Pudasjärvi

Wikipedia

Pudasjärvi
vaakuna	sijainti
www.pudasjarvi.fi
Sijainti	65°21′35″N, 26°59′50″E
Lääni	Oulun lääni
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Oulunkaaren seutukunta
Perustettu	1865
Pinta-ala	5 867,31 km2 8. suurin 1.1.2008 [1]
– maa	5 637,91 km2
– sisävesi	229,40 km2
Väkiluku	9 111 117. suurin 31.5.2008 [2]
– väestötiheys	1,62 as/km2 (31.5.2008)
– 0–15-v.	17,9[3] %
– 16–64-v.	61,1 %
– yli 64-v.	21,0 %
– ulkomaalaisia	0,3 %
Kunnallisvero	19,00 % (2008) [4]
Kunnanjohtaja	Pauli Harju
Kunnanvaltuusto	35 paikkaa
2004 - 2008[5]  • Kesk.  • Vas.  • SDP  • Kok.  • muut	19 6 2 1 7

Pudasjärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pohjoisosassa, Oulun läänissä, Iijoen keskijuoksulla. Kaupungissa asuu 9 111 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 5 867,31 km², josta 229,40 km² on vesistöjä^[1]. Väestötiheys on 1,62 asukasta/km².

Rajanaapureita ovat Ii, Posio, Puolanka, Ranua, Suomussalmi, Taivalkoski, Utajärvi, Yli-Ii ja Ylikiiminki.

Pudasjärvi kuuluu Oulunkaaren seutukuntaan. Kaupunki Pudasjärvestä tuli 1. tammikuuta 2004. Pudasjärvellä risteävät Oulusta Kuusamoon kulkeva valtatie 20 ja Kajaanista Rovaniemelle kulkeva kantatie 78. Läänin pääkaupunkiin Ouluun on matkaa 87 km, eli noin tunnin automatka. Vaakunan karhuaihe on saatu vapaaehtoiskomppanian lipusta Kustaa III:n sodan ajalta (1788–1790). Pudasjärven ystävyyskaupunkeja ovat Kronstadt ja Louhi/Pääjärvi Venäjällä sekä Vindeln Ruotsissa.

Sisällysluettelo 1 Hallinto 1.1 Kaupunginvaltuusto 1.2 Kaupunginhallitus 1.3 Kaupungin organisaatio 2 Julkiset palvelut 2.1 Perusterveydenhuolto 2.2 Koulutus 2.3 Kulttuuri ja vapaa-aika 3 Talous ja elinkeinot 3.1 Yritykset 3.2 Elinkeinorakenne 3.3 Talous 4 Väestö 4.1 Ikärakenne 4.2 Muuttoliike 5 Historia 5.1 Esihistoria 5.2 Ruotsin aika 5.3 Venäjän vallan alla 5.4 Itsenäisessä Suomessa 6 Luonto 7 Kylät 7.1 Siurua 7.2 Kipinä 7.3 Aittojärvi 7.4 Jaurakkajärvi 7.5 Puhos 7.6 Sarakylä 7.7 Kokkokylä 7.8 Pärjänsuo 7.9 Kurenala 7.10 Pudasjärvi 7.11 Syötekylä 7.12 Iinattijärvi 7.13 Pintamo 7.14 Hetekylä 7.15 Hirvaskoski 8 Syöte 8.1 Kansallispuisto 8.2 Laskettelukeskukset 9 Iijoki 10 Muita tutustumis- ja käyntikohteita 10.1 Luontokohteet 10.2 Museot ja muistomerkit 10.3 Taide ja kulttuuri 10.4 Toiminnallisia käyntikohteita 11 Tapahtumia 12 Kuuluisia pudasjärveläisiä 13 Triviaa 14 Lähteet 14.1 Viitteet 15 Aiheesta muualla

[muokkaa] Hallinto

[muokkaa] Kaupunginvaltuusto

Pudasjärven kaupunginvaltuustossa on 35 jäsentä, joista 13 on naisia ja 22 miehiä. Muun Pohjois-Suomen tapaan suurin kannatus on Suomen Keskustalla. Poliittinen kädenvääntö johti vuoden 1999 kunnallisvaaleissa siihen, että osa Keskustan jäsenistä siirtyi Pudasjärven Puolesta Yhteislistan riveihin. Vasemmistoliitolla on ollut paikkakunnalla aina kohtalaisen vankka kannatus, mutta eteläisessä Suomessa valtaa pitävät SDP ja Kokoomus ovat jääneet marginaaliryhmiksi. Kaikkiaan 19 valtuustopaikkaa on Suomen Keskustan, 7 Pudasjärven Puolesta ry:n, 6 Vasemmistoliiton, 2 SDP:n ja 1 Kokoomuksen. Valtuuston puheenjohtajana toimii Vesa Riekki.^[6]

