Romanit

Wikipedia

Romanit eli mustalaiset ovat pohjois-Intiasta aikoinaan lähtenyt kansa, joka on levittäytynyt eri puolille maapalloa.

Romanien tarkkaa kokonaismäärää on heidän kiertolaisen elämäntyylinsä takia vaikea arvioida, mutta arviot liikkuvat yleensä 20 miljoonan tietämillä. Noin 9–10 miljoonaa romania elää Euroopassa. Suurimmat keskittymät ovat Balkanin niemimaalla, Yhdysvalloissa sekä Venäjällä ja muissa entisissä itäblokin maissa. Lisäksi pienempiä yhteisöjä asuu Länsi- ja Pohjois-Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Maat, joissa romanien määrä ylittää miljoonan, ovat entinen Jugoslavian alue, Venäjä, Espanja, Yhdysvallat, Brasilia ja Argentiina. Romanit ovat historian saatossa levittäytyneet varsin laajalle, mutta eivät missään valtiossa muodosta enemmistöä. Suhteessa väkilukuun romaneja on eniten Slovakiassa, 320 000 henkeä 5,4 miljoonasta asukkaasta. Suomessa romaneja on vajaa 10 000.^[1]

Romaneja on historiansa aikana vainottu, ja vainotaan edelleen useissa paikoissa. Heidän elinkeinonsa ovat perinteisesti liittyneet hevosiin ja kaupusteluun.

Romanien omissa kielissä heistä käytetään muun muassa nimityksiä rom ja sinto. Englanninkielinen nimitys gipsy tai gypsy tulee sanasta Egyptian, koska ennen vanhaan luultiin romanien tulleen Egyptistä. Romanit ovat kotoisin Intiasta, ja romanikieli kuuluu indo-arjalaisiin kieliin, kuten monet Intian tärkeimmistä kielistä, esimerkiksi urdu, hindi, sanskrit ja gudžarati. Manne on suomalaisten romaneille antama halventava nimitys, joka tulee romaniryhmästä manouche.^lähde? Jotkin tahot, eivät kuitenkaan kaikki romanit itse, kyseenalaistavat myös mustalainen-sanan käytön. Suomen romanit nimittävät itseään usein tummiksi, sekä kaaleiksi romanikielen ihmistä tarkoittavan sanan mukaan. Romaneja kutsuttiin Suomessa aiemmin myös tattareiksi ja mustiksi tataareiksi, kun heidän luultiin olevan peräisin Itä-Euroopasta. Romania yhdistetään joskus virheellisesti romaneihin, vaikka nimien yhdenkaltaisuus on sattumaa. Romaniassa kuitenkin on eniten romaneja Euroopassa. Sana mustalainen lienee peräisin musta tataari -nimityksestä.^lähde?

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Romanit Suomessa 3 Romaneihin liittyvät stereotypiat 4 Romanien etujärjestöt 5 Kansainvälinen romanipäivä 6 Katso myös 7 Lähteet 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Romanien uskotaan lähteneen Intiasta suunnilleen 1000-luvulla, jonka jälkeen he ovat kulkeneet nykyisen Afganistanin, Iranin, Armenian ja Turkin läpi Eurooppaan. Romaneja asuu edelleen niinkin kaukana Aasiassa kuin Iranissa. 1300-luvulle tultaessa romanit olivat saavuttaneet Balkanin ja 1500-luvulla Skotlannin ja Suomen. Osa romaneista taas siirtyi Syyrian kautta Pohjois-Afrikkaan, tullen Eurooppaan Gibraltarinsalmen kautta 1400-luvulla. Molemmat reitit kohtasivat nykyisen Ranskan alueella.

Romanien vaelluksen syy on tuntematon. On arveltu, että romanit olivat alun perin alempikastisia hinduja, jotka värvättiin sotureiksi, jolloin he nousivat sotilaskastiin ja heidät lähetettiin länteen vastustamaan muslimien levittäytymistä. Toisen teorian mukaan he olivat vankeja, joita muslimit ottivat valloittaessaan Pohjois-Intian, jonka jälkeen heistä tuli erillinen väestö vankeusalueillaan. Eräiden tietojen mukaan Ghaznin hallitsija Mahmud olisi ottanut puoli miljoonaa vankia Sindhin ja Punjabin valtauksessa. On omituista, etteivät romanit palanneet Intiaan vaan lähtivät länteen, mutta se saattaa liittyä muslimien alaiseen asepalvelukseen.

