Arja Saijonmaa

Wikipedia

Arja Enni Helena Saijonmaa (s. 1. joulukuuta 1944 Mikkeli) on suomalainen laulaja, joka on luonut näyttävän uran kansainvälisillä estradeilla. Menestys Suomen rajojen ulkopuolella alkoi 1970-luvun alussa, kun Saijonmaa kiinnitettiin solistiksi kreikkalaisen säveltäjän Mikis Theodorakisin maailmankiertueeseen. 1970-luvun lopusta lähtien Saijonmaa on ollut suositumpi muissa Pohjoismaissa kuin kotimaassaan. Monipuolisen laulu-uransa aikana Saijonmaa on esittänyt muun muassa poliittisia lauluja, ranskalaisia chansoneita, etnomusiikkia, suomalaisia tangoja sekä ruotsalaista diskoiskelmää. Saijonmaa on levyttänyt suomeksi, ruotsiksi, norjaksi, espanjaksi, italiaksi, ranskaksi, kreikaksi ja saksaksi.

Sisällysluettelo 1 Ura 2 Diskografia 2.1 Suomenkieliset pitkäsoitot 2.1.1 Kokoelmat 2.2 Ruotsinkieliset pitkäsoitot 2.2.1 Kokoelmat 2.2.2 Muita levyjä 3 Kirjallisuutta 4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Ura

Saijonmaa aloitti opiskelunsa Sibelius-Akatemian solistilinjalla, josta siirtyi Ylioppilasteatteriin 1960-luvun puolivälissä. Siellä hän osallistui mm. Arvo Salon ja Kaj Chydeniuksen Lapualaisoopperaan 1966 ja ohjasi näytelmän Lakko 1970. Vuonna 1969 Saijonmaa teki ensimmäiset levytyksensä. Ensimmäinen menestyskappale oli Kaj Chydeniuksen säveltämä Puhu minulle rakkaudesta. 1970-luvulla Saijonmaa levytti enimmäkseen poliittista musiikkia ja kreikkalaista kansanmusiikkia Mikis Theodorakisin solistina. Vuonna 1977 Saijonmaa ja Theodorakis julkaisivat Ruotsissa levyn, josta alkoi Saijonmaan läpimurto. Vuonna 1979 hän levytti chileläisen Inti-Illimani -yhtyeen kanssa ihmisoikeustaistelija Violeta Parran lauluja. Jag vill tacka livet (Gracias a la vida) on yksi Saijonmaan suurimmista menestysiskelmistä. Tämän laulun hän esitti pääministeri Olof Palmen hautajaisissa 1986.

1980-luvulla Saijonmaa levytti enimmäkseen iskelmämusiikkia. Hän levytti muun muassa suomalaisia ikivihreitä sävellyksiä ruotsiksi Anders Ekdahlin sovittamina, Tukholman Poliisikuoron ja Hovikapellin jousien säestämänä. Albumi levytettiin ruotsiksi ja samoja taustoja hyödyntäen pian myös suomeksi nimellä Ruotsiin ja takaisin. Jälkimmäisestä Saijonmaa sai uransa ensimmäisen kultalevyn Suomessa. Vuonna 1983 Saijonmaa levytti tunnetuimman suomenkielisen levytyksensä Ystävän laulu, joka oli alun perin venäläisen trubaduurin Vladimir Vysotskin sävellys Juha Vainion suomentamana. Vuonna 1985 ilmestynyt kokoelma Valitut laulut toi Saijonmaalle toisen kultalevyn Suomessa. Kaupallisesti menestynein pitkäsoitto on 1987 ilmestynyt Högt över havet, jota on myyty Ruotsissa yli 200.000 kappaletta.

Saijonmaa on osallistunut neljästi euroviisukarsintoihin: kahdesti Suomen karsintoihin (Talvilintu v. 1971 ja Gabriela v. 1990, 3. sija) ja kahdesti Ruotsin karsintoihin (Högt över havet v. 1987, 2. sija häviten vain yhdellä pisteellä voittajasävelmälle. Myöhemmin laulusta tuli Second Chance Contestin voittaja. Vuonna 2005Vad du än trodde så trodde du fel, joka ei selvinnyt alkukarsinnasta jatkoon).

1980-luvun lopulla Saijonmaa alkoi toimia YK:n hyvän tahdon lähettiläänä. Tätä työtä hän on tehnyt myös musiikin saralla levyttäen kantaaottavia tekstejä ja järjestäen lukuisia hyväntekeväisyyskonsertteja.

Saijonmaa on myös näytellyt. Hän oli mukana mm. elokuvissa Punatukka (1969), Pohjan tähteet (1969) sekä Puntilan isäntä ja hänen renkinsä (1985).

Vuonna 1992 Saijonmaa valmistui filosofian kandidaatiksi.

Vuonna 1996 Saijonmaa pyrki Euroopan parlamenttiin ja vuonna 2003 Suomen eduskuntaan Ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaana.

Saijonmaa on julkaissut kirjan Sauna pohjoismaisesta saunomiskulttuurista ja vuonna 2006 Saijonmaa oli ehdolla Iskelmä-Finlandia-palkinnon saajaksi.

[muokkaa] Diskografia

[muokkaa] Suomenkieliset pitkäsoitot

• Laula kanssani toveri (1972)
• Arja Saijonmaa & Mikis Theodorakis (1972)
• Koko yön minun poikani valvoi (1973)
• Huomenta sydämeni (1975)
• Jokainen arkiaamu (1979)
• Miten voin kyllin kiittää (1979)
• Ruotsiin ja takaisin (1981)
• Ystävän laulu (1983)
• Arja Saijonmaa & George de Godzinsky Finlandia-talossa (1986)
• Yhteinen taivas ja maa (1989)
• Paijaa mua (1993)
• La Cumparista (1994)
• Sydänten silta (2000)
• Rakkaus on rohkeutta (2006)

[muokkaa] Kokoelmat

• Valitut laulut (1986)
• Arja Saijonmaa (2LP) (1988)
• 20 suosikkia – Ystävän laulu (1995)
• 20 suosikkia – Satumaa (2001)
• Tähtisarja - 30 suosikkia (2CD) (2006)

[muokkaa] Ruotsinkieliset pitkäsoitot

• Det är tid att sjunga (1977)
• Jag vill tacka livet (1979)
• Sånger från asfalt och ängar (1981)
• Leksar och parfym (1982)
• Tango Jalousie (1984)
• Högt över havet (1987)
• Arja sjunger Zarah (1988)
• Samma himmel, samma sol (1989)
• La Cumparsita (1994)
• En bro av gemenskap (1999)
• Nära (2003)

[muokkaa] Kokoelmat

• Arja's bästa (1994)
• Guldkorn (2000)
• 100% (2CD) (2002)
• Vad du än trodde så trodde du fel (2005)

[muokkaa] Muita levyjä

• Es ist Zeit (1983)
• Kvinnen (1986)
• Mikis & Arja (2CD) (1996)

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Juha Rantala: Arja Saijonmaa. Julkaisussa Pop. Levyjenkeräilijän erikoislehti, ISSN 1456-1964, 2001 n:o 1.
• Latva - Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas. 500 suomalaista viihdetaiteilijaa. WSOY, 2004

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Viralliset kotisivut ruotsiksi ja englanniksi. (Varoitus: Etusivulla taustamusiikkia)
• Arja Saijonmaan laulutuotanto 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa
• YLE / Elävä arkisto: Arja Saijonmaa laulaa maailmalla
• YLE / Elävä arkisto: Gabriela