Rovaniemi

Wikipedia

Rovaniemi
vaakuna	sijainti
www.rovaniemi.fi
Sijainti	66°30′05″N, 25°44′05″E
Lääni	Lapin lääni
Maakunta	Lapin maakunta
Seutukunta	Rovaniemen seutukunta
Perustettu	1960
Kuntaliitokset	Rovaniemen mlk (2006)
Pinta-ala	8 017,23 km2 5. suurin 1.1.2008 [1]
– maa	7 582,86 km2
– sisävesi	434,37 km2
Väkiluku	58 866 12. suurin 31.5.2008 [2]
– väestötiheys	7,76 as/km2 (31.5.2008)
Kunnallisvero	19,50 % (2008) [3]
Kunnanjohtaja	Mauri Gardin

Rovaniemi (inarinsaameksi Ruávinjargâ, pohjoissaameksi Roavvenjárga tai Roavenjárga ja koltansaameksi Ruäˊvnjargg) on Suomen pohjoisimman läänin Lapin läänin sekä Lapin maakunnan pääkaupunki. Se sijaitsee napapiirin tuntumassa, Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa. Rovaniemi on yliopistokaupunki, alueen kaupan keskus sekä urheilu- ja kulttuurikaupunki. Rovaniemen maalaiskunnan kanssa vuoden 2006 alussa yhdistynyt Rovaniemi on Suomen 12. suurin kaupunki väestömäärältään ja Euroopan suurin kaupunki pinta-alaltaan ^[4].

Rovaniemen naapurikunnat ovat pohjoisessa Kittilä ja Sodankylä, lännessä Kolari, Pello ja Ylitornio, etelässä Tervola, Ranua ja Posio ja idässä Kemijärvi ja Pelkosenniemi.

Sana rova tarkoittaa metsäistä harjua tai harvapuustoista ylänköä. Sana on laina saamen kielestä, jossa roavvi merkitsee vanhaa paloaluetta tai metsäistä vaaraa tai harjua.^[5]

Sisällysluettelo 1 Historiaa 1.1 Jatkosota ja saksalaisvaruskunta 1.2 Rovaniemen kauppalan tuho 1944 1.3 Jälleenrakennus 1.4 Myöhempi aika 2 Elinkeinot 3 Matkailu 3.1 Rovaniemen kirkko 4 Koulutus 5 Kulttuuri 6 Vapaapalokunta, VPK 7 Vapaa-aika 8 Väestö 8.1 Tunnettuja rovaniemeläisiä 9 Kaupunginosat ja kylät 10 Etäisyyksiä 11 Katso myös 12 Lähteet 13 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historiaa

Ensimmäistä kertaa Rovaniemi mainitaan asiakirjoissa 7. syyskuuta 1453. Rovaniemen seudun vanhin asutus on kuitenkin peräisin jo kivikaudelta. Asutuksen historia ulottuu ainakin 8 000 vuoden päähän.^lähde?

1800-luvun puoliväliin saakka Rovaniemi oli joukko pieniä maalaiskyliä, joiden harvalukuiset asukkaat (n. 2800 vielä vuonna 1850 nykyisen Rovaniemen kokoisella alueella) ansaitsivat elantonsa pääasiassa maanviljelyllä ja karjanhoidolla kalastuksen ja metsästyksen ollessa tärkeimmät sivuelinkeinot. Rovaniemen kukoistus alkoi Suomen metsätalouden nousun myötä 1800-luvun jälkipuoliskolla. Rovaniemi ei muodostunut puunjalostuksen keskukseksi (vaikka alueelle perustetuilla sahoilla olikin huomattava paikallinen merkitys), mutta tukkisavottojen kannalta keskeinen sijainti ja aikaansa nähden hyvät liikenneyhteydet Kemijoen ja Ounasjoen risteyksessä nostivat Rovaniemen merkittäväksi liikenteen ja kaupan keskukseksi ja myöhemmin myös hallintokeskukseksi.

