Muonio
Wikipedia
| Muonio | |
|---|---|
 |
 |
| vaakuna | sijainti |
| www.muonio.fi | |
| Sijainti | |
| Lääni | Lapin lääni |
| Maakunta | Lapin maakunta |
| Seutukunta | Tunturi-Lapin seutukunta |
| Perustettu | 1868 |
| Pinta-ala | 2 037,92 km2 33. suurin 1.1.2008 [1] |
| – maa | 1 903,76 km2 |
| – sisävesi | 134,16 km2 |
| Väkiluku | 2 370 320. suurin 31.5.2008 [2] |
| – väestötiheys | 1,24 as/km2 (31.5.2008) |
| – 0–15-v. | 16,4 [3] % |
| – 16–64-v. | 65,0 % |
| – yli 64-v. | 18,7 % |
| – ulkomaalaisia | 1,6 % |
| Kunnallisvero | 20,50 % (2008) [4] |
| Kunnanjohtaja | Aulikki Heinonen |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2004 - 2008[5] • Kesk. • SDP • Kok. • Vas. |
9 6 5 1 |
Muonio (aikaisemmin Muonionniska, pohjoissaameksi Muoná) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan luoteisosassa, Lapin läänissä. Kunnassa asuu 2 370 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 2 037,92 km2, josta 134,16 km2 on vesistöjä[1]. Väestötiheys on 1,24 asukasta/km2.
Muonio rajoittuu pohjoisessa Enontekiöön, idässä Kittilään, etelässä Kolariin ja lännessä Ruotsin Pajalaan. Valtakunnanrajana toimivan Muonionjoen yli johtaa silta. Kunnan pinta-ala kasvoi noin 7,5 prosenttia, kun Kittilän kuntaan kuulunut alue Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta liitettiin Muonion kuntaan. Muonio on Luoteis-Lapin tunturimaata, jonka korkeimmat tunturit ovat Pallastunturin Taivaskero (807 m), Lainiotunturi (613 m), Keimiötunturi (610 m), Äkäskero (580 m) ja Ruototunturi (572 m).
Matkailu on Muoniolle tärkeä elinkeino; osa Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta, Olostunturin hiihtokeskus, Luontokeskus Kiela, Harrinivan matkailukeskus.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. kalaisan Jerisjärven alueelta. Muonio oli pitkään metsästystä ja kalastusta harjoittaneiden saamelaisten maata.
Ensimmäinen tunnettu Muonion omistaja on pirkkalainen lapinvouti Olli Anundinpoika Tulkki Ylitornion Armassaaresta, hänet mainitaan vuoden 1553 veroluettelossa omistavan oikeudet Muonionalustasta Visantokoskelle, sekä Muodoslompolosta Jerisjärvelle saakka. Suomalaisasutuksesta mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1575, jolloin lapinvoudin poika Olli Ollinpoika Tulkki asuttui Muonioon saaden oikeudet alueeseen isältään. [6]
Muonio kuului 1500-luvulla Uppsalan hiippakunnan alaiseen Tornion seurakuntaan. Vuonna 1530 Kustaa Vaasa antoi käskyn Tornion seurakunnan jakamisesta, mutta jako suoritettiin vasta 1606 Kaarle IX:n määräyksestä. Silloin perustettiin Särkilahden eli Ylitornion kirkkopitäjä. Muonionniskasta tuli Ylitornion kappeli.[7] Myöhemmin Muonionniskan seurakunnan alue liitettiin Pajalan seurakuntaan ja näin ollen Muonion aluetta hoidettiin Pajalasta päin. Tarkempaa maantieteellistä rajaa ei Muoniolle oltu määritelty, vaan siihen kuului Enontekiö ja osittain Karesuvantokin. Vasta vuonna 1812 määriteltiin Suomen ja Ruotsin raja, jolloin Muonionniskasta tuli oma itsenäinen seurakunta. Vuotta 1812 voidaan pitää Muonion kunnan syntämävuotena.[8]
Muonion emäseurakunta yhdistettiin vuonna 1849 Lapin rovastikuntaan. Vuodesta 1850 se kuului silloin perustettuun Kuopion hiippakuntaan ja 1923 lähtien perustettuun Oulun hiippakuntaan. Enontekiön itsenäistyttyä 1916 Muonio jäi omaksi seurakunnakseen.[9]
Muonion kirkonkylä paloi lähes täysin Lapin sodassa, vain muutamia taloja, ulkorakennuksia ja kirkko säästyivät tuholta. Muonion koko rakennuskannasta paloi noin 80 % (Lapin maatalousseuran arvio v. 1948).