[muokkaa] Kaupunginhallitus

Toimeenpanevana elimenä kaupungin päätöksenteossa toimii kaupunginhallitus, joka on valittu etupäässä valtuuston jäsenistä. Kaupunginhallitukseen kuuluu Pudasjärvellä 11 jäsentä ja sen puheenjohtaja on Matti Holmström.^[7]

[muokkaa] Kaupungin organisaatio

Pudasjärven kaupungin sisäinen organisaatio on jaettu neljään toimialaan:^[8]

• keskushallinto (hallintojohtaja Esko Malinen)
• sivistystoimi (sivistystoimenjohtaja Tuija Mikkonen)
• tekninen toimi (tekninen johtaja Ritva Kinnula)
• perusturva (perusturvajohtaja Merja Honkanen)

[muokkaa] Julkiset palvelut

Huolimatta alati vähenevästä väestöstään ja pienenevistä valtionosuuksista Pudasjärven kaupunki on kyennyt määrätietoisilla sopeuttamistoimillaan säilyttämään julkiset palvelunsa hyvinä. Henkilöstöä on jouduttu toki vähentämään, mutta se on tapahtunut ns. luonnollisen poistuman, kuten eläköitymisen, kautta.

[muokkaa] Perusterveydenhuolto

Terveystoimen tehtävänä on varsinaisen fyysisen ja psyykkisen hoitotyön lisäksi tukea kaupunkilaisten mahdollisuuksia edistää ja ylläpitää terveyttä ja toimintakykyä. Keskeiset terveydenhoitopalvelut tuotetaan väestövastuisen työmallin mukaisesti. Pudasjärven terveyskeskus käsittää laboratorion, digitaalisen röntgenin, neuvolan, fysikaalisen hoidon, hemodialyysiyksikön, diabetespoliklinikan, mielenterveysyksikön sekä 52-paikkaisen vuodeosaston.^[9] Vakituisia lääkäreitä Pudasjärvellä on neljä. Terveyskeskuksen yhteydessä toimii myös hammashoitola, jonka palveluksessa on kaksi vakinaista lääkäriä.

[muokkaa] Koulutus

Pudasjärvellä on peräti 13 peruskoulun ala-astetta: Kurenalan ja Lakarin koulut keskustassa sekä Aittojärven, Ervastin, Hetekylän, Hirvaskosken, Kipinän, Paukkerinharjun, Poijulan, Puhoksen, Pärjänsuon, Sarakylän ja Syötteen koulut haja-asutusalueilla.^[10] Yläaste on Rimminkankaan koululla.^[10]

Pudasjärvellä on myös lukio sekä Koillis-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän Pudasjärven sivupiste, eli tuttavallisemmin Pudasjärven ammattioppilaitos. Ammattioppilaitoksella koulutetaan opiskelijoita luonnonvara-, sähkö-, matkailu- ja puualoille. Tunnetuin koulun linjoista lienee hevostalouden koulutusohjelma, joka valmistaa opiskelijoitaan hevostenhoitajiksi.

Aikuiskoulutuksesta Pudasjärvellä huolehtii Kehittämiskeskus Pohjantähti, joka on erikoistunut kehittämään lähialueen elinkeino- ja toimintamahdollisuuksia tietoyhteiskunnan asettamien vaatimusten mukaisesti yhdessä mm. Oulunkaaren Seutukunnan ja paikallisten yrittäjien kanssa. Yhteistyö Oulun yliopiston kanssa on tuottanut Pudasjärvelle mm. avoimen yliopiston kursseja, joita pystytään järjestämään myös videoneuvotteluyhteyksin.

Pudasjärven kansalaisopiston työkenttänä on koko laaja pitäjä ja hieman ylikin, sillä opisto on aloittanut yhteistyön mm. Puolangan kansalaisopiston kanssa. Rehtorin lisäksi opistolla on kolme vakinaista opettajaa sekä useita tuntiopettajia täydentämässä koulutuspalvelujen tarjontaa.

[muokkaa] Kulttuuri ja vapaa-aika

Laajan, mutta väestöltään pienen Pudasjärven kaltaisen maaseutukaupungin on nykyisin erittäin hankalaa pitää yllä korkeatasoisia julkisia kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluitaan. Väestön vanhetessa ja nuoremman polven muuttaessa opiskelun ja työn perässä muualle varoja keskitetään peruspalveluiden ylläpitoon.