Maantie Kemiin 1839 liitti Rovaniemen valtakunnan tieverkkoon. Seuraavina vuosikymmeninä Lapissa hitaasti edenneet tienrakennustyöt yhdistivät lähinnä Rovaniemeä eri paikalliskeskuksiin. 1909 saatu rautatie sinetöi Rovaniemen aseman logistisena keskuksena.

Kauppapuotien ohessa merkittäväksi merkittäväksi taloudelliseksi instituutioksi nousi 1881 ensimmäisen kerran järjestetyt Rovaniemen markkinat, jotka saavuttivat valtakunnallistakin mainetta. Näitä pidettiin kolmesti vuodessa: viikon kestäneet päämarkkinat helmikuussa, juhannusmarkkinat ja syksyllä Mikkelinmarkkinat. Markkinat olivat suuri, monikulttuurinen ja värikäs tapahtuma jonne tultiin laajalta alueelta. Mm. juutalaiset, romanit ja tataarit möivät alueen metsänmyynnillä rikastuneille tai metsätöissä lisäelantoa hankkineille asukkaille vaatteita, taloustarvikkeita, työkaluja ym., ja paikalliset möivät välittäjille lähinnä turkiksia.

Talouden nousun vanavedessä myös hengenviljely edistyi. Ensimmäinen kirjasto saatiin 1860 ja ensimmäinen kirjakauppa 1895. Ensimmäinen kansakoulu perustettiin 1870 ja ensimmäinen keskikoulu (Rovaniemen Keskikoulu, myöhemmin Rovaniemen Yhteislyseo, nykyisin Lyseonpuiston lukio) 1908.

Rovaniemen kirkonkylä sai kauppalanoikeudet pitkän uurastuksen jälkeen 1929. Kauppalasta tehtiin vuonna 1938 Lapin läänin hallintokeskus, mutta kaupunkioikeudet Rovaniemi sai vasta vuonna 1960 yhdessä Hyvinkään, Salon, Kouvolan, Seinäjoen ja Riihimäen kanssa.

Rakennuskannaltaan Rovaniemi oli ennen sotia idyllinen kauppala, jonka puurakennukset olivat empire-henkisiä talonpoikaistaloja, tai edustivat kertaustyylejä, jugendia ja 1920-luvun klassismia. Lisäksi kauppalassa oli varsin runsaasti 1930-luvulla rakennettuja funktionalismia edustavia kivitaloja. Vuonna 1933 valmistunut arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema asemakaava oli alkanut luoda kauppalalle kaupunkimaista ilmettä; asemakaava perustui suuriin nelikerroksisiin umpikortteleihin.^[6]

[muokkaa] Jatkosota ja saksalaisvaruskunta

Jatkosodassa Rovaniemi toimi saksalaisten varuskuntakaupunkina. Nimistöön on tuolta ajalta jäänyt esimerkiksi Erwin Rommelin mukaan nimetty urheilukenttä, jonka saksalaiset sotilaat rakensivat. Saksalaiset raivasivat myös Ounasvaaran ensimmäisen pujottelurinteen vuonna 1943; saksalaisarmeijan komentaja Eduard Dietl oli innokas laskettelija.^[7]

Sotatoimien loppuessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 4. syyskuuta 1944, vaatimuksena oli saksalaisten karkottaminen 15. syyskuuta 1944 mennessä. Kauppalan ja maalaiskunnan asukkaat lähtivät evakkoon: kauppalassa oli tuolloin 8 233 asukasta. Näistä 4 800 oli evakossa Ruotsissa, loput eteläisemmässä Suomessa.^[8]

[muokkaa] Rovaniemen kauppalan tuho 1944

Pääartikkeli: Rovaniemen valtaus

Lapin sodassa saksalaisjoukot vetäytyessään käyttivät poltetun maan taktiikkaa. Rovaniemen kauppalassa saksalaisten omat parakit poltettiin 7. lokakuuta.^[9] Kauppalan muut rakennukset poltettiin tai räjäytettiin 10–16. lokakuuta, ja tuhon täydensi 14. lokakuuta keskustassa rautatieasemalla ilmeisesti vahingossa räjähtänyt 400 tonnin ammusjuna.^{[10] [11]} Samana päivänä räjäytettiin Suutarinkorvan ja Ounaskosken sillat. Juuri ennen vetäytymistään pohjoiseen 16. lokakuuta saksalaiset sytyttivät polttopulloilla Rovaniemen kirkon palamaan.^[12] Kauppala tuhoutui täysin: rakennuksista jäi pystyyn alle 10 prosenttia.

