaanit hävittivät Lokan kylän Sodankylässä. Hyökkäyksessä sai surmansa 21 kyläläistä.
- 18. heinäkuuta – Hideki Tōjō erosi Japanin pääministerin paikalta sotaponnistelun epäonnistumisten vuoksi.
- 20. heinäkuuta – Adolf Hitler selvisi Claus von Stauffenbergin tekemästä murhayrityksestä.
- 21. heinäkuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Guamilla.
- 21. heinäkuuta – Espoon Lahnuksessa mitattiin Suomen kaikkien aikojen suurin vuorokautinen sademäärä 198 mm.
[muokkaa] elokuu
- 1. elokuuta – Risto Ryti erosi presidentin virasta. Eduskunta valitsi Mannerheimin Suomen presidentiksi (4. elokuuta).
- 1.–2. lokakuuta – Varsovan kansannousu Puolassa.
- 12. elokuuta – Liittoutuneet valtasivat Firenzen.
- 15. elokuuta – Operaatio Dragoon: Maihinnousu Etelä-Ranskassa Cannesin ja Toulonin välillä.
- 17. elokuuta – Marsalkka Mannerheim ilmoitti saksalaiselle marsalkalle Wilhelm Keitelille, ettei Ribbentrop-sopimus sitonut häntä.
- 23. elokuuta – Romania solmi aselevon Liittoutuneiden kanssa ja julisti sodan Saksalle kuningas Mihain vallankaappauksen jälkeen.
- 24. elokuuta – Liittoutuneet vapautti Pariisin.
- 29. elokuuta – Unkarin valtionhoitaja Miklós Horthy erotti Sztójayn hallituksen ja aloitti neuvottelut Neuvostoliiton kanssa.
[muokkaa] syyskuu
- 2. syyskuuta – Liittoutuneiden joukot saapuivat Brysseliin.
- 4. syyskuuta – Suomi lopetti sodankäynnin kello 07:00. Hallitus tiedotti suhteiden katkaisemisesta Saksaan.
- 4. syyskuuta – Brittien 11. panssaroitu divisioona saapui Antwerpeniin.
- 5. syyskuuta – Neuvostoliitto julisti sodan Bulgarialle.
- 6. syyskuuta – Pääministeri Antti Hackzellin johtama rauhanvaltuuskunta matkusti Moskovaan.
- 8. syyskuuta – Lontooseen osui ensimmäinen V-2-ohjus.
- 11. syyskuuta – Pohjoiset ja eteläiset Liittoutuneiden joukot Ranskassa tapasivat Dijonin lähellä.
- 17. syyskuuta – Operaatio Market Garden alkoi.
- 19. syyskuuta – Neuvostoliiton ja Suomen aselepo. Jatkosota päättyi.
- 22. syyskuuta – Valvontakomission ensimmäiset jäsenet saapuivat Helsinkiin.
- 23. syyskuuta – Isänmaallinen kansanliike lakkautettiin.
- 25. syyskuuta – Välirauhansopimuksen nojalla vapautettiin kaikki sotien aikana ja niitä ennen poliittisista syistä vangitut suomalaiset, jotka olivat suurimmaksi osaksi äärivasemmistolaisia.
- 28. syyskuuta – Suomalaisten ja saksalaisten ensimmäinen yhteenotto Pudasjärvellä. Todellinen Lapin sota alkoi.
[muokkaa] lokakuu
- 9. lokakuuta – Pääministeri Winston Churchill ja Neuvostoliiton päämies Josif Stalin aloittivat yhdeksänpäiväisen konferenssin Moskovassa Euroopan tulevaisuudesta.
- 10. lokakuuta – Neuvostoarmeija ylitti Saksan rajan Itä-Preussissa.
- 13. lokakuuta – Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta (SOTEVA) perustettiin.
- 15. lokakuuta – Unkari solmi aselevon Liittoutuneiden kanssa.
- 16. lokakuuta – Unkarin Miklós Horthy pakotettiin eromaan. Valtaan nostettiin fasistinen Nuoliristi-ryhmä.
- 16. lokakuuta – Saksalaiset vetäytyivät hävittämältään Rovaniemeltä. Neuvostoliitto arvosteli Suomea hitaasta edistymisestä saksalaisten karkottamisessa.
- 16. lokakuuta – Suomen hallitus kehotti kirjastoja ja kirjakauppoja poistamaan yleisön saatavilta Neuvostoliiton vastaisiksi katsotut kirjat. Tehtävä hoidettiin vapaaehtoisesti ja vähin äänin.