Luonto on kuitenkin suonut Pudasjärvelle huomattavat resurssit vapaa-ajanpalveluiden järjestämiseen ja kaupungin henkilöstön lisäksi merkittävä joukko vapaaehtoisia eri järjestöjen piiristä on luonut paikkakunnalle paljon erilaisia tapahtumia. Pudasjärven Urheilijat ry:n panos on ollutkin tässä erittäin suuri jopa valtakunnallisesti ajatellen.^lähde? Kaupungin liikuntatoimi ja em. yhdistys järjestävät yhdessä mm. Umpihankihiihdon MM-kisat, Kesäpilkin MM-kisat ja Pohjantähti Games -yleisurheilukisat. Liikuntatoimi ylläpitää vuonna 1983 valmistunutta liikuntakeskusta, jonka katon alle mahtuvat täysimittainen liikuntahalli, kaksi kuntosalia, pikajuoksurata sekä uimahalli, Virkistysuimala Puikkari. Kaupunki ylläpitää myös Suojalinnan urheilukenttää, jonka yhteyteen valmistui 2005 uusi ja ajanmukainen huoltorakennus. Suojalinnalla on myös kolme asfalttipinnoitteista tenniskenttää. Jääkiekko ja -pallokaukalot ovat Suojalinnan urheilukentän läheisyydessä, Hirvaskosken, Puhoksen, Poijulan ja Paukkerin kouluilla sekä Honkasenkankaalla keskustassa. Kuntopolut ja hiihtoladut löytyvät kaikkien sivukylien koulujen yhteydestä. Myös koulujen liikuntasalit ovat kansalaisten käytössä. Keskustan tuntumassa sijaitsevat Sivakkarata ja Jyrkkäkoski, jonka ratavalikoimasta löytää mieleiset vaihtoehdot joka kuntoluokalle. Jyrkkäkoskella on lisäksi kaksi hyppyritornia, K-19 ja K-35. Liikuntatoimi vuokraa tilojaan, kuten Syötteellä Naamankajärven toimintakeskusta ja Iso-Syötteen hiihtomajaa. Syötteen alueen hiihtoladuista huolehtii Syötteen Latupooli.

Luonto on myös suonut kaupungille lukuisan joukon eri alojen taiteilijoita, joitten hengentuotteita on kulttuuritoimen avustuksella kyetty tuomaan tietoisuuteen. Kulttuuritoimi järjestää kaupungin kirjastossa liki jatkuvasti näyttelyitä niin paikkakunnan omien taiteilijoitten kuin muualtakin tulleitten töistä. Huomattavimpia Pudasjärvellä asuvia tai sieltä lähtöisin olevia taiteilijoita ovat Kari Tykkyläinen, Paavo Tolonen, Jorma Luhta, Janne Räisänen, Tapani Kokko, Antti Estamaa, Maarit Bergman, Esko Männikkö ja Martti Aiha. Kulttuuritoimi on mukana myös monessa muussa tapahtumassa yhteistyössä muun muassa Pudasjärven seurakunnan kanssa. Tällainen on esimerkiksi Kotiseutujuhla, joka järjestetään vuosittain kotiseutumuseon alueella ja kirkossa.

Kesäisin Pudasjärvellä, Rajamaan rannassa järjestetään Pudasjärvi Open Air Festival -tapahtuma jossa esiintyy paikallisia ja lähiseudun yhtyeitä, sekä yleensä vähintään yksi tunnetumpi orkesteri, kuten Uniklubi vuonna 2005 ja Kwan vuonna 2006.

[muokkaa] Talous ja elinkeinot

[muokkaa] Yritykset

Pudasjärven elinkeinorakenne perustuu pitkälti luonnonvaroihin ja niiden jalostukseen. Keskeisiä toimialoja ovat maaseutuyrittäjyys, mekaanisen puun jalostus sekä matkailu. Nämä toimialat näyttävät jatkossakin muodostavan Pudasjärven elinkeinotoiminnan painopisteet.

Pudasjärvellä toimivista teollisuusyrityksistä merkittävimmät ovat Kontiotuote Oy ja Profin Oy. Nämä ovat myös mekaanisen puujalostuksen veturiyritykset kaupungissa. Kontiotuote Oy on kansallisesti merkittävä hirsitalotoimittaja ja sen palveluksessa oli vuonna 2005 269 henkilöä. Profin Oy on puolestaan nopeasti kasvava, korkealaatuisten ikkunoiden ja ovien toimittaja, jonka tuotteet menevät pääsääntöisesti Kaukoidän markkinoille. Matkailuelinkeinojen kehittämisen kannalta Syötteellä voidaan laskea olevan kahdeksan päätoimijaa, mm. Iso-Syöte Oy, Caravan Iso-Syöte, Syötteen Eräpalvelut Oy ja Kelosyöte Oy.