[muokkaa] Jälleenrakennus

Ensimmäiset, Suomen puolella evakossa olleet asukkaat palasivat aivan marraskuun lopulla. Posti avattiin rautatieaseman talossa 1. joulukuuta 1944. Maalaiskunnan tilapäinen kunnantoimisto avattiin 25. marraskuuta, kauppalan vastaava joulukuussa, samoin kun ensimmäiset kaupat. Ensimmäinen juna etelästä saapui 15. huhtikuuta 1945. Pääosa maalaiskunnan asukkaista oli palannut syyskuuhun 1945 mennessä, kauppalan asukkaista pääosa oli Rovaniemellä syksyllä 1946. Lääninhallituksen talo valmistui vuonna 1947, kauppalantalo 1948 ja uusi kirkko elokuussa 1950.^[12]

Sodan jälkeen Alvar Aalto suunnitteli uuden keskustan Poronsarvi-asemakaavan, joka vahvistettiin vuonna 1947. Rovaniemen jälleenrakennus kesti noin kahdeksan vuotta, ja sen suorittaminen uskottiin Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alaiselle Rakennusosastolle (KYMRO). Merkittävin kansainvälinen avustusjärjestö jälleenrakennuksen aikana oli UNRRA (United Nations Relief and Rehabilitation Administration), joka jakoi mm. elintarvikkeita, tekstiilejä, lääkkeitä ja taloustarvikkeita. Suurin osa avusta tuli Yhdysvalloista ja Ruotsista.^[8] Ruotsista saaduin varoin rakennettiin Kiirunan kaupunginosa Ounasvaaralle.

[muokkaa] Myöhempi aika

Rovaniemen kauppalan kamreerina toimi kuolemaansa asti Elis Nyländen vuoteen 1948. Rovaniemi oli kauppala vuoteen 1960, jolloin siitä tuli kaupunki yhdessä Hyvinkään, Kouvolan, Salon, Seinäjoen ja Riihimäen kanssa.

Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät 1. tammikuuta 2006. Uuden kunnan nimeksi tuli Rovaniemen kaupunki ja sen vaakunaksi Rovaniemen maalaiskunnan vaakuna.

[muokkaa] Elinkeinot

Valtaosa rovaniemeläisistä toimii palveluammateissa (81,1 % vuonna 2006^[13]) mutta kaupungissa toimii myös useita tunnettuja teollisuusyrityksiä, kuten leikkipuistokalusteita tekevä Lappset Oy, puukkoja valmistava J. Marttiinin puukkotehdas, moottorikelkkoja valmistava BRP ja asfalttikoneita valmistava Kalottikone Ltd. Maailman pohjoisin McDonald's-ketjun ravintola sijaitsee Rovaniemellä.

[muokkaa] Matkailu

Rovaniemi on joulupukin "kotikaupunki". Se näkyy ja kuuluu kaupungin katukuvassa, napapiirillä ja Suomen neljänneksi^lähde? vilkkaimmalla lentokentällä. Tarjolla on myös tapahtumia, safareita ja käyntikohteita mm. Arktikum, Joulupukin Pajakylä sekä Santa Park napapiirillä. Vuoden 2006 euroviisuvoittajayhtye Lordin vokalisti ja perustaja Tomi "Mr. Lordi" Putaansuu on kotoisin Rovaniemeltä. Joulukuussa 2006 Rovaniemelle avattiin Lordi-ravintola, Lordi's Rocktaurant.