Saavuttuaan Eurooppaan romanit kohtasivat monissa paikoissa vihamielisyyttä, joka on jatkunut siitä lähtien. Romaniassa romanit orjuutettiin viideksi vuosisadaksi ennen vapautustaan 1864. Muualla Euroopassa he kohtasivat erilaista vihamielisyyttä karkotuksesta lasten ottamiseen pakkotyöhön. Romanien muutto Yhdysvaltoihin alkoi kolonialismin aikana pienestä ryhmästä Virginiassa ja Ranskan Louisianassa. Suurempi muutto alkoi alkoi 1860-luvulla Britanniasta ja suurin 1900-luvun alussa Itä-Euroopasta. Suuri määrä muutti myös Etelä-Amerikkaan.

Romanien syrjintä saavutti huippunsa toisessa maailmansodassa, jolloin natsit tuhosivat heitä suuria määriä. Juutalaisten, homojen, kommunistien, toisinajattelioiden, slaavien ja vammaisten tavoin romanit oli tarkoitus hävittää, joten heidät lähetettiin pakkotyöhön keskitysleireille tai murhattiin saman tien, etenkin itärintaman tuhoamisosastojen toimesta. 200 000–800 000 romanin arvellaan kuolleen vainossa.

[muokkaa] Romanit Suomessa

Pääartikkeli: Suomen romanit

Tämä artikkeli tai osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta. Tarkennus:

[muokkaa] Romaneihin liittyvät stereotypiat

Romanivainoilla ja joukkomurhaamisilla Adolf Hitlerin aikana on ideologiset juurensa vuosisatojen aikana syntyneessä rasistisessa käsityksessä romaneista ja sinteistä. Rasistisella suhtautumisella on myös Suomessa pitkät perinteet.

Romaniheimojen saapuessa 1400-luvun puolivälissä Eurooppaan eurooppalaiset kuvittelivat, että heillä ja juutalaisilla olisi yhteinen alkuperä. Erotukseksi katsottiin ainoastaan se, että romanien katsottiin luoneen itselleen kristittyjen vainojen pelossa uuden kielen. Tämä käsitys kumottiin vasta 1750-luvulla.

1800-luvun alkupuolen kirjallisuus romantisoi romanielämää, mutta olennainen osa 1700-luvun vainojen perintöä siirtyi 1800-luvulla tehtyyn tieteellisenä pidettyyn tutkimukseen. Kirjassa Geschichte der Zigeuner, ihrer Herkunft, Natur und Art (1835) mainittiin romaneista:

"Kuka olisi saattanut aavistaa näiden rääsyisten varkaiden joukkion saapuessa Saksaan, että sellaisten irtolaisten jälkeläiset eivät tulisi neljän vuosisadan kuluttua olemaan yhtään sen parempia kuin esi-isänsä."

Kirjoittajan mukaan mustalaiset olivat "ihmiskunnan roskaväkeä", joka oli saapunut Eurooppaan kuin "Jumalan rangaistuksesta". Kirjoittajan mielestä keskiajan suuret ruttoepidemiat olivat romanien ja juutalaisten syytä. Hän yhdisti kummatkin etniset ryhmät toistensa kanssa ulkonäön puolesta. Hänen mukaansa molemmat olivat työtävieroksuvia, kieroja ja epärehellisiä. Romanit olivat hänelle varkaita ja juutalaiset kauppasivat varastettua tavaraa.

Suomalainen tietosanakirja vuodelta 1914 kuvaa mustalaisia seuraavasti: "Elantonsa m. hankkivat kerjäämällä ja varastamalla, petollisella eläintenpuoskaroimisella ... yms. työllä... Henkiset, varsinkin taiteelliset lahjat ovat vähäiset... Tupakkaa polttavat ahkerasti sekä miehet että naiset, vieläpä lapsetkin. Puku on tavallisesti repaleinen...heidän asuntonaan on teltta,... Kiinteäasuntoiset asuvat huonoissa olkikattoisissa savimajoissa. Yleisestä poiketen Suomen m. ovat siistimpiä ja paremmin puettuja kuin muut heimolaiset."