Muita tärkeitä työllistäjiä paikkakunnalla ovat: Pudasjärven kaupunki, Rakennusliike Asuntoinsinöörit Oy, Lännen Tehtaan Oyj / Apetit, Fortum Sähkönsiirto Oy sekä Spar-, S-, ja K-Marketit. Niemitalon juustola tekee Pohjois-Suomessa varsin tunnettua kollajanjuustoa.

[muokkaa] Elinkeinorakenne

Merkittävimpiä työllistäviä aloja Pudasjärvellä ovat julkiset palvelut, maa- ja metsätalous, teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä kaupan ja majoitusalan palvelut. Vuonna 2001 Pudasjärvellä kävi töissä muista kunnista 303 henkeä ja Pudasjärveltä kävi muissa kunnissa 422 henkeä.^lähde? Merkittävin työssäkäyntiliikenteen kohde, niin sisään- kuin ulospendelöinninkin osalta on Oulu. 1990-luvun alun laman seurauksena Pudasjärven elinkeinoelämää leimaa sitkeästi jatkuva korkea työttömyys, joka tammikuussa 2006 oli 19,9%.^lähde? Kaupungissa toimii maailman suurimpiin lukeutuva hirsitalotehdas Kontiotuote Oy.

[muokkaa] Talous

Talousarvio 2006

Pudasjärven kaupungin vuoden 2006 talousarvion toimintakulut ovat yhteensä 60 194 151 euroa, jossa on kasvua kuluvalle vuodelle 1,5 %. Toimintatuottojen määrä on 59 284 400 euroa, kasvua 4,9 %. Investointien osuus toimintakuluista on 5,7 % ja käyttötalousmenojen osuus 93,1 %.

Käyttötalous

Käyttötalouden toimintakulut ovat 56 054 851 euroa, jossa nousua kuluvaan vuoteen 4,0 %. Käyttötalouden menoista henkilöstökulut ovat 26 311 764 euroa (46,9 %). Henkilöstökulujen kasvu on 0,2 %.

Pääomatalous

Investointimenot vuodelle 2006 on 3 488 300 euroa, joka on 25,3 % pienempi kuin vuoden 2005 investointiohjelman menot. Investointien nettomeno on 2 797 300 euroa (- 22,4 %).

Rahoitus

Talousarvion vuosikate esityksessä on 1 887 549 euroa, joka on 202 euroa / asukas (as. 9 330). Vuosikate on 85,7 % poistoista. Verotuloihin oletettu kasvuprosentti on 2. Rahoituslaskelman mukaan varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitustarve on 909 751 euroa, jota katetaan 3 milj. euron lainanotolla. Lainojen takaisinmaksu on 1 636 000 euroa. Lainamäärä vuoden 2006 lopussa on 1 165 euroa/asukas.

[muokkaa] Väestö

Pudasjärven asukasmäärä 31. joulukuuta 2006 oli 9 226, joista naisia 4 410 ja miehiä 4 816.^lähde? Väestöstä noin puolet asuu keskustassa Kurenalla ja toinen puolikas haja-asutusalueilla. Suurimmillaan väestö on ollut 1950- ja 60-lukujen vaihteessa, jolloin se on ollut noin 16 000 henkeä.^lähde?

Ikä	Määrä
0–14	1 833
15–19	740
20–29	814
30–39	894
40–49	1 442
50–64	1 998
65 -	1 839

[muokkaa] Ikärakenne

Pudasjärven ikärakenteessa painottuu ikääntyvien suuri osuus. 20–39-vuotiaiden osuus on väestöstä suhteellisesti vähäisin. Toisaalta myös kaikkein nuorimpien ikäluokkien suhteellinen osuus kunnan ikärakenteesta on pieni. Erityisesti alle viisivuotiaiden osuus on vähäinen. Oheinen taulukko kuvaa tilannetta 31. joulukuuta 2005.

[muokkaa] Muuttoliike

Pudasjärvi on jo pitkään ollut selkeä muuttotappiokunta, sillä vuosittainen väestön väheneminen on jopa yli 100 henkeä. Sekä lähtö- että tulomuutonkin kannalta Oulu on selkeästi tärkein yksittäinen kunta. Lähtömuutto läänin pääkaupunkiin on ollut lähes kaksinkertainen verrattuna tulomuuttoon. Pudasjärveltä pois muuttajat ovat pääasiassa opiskelu- ja työpaikkojen vuoksi muuttavia nuoria. Paluumuuttajien on puolestaan arvioitu olevan suurelta osin eläkeläisiä. Pudasjärven kaupunkistrategian mukaisesti muuttotappion hillitsemisen kannalta on arvioitu erityisen tärkeäksi koulutusmahdollisuuksien ja työpaikkojen turvaaminen kaupungin alueella. Tärkeiksi seikoiksi asukkaiden kaupunkiin houkuttelemisen kannalta on nähty myös laadukkaat palvelut sekä kaupungin imagon kohottaminen.