Ounasvaaran hiihtokeskus sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa. Laskettelua on Rovaniemellä harjoitettu vuodesta 1943.^lähde?

Rovaniemen taidemuseo on Lapin läänin aluetaidemuseo ja sen kokoelmissa on 1 500 teosta suomalaista nykytaidetta.

[muokkaa] Rovaniemen kirkko

Pääartikkeli: Rovaniemen kirkko

Arkkitehti Bertel Liljeqvistin suunnittelema Rovaniemen kirkko valmistui vuonna 1950. Kirkon kookkaan alttarifreskon on toteuttanut professori Lennart Segerstråhle vuonna 1951. Kirkon seinämaalauksille on ominaista, että niissä Raamatun vertauskuvallinen lammas on korvattu porolla. Nykyisen kirkon edeltäjä poltettiin Lapin sodassa 16. lokakuuta 1944. Kirkon punaisella neonvalolla valaistu risti herätti kummastusta ja keskustelua pitkään kirkon valmistumisen jälkeenkin.^lähde? Nykyään risti valaistaan punaisilla led-valoilla.

Kirkkoa kunnostettiin vuonna 2005, näkyvin muutos oli kirkon kuparikaton uusiminen.

[muokkaa] Koulutus

Rovaniemellä on Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia Rovaniemellä ovat Lapin ammattiopisto ja Lapin urheiluopisto.

Lapin yliopistossa on viisi tiedekuntaa: kasvatustieteiden, oikeustieteiden, taiteiden, yhteiskuntatieteiden sekä kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnat. Lapin yliopistossa on noin 4 000 perustutkinto-opiskelijaa.

Rovaniemen ammattikorkeakoulun koulutusaloja ovat hallinto ja kauppa, humanistinen ja opetusala, luonnonvara-ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja liikenne. Koulutusohjelmia on 18 ja opiskelijoita noin 3 000.

[muokkaa] Kulttuuri

Rovaniemellä toimii muun muassa teatteri, kamariorkesteri, Lapin Musiikkiopisto ja Lapin Balettiopisto sekä esimerkiksi kansantanssiyhtye Rimpparemmi. Musiikkiopisto ja teatteri sijaitsevat Lappia-talossa, jonka on suunnitellut Alvar Aalto. Hän on suunnitellut myös vieressä sijaitsevan Rovaniemen kaupunginkirjaston, joka toimii myös Lapin maakuntakirjastona.

Rovaniemellä on vilkasta kansantanssi- ja kansanmusiikkitoimintaa, kokoonpanoista maineikkaimpia lienee Rimpparemmi. Maaliskuussa 2007 kaupungissa järjestettiin suuri kansanmusiikkitapahtuma Samuelin Poloneesi. Kansainvälinen folklorefestivaali Jutajaiset järjestetään Rovaniemellä vuosittain.

Kaupungissa järjestettiin kesällä 2007 Simerockin nimeä kantava rockfestivaali, Ounaspaviljongille suunnitellun Rovaniemi Rockin peruuttamisen vuoksi. Down By The Kemijoki -festivaaleja järjestettiin vuosina 1982-2006.

[muokkaa] Vapaapalokunta, VPK

Rovaniemen VPK perustettiin syyskuun 30. päivänä 1900 silloisessa kunnantalossa kyläläisten yhteisessä kokouksessa. Silloinen nimi oli Rovaniemen Vapaaehtoinen Palosammutuskunta.

Lokakuun 20. päivänä sääntöehdotus oli valmis ja yleinen kokous hyväksyi sen. Varsinaisen sinetin asialle antoi Oulun läänin kuvernööri, joka marraskuun 26. päivänä antamallaan päätöksellä vahvisti "Rovaniemen Kirkonkylän Vapaaehtoisen Palosammutuskunnan Ohjesäännön". Järjestön nimi lyheni pian Rovaniemen Vapaaehtoiseksi Palosammutuskunnaksi ja sittemmin Rovaniemen Vapaaehtoiseksi Palokunnaksi, joka otettiin virallisesti käyttöön v. 1913 hyväksytyissä VPK:n uusissa säännöissä.