- 18. lokakuuta – Volkssturm muodostettiin Hitlerin ohjeiden mukaan.
- 20. lokakuuta – Neuvostojoukot ja Jugoslavian partisaanit valtasivat Belgradin.
- 21. lokakuuta – Aachen oli ensimmäinen liittoutuneiden valtaama Saksan kaupunki.
- 23. lokakuuta – Leytelahden taistelu Filippiineillä alkoi.
- 29. lokakuuta – Suomen Kansan Demokraattinen Liitto perustettiin.
[muokkaa] marraskuu
- 1. marraskuuta – Suomessa aloitettiin kenttäarmeijan kotiuttaminen.
- 3. marraskuuta – Neuvostoliittolainen kapteeni Ivan Belov ammuttiin Helsingin Lauttasaaressa. Tämä henkirikos on edelleen selvittämättä.
- 6. marraskuuta – Suojeluskunnat määrättiin lopetettaviksi Suomessa.
- 7. marraskuuta – Franklin D. Roosevelt voitti haastajansa Thomas E. Deweyn ja hänet valittiin ensimmäisenä ja ainoana Yhdysvaltain presidenttinä neljännelle kaudelle.
- 7. marraskuuta – Niin sanotut "kuutoset" palasivat eduskuntaan.
- 12. marraskuuta – Taistelulaiva Tirpitz upposi RAF:n hyökkäyksessä Norjassa.
- 18. marraskuuta – Saksalaiset poistuivat pohjoisimmasta Suomesta Karigasniemellä.
- 22. marraskuuta – William Lyon Mackenzie King toteutti asevelvollisuuden Kanadassa, mikä johti poliittiseen kriisiin.
- 22. marraskuuta – Yhdysvaltalaisjoukot valtasivat Metzin.
- 23. marraskuuta – Lotta Svärd -järjestö määrättiin lopettavaksi.
- 24. marraskuuta – 88 USAF:n konetta pommitti Tokiota ensimmäisen kerran maatukikohdista idästä.
[muokkaa] joulukuu
- 3. joulukuuta – Vapautetussa Kreikassa alkoi sisällissota kommunistien ja rojalistien välillä.
- 16. joulukuuta – Saksa aloitti Ardennien hyökkäyksen länsirintamalla.
- 17. joulukuuta – Malmédyn verilöyly.
- 19. joulukuuta – Le Monden ensimmäinen numero ilmestyy.
- 29. marraskuuta – Albania vapautui miehityksestä.
- 30. joulukuuta – Kreikan kuningas George II luovutti vallan sijaishallitukselle ja jätti valtaistuimen tyhjäksi.
- 31. joulukuuta – Unkari julisti sodan Saksalle.
- 31. joulukuuta – Valtion tiedoituslaitos lakkautettiin.
[muokkaa] Syntyneitä
- 18. tammikuuta – Paul Keating, Australian pääministeri
- 19. tammikuuta – Pehr Henrik Nordgren, suomalainen säveltäjä
- 10. helmikuuta – Vernor Vinge, yhdysvaltalainen matemaatikko ja tieteiskirjailija
- 10. helmikuuta – Urpo Leppänen, suomalainen poliitikko
- 13. helmikuuta – Jerry Springer, televisiojuontaja
- 14. helmikuuta – Ronnie Peterson, Formula 1 -kuljettaja
- 17. helmikuuta – Marjatta Raita, elokuva- ja teatterinäyttelijä
- 25. helmikuuta – François Cevert, ranskalainen kilpa-autoilija
- 2. maaliskuuta – Leif Segerstam, kapellimestari
- 6. maaliskuuta – Kiri Te Kanawa, oopperalaulaja
- 7. maaliskuuta – Townes van Zandt, muusikko
- 16. maaliskuuta – Pekka Kostiainen, säveltäjä ja kuoronjohtaja
- 21. maaliskuuta – Timothy Dalton, näyttelijä (mm. James Bond)
- 25. maaliskuuta – Pirjo Ala-Kapee, poliitikko ja maaherra
- 26. maaliskuuta – Diana Ross, yhdysvaltalainen laulaja
- 7. huhtikuuta – Gerhard Schröder, Saksan liittokansleri
- 27. huhtikuuta – Heikki Westerinen, suomalainen šakinpelaaja.