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Esihistoria

Ennen saamelaisasutusta Iijoen keskijuoksua asutti metsänriistaa ja kalaa pyydystävä kivikauden väestö. Saamelaisten ajalta ovat peräisin monet paikannimet, kuten Lapinniemi, Puhos, Kollaja, Jaurakka ja Iijoki (Idjajohka = Yöjoki). Kun noin tuhat vuotta sitten hämäläiset tulivat pyyntiretkilleen Iijokilaaksoon, saamelaisasutus alkoi hiljalleen vetäytyä kohti pohjoista. 1200-luvulla Perämeren rannikkoasutuksen vakiinnuttua alueesta tuli rannikon asukkaiden ns. eräalue. Pohjalaiset ja vienalaiset käyttivät Iijokea kulkureittinä kauppa- ja vainoretkillään. Runsaasti saaria ja putaita sisältänyt vesistö sai nimen Pudasjärvi.

[muokkaa] Ruotsin aika

1570-luvulla tuli Ii- ja Livojokien varsille kymmenkunta savolaista alkuperää olevaa perhettä hyvien kaskimaiden houkuttelemana. Vuonna 1639 Pudasjärvi muodostettiin itsenäiseksi seurakunnaksi Suur-Iistä. Isonvihan jälkeen 1700-luku oli suotuisan kehityksen vuosisata. Tuolloin asutus levisi vesistöjen varsille ja syntyivät nykyiset pääkylät.

[muokkaa] Venäjän vallan alla

1800-luvun katovuodet koettelivat aluetta, joten olki- ja pettuleipään oli turvauduttava. 1866–1868 Pudasjärvellä kuoli nälkään tai nälän aiheuttamiin tauteihin 962 ihmistä, mutta väkiluku oli kuitenkin seitsenkertaistunut viimeisen 120 vuoden aikana.^lähde? Harva asutus varjeli kulkutaudeilta ja syntyvyysluvut olivat korkeat. Nälkävuosien ja niiden kaameiden seuraamusten edesauttamana Pudasjärvelle nimettiin piirilääkäri jo vuonna 1866 ja apteekkikin perustettiin jo vuonna 1884.^lähde? Sen sijaan sairaalan saaminen lykkääntyi vuoteen 1909. Pitäjässä edelleen vahvana vaikuttava lestadiolaisuus alkoi saada jalansijaa uskonnollisessa elämässä vuosisadan puolivälin jälkeen. Vuonna 1865 seurakunnallisen ja kunnallishallinnon eriytymisen seurauksena perustettiin Pudasjärven kunta. Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Pudasjärvellä vuonna 1872. Sitä varten v. 1876 rakennettu, vieläkin peruskorjattuna tehtävässään palveleva Lakarin koulu, on tiettävästi Oulun yläpuolisen Suomen vanhin varsinainen koulurakennus. Pitäjän laajuus ja harva asutus tekivät kiertokoulun kuitenkin kauan tarpeelliseksi; viimeinen kiertokoulu lakkasikin toimimasta vasta vuonna 1952, mikä lienee myöhäisin ajankohta Suomessa. Peruskouluun siirryttiin vuonna 1972. 1900-luvulle saakka Pudasjärven väestö sai toimeentulonsa pääasiallisesti metsästyksestä, kalastuksesta, poronhoidosta, sekä maa- ja metsätaloudesta.^lähde? Pitäjä olikin tärkeä voin ja tervan tuottaja. 1900-luvun alkupuolella teollisuus oli pääasiassa kotiteollisuutta. Ainoita teollisia yrityksiä olivat saha- ja myllylaitokset. Vasta sotien jälkeen kuntaan syntyi pienteollisuutta. Vuonna 1903 kesällä valmistui Oulun Telefooniosakeyhtiön vetämä puhelinlinja Pudasjärvelle. Tilaajia oli 18.^lähde?