Rovaniemen VPK:n historia on eräs merkittävä osa Rovaniemen kirkonkylän, taajaväkisen yhdyskunnan, kauppalan ja kaupungin historiaa. Varsinaisen tehtävänsä ohella VPK on ollut tärkeä tekijä myös paikkakunnan kulttuurielämässä, sillä yhdistyksen talo oli alusta alkaen se tyyssija, joka teki mahdolliseksi taide-elämän kehittymisen Rovaniemellä. VPK:n talo tuhoutui Rovaniemen kauppalan tuhossa 1944.

Rovaniemen VPK:n soittokunta perustettiin toukokuun kevätkokouksessa 1908. Toiminta aloitettiin heti, sillä kerätyillä varoilla hankittiin torvet ja ensimmäiseksi johtajaksi palkattiin Juho Savolainen.

Ensimmäiset vuodet toiminta kehittyi uudelle osastolle tavanomaisen verkkaisaan tapaan, mutta sitten koettiin voimakas sysäys, kun silloinen metsäalan voimamies Hugo Richard Sandberg ryhtyi sitä voimakkaasti tukemaan. Hän palkkasi uudeksi johtajaksi Gabriel Närhin, sekä soittajiksi J. Erwingin, A. Uiton, J. Tapperin, A. Ahon ja L. Ulenin, jotka olivat kaikki tunnettuja soittajia Suomen silloisessa sotaväessä.

Vapaussodan aikana toiminta puolestaan hiipui, kun torvet luovutettiin silloin muodostettaviin armeijan soittokuntiin.

Vuonna 1919 VPK:n soittokunta herätettiin jälleen henkiin kun VPK:n ja Sk:n yhteinen torvisoittokunta perustettiin. Johtajaksi tuli Jaakko Erwing (Etto). 1930-luvun lopulla Sk kuitenkin luopui soittokuntatoiminnasta.

Toisen maailmansodan ja Rovaniemen tuhon aikaan hävisi jälleen huomattava osa instrumenteista, mutta tilanteen rauhoituttua toiminta nosti taas päätään Jaakko Eton johdolla, joka jatkoikin pestissään vuoteen 1950 saakka milloin ohjaksiin tarttui Aatto Aho, joka toimi soittokunnan historian pitkäaikaisimpana johtajana, aina vuoteen 1975 saakka ja saavutti tehtävänsä ohella mm. director musices -arvonimen.

Vuonna 1975 soittokunnan johtajan nimike muuttui kapellimestariksi, jossa toimi Turkka Mettälä vuoteen 1984 saakka, jolloin hän siirtyi Turun varuskuntasoittokunnan kapellimestariksi.

Seuraavat kaksi vuotta soitettiin Pentti Marjasen johdolla, kunnes tehtävän otti vastaan Rovaniemen varuskunnan apulaiskapellimestari Olli Kannisto, jonka johdossa soittokunta puhaltelee tänäkin päivänä.

[muokkaa] Vapaa-aika

Rovaniemellä on mahdollisuudet monipuoliseen liikuntaan: siellä on mm. Lapin urheiluopisto, jalkapallohalli, jääkiekkohalli, hiihtokeskus laskettelurinteineen ym. Monet tunnetut talvilajien urheilijat ovat kaupungista kotoisin.^lähde? Rovaniemeläisten ajoittainen ylpeydenaihe^lähde? on myös jalkapallon mestaruussarjassa (nyk. Veikkausliiga) 22. kautta otellut Rovaniemen Palloseura. Muita kuuluisia rovaniemeläisiä palloiluseuroja ovat muun muassa Rovaniemen Santasport, sekä Napapiirin Palloketut. Santasport on vuoden 2008 lentopallon suomenmestari.