[muokkaa] Kulttuuri ja muu urheilu
Nähtävyyksiä: puukirkko (C. Bassi, 1817, päätytorni F. W. Lüchow, 1889); Jerisjärven Keimiöniemen kalapirtit; Paka- ja Äkäsaivon uhripaikat, Äkäsmylly; Oloksen tuulivoimalat.
Muoniossa järjestettäviä tapahtumia ovat esimerkiksi Lapponia-hiihto ja Muonion Lohiviikonloput. Näistä jälkimmäinen on kalastuskisa, joka järjestetään heinäkuussa kahtena peräkkäisenä viikonloppuna.
Urheiluseuroja: Muonion Aikapojat, Muonion Jänkä (MuonJ), Muonion Kiri, Muonion Tunturi-Veikot (MuonTV).
[muokkaa] Kyliä
Järvialue, Kangosjärvi, Kerässieppi, Kihlanki, Kätkäsuvanto, Liepimä, Muonio, Särkijärvi, Ylimuonio
[muokkaa] Muoniolaisia
- Yrjö Kokko, kirjailija, Muonion piirieläinlääkäri 1945–50
- Veli Koljonen, taiteilija
- Vilho Koljonen, kirjailija, laulujen sanoittaja
- Juha Mäkikokko,lentopalloilija
- Johanna Ojala-Niemelä, kansanedustaja
- Samuel Salmi, Oulun hiippakunnan piispa
- Selim Töyrä, taidealan professori, taidemaalari
- Katri Vala, muoniolaissyntyinen runoilija
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2008.
- ↑ 2,0 2,1 Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 7.6.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 7.6.2008.
- ↑ Tilastokeskus: Kuntatietoja Muoniosta 19.4.2008. Tilastokeskus.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2008 10.12.2007. Verohallitus. Viitattu 5.4.2008.
- ↑ Helsingin Sanomat: Kunnallisvaalit 2004 tulospalvelu 19.4.2008. Helsingin sanomat.
- ↑ Oppia ikä kaikki - Ylimuonion koulu 100 vuotta, Meän koulu ry, 1998, sivu 10
- ↑ Martti Vuollo - Muonion kirkonkylän koulu 1899-1999, Tornion kirjapaino Ky 1999, sivu 7
- ↑ Näin elettiin ennen - Fetti Muotka muistelee, Ylimuonion Rauhan Sana, 2002, sivu 6
- ↑ Martti Vuollo - Muonion kirkonkylän koulu 1899-1999, Tornion kirjapaino Ky 1999, sivu 7
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Muonion kunnan kotisivut
- H. Oksala: Muinainen Muonio – inventointituloksia vuodelta 1995
- Sophus Tromholtin Muoniosta 1880-luvun alussa (kevättalvi 1883?) ottamat valokuvat löytyvät Bergenin yliopiston kuva-arkistosta hakusanalla "Muonioniska"
| Kylät ja alueet |
 |
| Kangosjärvi · Kerässieppi · Kihlanki · Kätkäsuvanto · Liepimä · Muonio, kuntakeskus · Särkijärvi · Ylimuonio · Järvialue | |
| Nähtävyydet | |
| Keimiöniemen kalapirtit · Kirkko · Pakasaivo · Pallas-Yllästunturin kansallispuisto · Äkäsmylly · Äkäsaivo | |
| Tunturit ja vesistöt | |
| Jerisjärvi · Muonionjoki · Olostunturi · Pallastunturi |