[muokkaa] Itsenäisessä Suomessa

Sotavuodet koettelivat pitäjää ankaralla kädellä. Pudasjärvisiä kaatui talvi-, jatko- ja Lapin sodassa yhteensä 421 miestä, eli noin joka kuudes rintamalla palvelleista.^lähde? Sodan synkimpiin muistoihin on piirtynyt elokuun alun 1941 taistelut Kiestingissä ja etenkin sen "Kuolemankukkulalla", jossa ansaitsi palkintonsa pudasjärvinen Mannerheim-ristin ritari Toivo Manninen. Lapin sodan varsinaiset sotatoimet alkoivat yhteenotolla suomalaisten ja saksalaisten joukkojen välillä 28. syyskuuta 1944 Ouluntien ja Hetekyläntien risteyksessä. 1940-luvun lopulla alkoi sähköistäminen. 1960-luvulle saakka kuntalaisia työllistivät teiden ja siltojen rakentaminen. Kuitenkin vielä saman vuosikymmenen aikana alkoi voimakas poismuutto, koska maa- ja metsätalousvaltainen pitäjä ei pystynyt tarjoamaan töitä suurille ikäluokille. Pudasjärven lukio rakennettiin 1960 parantamaan paikkakunnan jatkokoulutusmahdollisuuksia.

Vuonna 1980 alkoi lasketteluharrastus paikkakunnan tavaramerkiksi muodostuneella Iso-Syötteellä. Vuonna 1995 kuntalaisten vastustuksesta huolimatta Pudasjärvi liittyi muun Suomen ohella EU:iin. Sisäasiainministeriön 26. tammikuuta 2001 antaman päätöksen mukaisesti Pudasjärvi siirtyi takaisin juurilleen Oulunkaaren seutukuntaan (silloinen Iin seutukunta) 1. helmikuuta 2001 alkaen. Vuonna 2004 Pudasjärvestä tuli tammikuun alusta lähtien pinta-alaltaan Suomen suurin kaupunki. 1. tammikuuta 2006 Suomen suurimmaksi kaupungiksi tuli Rovaniemi Rovaniemen maalaiskunnan liityttyä siihen.

[muokkaa] Luonto

Suomen toiseksi laajimman kaupungin luonto on moni-ilmeinen. Niinpä kaupungin mainoslause kuuluukin: "Pudasjärvi – luonnostaan tunnettu".

Etelä- ja länsiosa on alavaa suomaata, jota halkovat metsäiset saarekkeet. Suot ovat enimmäkseen aukeita, veteliä ja vaikeakulkuisia lettosoita, joilla on runsaasti pieniä, syvärantaisia lampia. Purojen varsilla levittäytyvät rehevät varjoisat korpisuot.

Pudasjärven alue on yksi Suomen soisimmista seuduista. Yli puolet kaupungin pinta-alasta onkin suota. Soita on ojitettu metsänkasvuun ja viljelyyn sekä viime aikoina turvetuotantoon. Hienoimmillaan Pohjois-Pohjanmaan suoluonto esittäytyy Pudasjärven ja Utajärven rajoilla leviävällä Olvas-, Oravi-, Näätä- ja Sammakkosuon valtaisalla suolakeudella. Maakunnan nimikkokukka onkin osuvasti Suopursu.

Pudasjärven metsät ovat enimmäkseen mäntyvaltaisia. Pitäjän itäosien vaara- ja jopa tunturimaastoja hallitsevat jylhät kuusikot. Vaarojen rinteiltä ja notkelmista löytyvät ns. rinne- ja lakisuot. Vaaramaisemassa korkeimmalle kohoaa paljaslakinen Iso-Syöte, jota hyvällä syyllä sanotaan Suomen eteläisimmäksi tunturiksi.

Kaupungin pinta-alasta on yli 200 km² vettä.^lähde? Alajuoksultaan rakennettu Iijoki virtaa kaupungin halki itä-länsi suunnassa, vielä luonnontilaisena komeana kymenä, yhtenä Pohjanmaan "Kymmenestä virrasta" parhaimmillaan. Iijokeen yhtyvät monet muut joet ja vesistöt. Eteläosan vesistöt ovat yhteydessä kansainväliseen suojeluohjelmaan kuuluvaan Kiiminkijokeen.

Pitäjän itä- ja keskiosissa vaarojen lomassa on suuria ja komeita järviä. Koko kaupungin alue on tosin pienten järvien, lampien, jokien ja purojen kattama. Sotkajärvi ja Pudasjärvi saarineen, putaineen ja ruohostoineen ovat tunnettuja mm. linturikkaudestaan. Vesistöissä on kalaa pyytäjille, metsässä riistaa ja laajasta pitäjässä on vielä koskemattomia korpia harvinaistuville suurpedoillekin.

[muokkaa] Kylät

Pudasjärven kaupungin alue jakaantuu 15 osa-alueeseen, kylään, jotka jakaantuvat edelleen pienempiin yksiköihin. Näitä kyliä voisi nykyisin kutsua jopa kaupunginosiksi. Noin puolet kaupungin väestöstä asuu näillä haja-asutusalueilla. Pudasjärven kylien ominaispiirteisiin kuuluu suuri vapaa-ajanasutuksen määrä, joka on edesauttanut myös laajakaistaisten Internet-yhteyksien rakentamista pitäjän laajoille selkosille. Useimmat Pudasjärven kylät ovat nykyisin kauppa-auton palvelujen varassa ja alati harvenevat linja-autoreitit työllistävät vastaavasti kylien taksiyrittäjiä.