[muokkaa] Väestö

[muokkaa] Tunnettuja rovaniemeläisiä

• Olavi Alakulppi, Mannerheim-ristin ritari, myöhemmin Yhdysvaltain armeijan everstiluutnantti
• Antti Anatomy, Negative-yhtyeen basisti
• Oiva Arvola, kirjailija
• Antti Autti, lumilautailija
• Jorma Etto, kirjailija
• Paula Havaste, kirjailija
• Antti Hyvärinen, entinen mäkihyppääjä, olympiavoittaja
• Sami Keinänen, Lordi-yhtyeen ensimmäinen basisti
• Hannu Koivula, kapellimestari, Pohjoismaisen kapellimestarikilpailun voittaja 1990
• Pertti Korhonen, Elektrobitin toimitusjohtaja, entinen Nokian johtoryhmän jäsen
• Marko Laiho, Black Metal -yhtye Beheritin laulaja, kitaristi, säveltäjä ja sovittaja
• Uno Lamminen, Kilpa-ajaja, Pohjolan auton toimitusjohtaja, Polar Metal Plast-kelkkatehtaan osakas
• Hannu Manninen, yhdistetyn urheilija, nelinkertainen maailmancupin voittaja
• Timo Murama, mäkihyppääjä
• Pirjo Muranen, hiihtäjä
• Tanja Poutiainen, alppihiihtäjä
• Tomi Putaansuu, Lordi-yhtyeen perustaja ja laulaja, euroviisuvoittaja 2006, asuu nykyisin Helsingissä
• Ursula Rainio, Miss Suomi 1970
• Reijo Ruokanen, Ilta-Sanomien päätoimittaja
• Tapani Ruokanen, Suomen Kuvalehden päätoimittaja
• Erkki Ruokokoski, näyttelijä
• Seppo Heikki Salonen, toimittaja, Suomen Sosialidemokraatin entinen päätoimittaja
• Mikko Sokero, päätoimittaja, Ilmailu-lehti
• Janne Tapio, moottorikelkkailija
• Esko-Juhani Tennilä, kansanedustaja
• Jari Tervo, kirjailija
• Juha Torvinen, Eppu Normaali-yhtyeen kitaristi
• Antti Tuisku, laulaja
• Jouko Törmänen, entinen mäkihyppääjä, olympiavoittaja vuodelta 1980
• Piitu Uski, näyttelijä
• Jari Vilén, kansanedustaja, entinen ulkomaankauppaministeri
• Kari Ylianttila, mäkihyppääjä
• Tuomo Ylipulli, entinen mäkihyppääjä, olympiavoittaja vuodelta 1988

[muokkaa] Kaupunginosat ja kylät

Osa kaupunginosista on entisen maalaiskunnan kyliä, ja pisimmillään matka kaupunginosasta keskustaan voi olla lähes 100 km.

[muokkaa] Etäisyyksiä

• Hanko 924 km
• Helsinki 815 km
• Ivalo 288 km
• Jyväskylä 545 km
• Kilpisjärvi 429 km
• Kittilä 149 km
• Kuopio 491 km
• Kuusamo 192 km
• Mikkeli 636 km
• Muonio 235 km
• Nuorgam 496 km
• Oulu 207 km
• Ranua 79 km
• Tampere 683 km
• Turku 827 km
• Vaalimaa 802 km
• Sodankylä 128 km

[muokkaa] Katso myös

• Rovaniemen Santasport
• Rovaniemen Palloseura
• Rovaniemen lentoasema
• Yläkemijoki

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rovaniemi Wikimedia Commonsissa.
• Rovaniemen kaupungin kotisivut
• YLEn Elävä arkisto – Rovaniemen jälleenrakennus sodan jälkeen
• YLE Elävä arkisto – Legendaarinen hotelli Pohjanhovi
• Suomi24:n Rovaniemi-keskustelu
• Rovaniemen teatteri
• Rimpparemmi: Rimpparemmin www-sivut 8.1.2008. Kansantanssiyhtye Rimpparemmi. Viitattu 8.1.2008.
• Rovaniemi satelliittiperspektiivistä
• www.joulupukki.fi (Joulupukki Napapiirillä)
• http://www.rovaniemenvpk.fi Rovaniemen VPK:n www-sivut