- 27. huhtikuuta – Aarno Raninen, suomalainen viihdesäveltäjä, -sovittaja ja -laulaja
- 5. toukokuuta – John Rhys-Davies, näyttelijä
- 14. toukokuuta – George Lucas, elokuvaohjaaja ja -tuottaja
- 16. toukokuuta – Leena Kirstinä, kirjallisuudentutkija ja suomentaja
- 20. toukokuuta – Pekka Siitoin, suomalainen okkultisti (k. 2003)
- 21. toukokuuta – Mary Robinson, Irlannin presidentti
- 25. toukokuuta – Frank Oz, näyttelijä, elokuvaohjaaja ja nukke-esittäjä
- 10. kesäkuuta – Elli Castrén, näyttelijä
- 13. kesäkuuta – Ban Ki-moon, YK:n pääsihteeri
- 8. heinäkuuta – Juhani Palmu, suomalainen taidemaalari
- 19. heinäkuuta – Aulikki Oksanen, suomalainen kirjailija ja runoilija
- 28. heinäkuuta – Markku Envall, suomalainen kirjallisuudentutkija
- 9. elokuuta – Patrick Depailler, ranskalainen F1-kuljettaja (k. 1980)
- 19. elokuuta – Seppo Ahti (Bisquit), suomalainen pakinoitsija
- 20. elokuuta – Rajiv Gandhi, Intian pääministeri (k. 1991)
- 5. syyskuuta – Esko Roine, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja
- 10. syyskuuta – Mikko Kuoppa, suomalainen poliitikko
- 12. syyskuuta – Ilmari Saarelainen, suomalainen näyttelijä
- 21. syyskuuta – Barry White, yhdysvaltalainen muusikko (k. 2003)
- 25. syyskuuta – Michael Douglas, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 25. syyskuuta – Seija Simola, suomalainen laulaja
- 30. syyskuuta – Jimmy Johnstone, skotlantilainen jalkapalloilija (k. 2006)
- 1. lokakuuta – Antti Tuuri, pohjalainen kirjailija
- 6. lokakuuta – Eero Raittinen, suomalainen viihdemuusikko
- 29. lokakuuta – Ata Hautamäki, suomalainen rikoskirjailija
- 5. marraskuuta – Jarl-Thure Eriksson, suomalainen fyysikko, professori, Tampereen teknillisen yliopiston rehtori
- 7. marraskuuta – Pekka Vennamo, suomalainen ministeri, poliitikko ja toimitusjohtaja
- 20. marraskuuta – Erkki Hämäläinen ("Hyeena"), suomalainen kirjailija (k. 1999)
- 1. joulukuuta – Arja Saijonmaa, suomalainen laulaja ja näyttelijä
- 14. joulukuuta – Maija-Liisa Márton, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
- 17. joulukuuta – Timo K. Mukka, suomalainen kirjailija (k. 1973)
- 21. joulukuuta – Maikki Harjanne, suomalainen kirjailija
- 23. joulukuuta – Jukka Kemppinen, suomalainen lakimies ja runoilija
[muokkaa] Kuolleita
- 12. tammikuuta – Uno Ullberg, suomalainen arkkitehti
- 23. tammikuuta – Edvard Munch, norjalainen taidemaalari
- 6. helmikuuta – Samuli Paulaharju opettaja ja kansanperinteen kerääjä (s. 1875)
- 10. helmikuuta – Kustaa Pihlajamäki, suomalainen painija
- 29. helmikuuta – Pehr Evind Svinhufvud, Suomen presidentti
- 26. heinäkuuta – Reza Pahlavi, syrjäytetty Iranin šaahi
- 31. heinäkuuta – Antoine de Saint-Exupéry, lentäjä ja kirjailija
- 3. elokuuta – Lauri Koskela, suomalainen painija
- 8. elokuuta – Aino Ackté, oopperalaulaja
- 23. elokuuta – Abdul Mejid II, syrjäytetty osmanien kalifi
- 11. lokakuuta – Rolf Witting, suomalainen poliitikko, professori
- 14. lokakuuta – Erwin Rommel, kenttämarsalkka (s. 1891) (itsemurha)
- 24. lokakuuta – Lauri Haarla, suomalainen kirjailija
- 20. joulukuuta – Abbas II (Abbas Hilmi pašša), Osmanien Egyptin kediivi (varakuningas)
- 30. joulukuuta – Romain Rolland, ranskalainen kirjailija