Asutushistoriallisesti ensimmäisenä kannattanee mainita Kollajan kylä, joka levittäytyy nykyisten Siuruan, Aittojärven ja Kipinän kylien alueille. Tänne sijoittuivat ensimmäiset savolaista alkuperää olleet uudisasukkaat. Kalaisa ja hedelmällinen Iijokivarsi oli luonteva paikka uudelle asujaimistolle ja joen merkitys myös liikenneväylänä oli merkittävä. Kaikki nämä kylät sijaitsevat Pudasjärven länsiosassa.

[muokkaa] Siurua

Siuruanjokivarteen levittäytynyt Siurua on menettänyt suuren osan asukkaistaan ja sen peruspalvelut ovat nykyisin vähäiset. Siuruan kylässä sijaitsee myös yksi sodan jälkeen rakennettuja asutusalueita, Kalliosuo. Siuruan pohjoislaidalla sijaitsee yksi Suomen suurimpia soidensuojelualueita, Litokaira. Kylä on muutoinkin hyvin soinen, joka taas takaa kylälle kesäisin suuret määrät hillastajia (suomuurain, lakka) ympäri Suomen.

[muokkaa] Kipinä

Kipinän asutus on keskittynyt Iijokivarteen. Aivan kylän tuntumassa sijaitsevat Iijoen suurimmat vapaana virtaavat kuohut, Kipinänkosket ja Varpuvirrat. Heti jäitten lähdön jälkeen kalastajat alkavat suurina joukkoina saapua kylälle ja lopettavat harrastuksensa vasta, kun joki alkaa jäätyä. Kylälle on suunnitteilla kalastuskeskus, joka tulee palvelemaan alan harrastajia monipuolisin tavoin. Kylällä on vielä oma koulu, mutta kauppa ja posti on jouduttu muutama vuosi sitten lakkauttamaan. Pääosa nykyisestä asutuksesta on joen varrella olevista Kantolanharjulla ja Kollajanniemellä sekä Kipinän kylässä. Lisäksi asuttuja alueita ovat Ahosen ja Hakulin rannat sekä Vuorman ja Konttilan alueet. Kipinän kylän alueella, Ouluntien ja Hetekyläntien risteyksen maastossa käyty tulitaistelu aloitti 28. syyskuuta 1944 varsinaiset sotatoimet Lapin sodassa.

[muokkaa] Aittojärvi

Aittojärvi on pinta-alaltaan pieni kylä Siuruan ja Kipinän välissä pitäjän länsiosassa. Rakennuskanta on säilynyt perinteisenä etenkin varsinaisessa Aittojärven kylässä ja Ypykkäjärvellä. Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden järvikyläasutuksen tyypillisimpinä edustajina se on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Aittojärven koulu vastaanottaa myös Siuruan suunnasta tulevat oppilaat. Kauppa ja posti on lakkautettu Kurenalan läheisen sijainnin takia jo 1980-luvulla.

[muokkaa] Jaurakkajärvi

Saamelaisasutuksen aikaa edustaa ainakin nimistönsä puolestä muun muassa Puhos ja Jaurakkajärvi. Kylien sijainti on kaupungin alueen kaakkoiskulmassa ja niille ominaisia piirteitä ovat suuret järvet ja lukuisat vaarat. Korpisen kylä on osa Jaurakkajärveä ja sitä on "Pudasjärven Sveitsiksikin" kutsuttu. Jaurakkajärvi on ehkäpä syrjäisen sijaintinsa vuoksi menettänyt suuren osan palveluistaan. Kylään kuuluu myös suuri asutusalue, Malisensuo.

[muokkaa] Puhos

Puhos on edelleen erittäin elinvoimainen kylä ja siellä on yksi kyläkauppa. Asutus ja viljelykset ovat sijoittuneet Puhoksen kylän ohella niemiin, kuten Juurikkaniemeen, Materoniemeen, Puhosniemeen ja Pääahoon. Suurista korkeuseroista johtuvat pitkät näkymät isolle järvelle saarineen ja ranta-asutuksineen muodostavat vaikuttavan maisemakokonaisuuden. Puhoksen läheisyydessä sijaitsee myös Julmaharju, jonka harjumetsät, lammet ja lähteet sekä suppamuodostelmat on Luonto-Liiton inventoinneissa arvioitu arvokkaiksi uhanalaisten eliölajiensa vuoksi.