Otavan suuri tietosanakirja kertoo vielä vuonna 1962 tällaista: "Säännöllistä työtä m. yleensä karttavat."

Romanikulttuuriin kuuluu myös vaatetus. Romanit pitävät siistiä vaatetusta tärkeänä, kuten puhtautta muutenkin. Romaninaisen vaatetus on kansanpuku (ei kansallispuku). Romaninaisen perinneasu on värikäs: siihen kuuluu yksivärinen, melko pitkä ja eritoten leveä hame ja tavallisesti valkoinen lyhyehkö kevyt paita, jonka hihat ovat hiukan pussimaiset. Lisäksi asussa voi olla lyhyt liivi, kirjavia huiveja ja runsaasti koruja. Romanimiesten paita on kevyehkö kuten naisilla, pidempi vain, eikä niin avokaulainen. Lisäksi miehet käyttävät lyhyttä liiviä, mustia housuja ja lakerikenkiä. Suurin osa romaninuorista vielä nykyäänkin haluaa pukeutua perinteiseen romanivaatetukseen.

Vuonna 2007 Yleisradio aloitti kohua herättäneen Manne-tv-ohjelman lähetykset TV1-kanavalla. Ohjelman nimi muutettiin sittemmin Romano-tv:ksi.

[muokkaa] Romanien etujärjestöt

Romanien etujärjestö on Suomen Romaniyhdistys (perustettu 1967; vuoteen 1989 Suomen mustalaisyhdistys). Valtakunnallisesti toimivia järjestöjä ovat lisäksi Romaniyhdyshenkilöiden yhdistys (perustettu 1993), Gypsies Future-Nuorten Romanien Tukiyhdistys (perustettu 1996) ja romanien monikulttuuriyhdistys Névo Roma (1999). Romaniasiain neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Opetushallituksen alla toimii taas romaniväestön koulutusyksikkö. Kristilliset lastensuojelu- ja sosiaalijärjestöt Romano Missio (Mustalaislähetys, perustettu 1906) ja Elämä ja Valo (perustettu 1964; vuoteen 2004 Suomen Vapaa Romanilähetys).tekevät vapaaehtoistyötä romanien hyväksi.

[muokkaa] Kansainvälinen romanipäivä

Huhtikuun 8. vietetään kansainvälistä romanipäivää joka pyrkii nostamaan esiin romanivähemmistön ongelmat eri puolilla Eurooppaa. Tällöin kampanjoidaan etenkin syrjintää vastaan. Se on yleistä Itä-Euroopan entisissä sosialistimaissa. EU:n ihmisoikeuskomissaari Thomas Hammarberg on syyttänyt unionia suurimman vähemmistönsä unohtamisesta. Romaneilta evätään yhä perusihmisoikeudet monissa Euroopan maissa. Heillä on selvästi valtaväestöä heikompi koulutus ja terveys sekä huonommat työpaikat ja asuinolot. Koulutus parantaisi romanien oloja. Romanilapsille tarvitaan nykyistä parempia mahdollisuuksia päästä esikouluun ja saada oppia myös äidinkielellään ^[2].

Kansalaisia ei saa kohdella eriarvoisesti sukupuolen, sukupuolisen suuntautumisen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveyden tai vammaisuuden takia. Suomessa vähemmistövaltuutettu edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa ja yhdenvertaisuutta Suomessa työelämän ulkopuolella. Syrjintälautakunta käsittelee etnistä syrjintää arkielämässä. Lautakunnalta voi hakea käsittelyä loukkausasiassa ^[3].

[muokkaa] Katso myös

• Suomen romanit
• Suomen väestö

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Romaniasiain neuvottelukunnan www-sivut
• Opetushallitus — Romanit Suomessa
• http://www.elamajavalo.fi
• http://www.romanomissio.fi
• RomNews Society
• Europako Romano thaj Travelerengo Forumo
• European Roma Rights Centre
• YLE/Elävä arkisto: Ulkopuolella yhteiskunnan
• YLE/Elävä arkisto: Nuoret ja vähäosaisuus
• Specalized Library with Archive "Studii Romani" (bulgariaksi ja englanniksi)