[muokkaa] Sarakylä

Pudasjärven pohjoisosassa sijaitseva Sarakylä on suurimpia Pudasjärven muuttotappiokyliä, joskin se on kyennyt säilyttämään vielä oman koulun ja kaupan. Väestömäärältään kylä on Pudasjärven suurin heti keskustaajaman Kurenaluksen ja Pudasjärven kylän jälkeen. Sarakylän asutus on levittäytynyt kylän halki virtaavan Livojoen ja Sarajärven ympärille. Kouva kuuluu osana Sarakylään ja tämä komea vaaraseutu on osa Syötteen kansallispuiston aluetta. Sarakyläntien ja Livojoen risteyskohdassa sijaitsee kaupalla ja huoltoasemalla varustettu Rytinki, josta erkanee tiet Tuhansuolle ja Ruuhensuolle, kahdelle sodanjälkeiselle asutusalueelle.

[muokkaa] Kokkokylä

Pitäjän pohjoisosaan Sarakylän ja Siuruan väliin sijoittuu myös pieni Kokkokylä. Sen palveluvarustus on nykyisin heikohko, mutta kulkuyhteydet ovat hyvät kylän halki kulkevan kantatien 78 ansiosta.

[muokkaa] Pärjänsuo

Pärjänsuon kylään Pudasjärven pohjoisosassa kuuluu nykyisin vanha ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä Livon kylä. Livo on levittäytynyt Livojokivarteen ja Pärjänsuo itse on oikeastaan sodanjälkeinen suuri asutusalue. Suvanto, joka voidaan myös mieltää Yli-Livoksi, on myös Pärjänsuon osa ja se sijaitsee kylän koillislaidalla aivan Livojoen tuntumassa. Jyrkkätörmäinen Livojokivarsi on kesäisin komeaa katseltavaa ja kuljettavaa ja niinpä se onkin suosittu kalastus- ja vesiretkeilykohde. Livolla on myös erittäin aktiivisesti toimiva kylätoimikunta.

[muokkaa] Kurenala

Erityispiirteenä Pudasjärvi on säilyttänyt keskustaajamansa oman nimisenään, Kurenalana. Kirkko on rakennettu Pudasjärvi-nimisen järven rannalle ja onpa seutua voitu aikoinaan pitää pitäjän hallinnollisena keskuksenakin pappiloineen ja käräjätupineen. Oulu–Kuusamo-tien rakentaminen siirsi kuitenkin painopisteen sen varteen Iijoen törmälle. Kylä sai nimensä joessa kuohuavan monikilometrisen kosken, Kurenkosken, mukaan, jonka alapuolelle se on rakennettu. Näin Pudasjärven kylä jäi kirkkoineen hieman syrjään maailmanmenosta. Kurenalla asuu nykyisin noin puolet koko kaupungin väestöstä.

[muokkaa] Pudasjärvi

Pudasjärven kylän muita osia ovat kirkonkylän lisäksi muun muassa Taipaleenharju ja Jonku. Taipaleenharju on huomattava maamerkki Kurenalle saavuttaessa, sillä valtatien 20 vieressä sijaitsevia tuulimyllyjä ei voi olla huomaamatta.^{kenen mukaan?} Kylä on saanut myös uusia asukkaita, joita on houkuttanut kaunis harjumaisema sekä hyvät kulkuyhteydet niin Oulun kuin Kurenalankin suuntaan.^lähde? Parikymmentä kilometriä keskustasta kaakkoon sijaitsee Jongun kylä. Kylän asutus on sijoittunut pääsääntöisesti samannimisen järven ympärille, joka on Pudasjärven suurin yhtenäinen vesistöalue. Runsaat kala-, marja- ja riistamaat houkuttelevat kävijöitä niin läheltä kuin kaukaa. Jongun kylän Paukkerinharjulla toimii Pudasjärven toiseksi vanhin koulu. Kylällä käy kauppa-auto neljä kertaa viikossa ja kirjastoauto joka kolmas viikko.

[muokkaa] Syötekylä

Syötekylä ei nykyisellään juurikaan esittelyjä kaipaa kahden laskettelukeskuksensa ja kansallispuistonsa ansiosta. Niitten ansiosta kylällä onkin lähes täysi palveluvarustus kahta hotellia, kauppaa ja huoltoasemaa myöten. Kylän huomattavia ominaisuuksia on suuri vapaa-ajan asuntojen määrä.

[muokkaa] Iinattijärvi

Syötekylän eteläpuolella on vanha Iinattijärven kylä, joka on kohonnut saman nimisen järven ympärille. Kylän palveluvarustus on heikko, mutta sitä korvaa hyvät kulkuyhteydet moneen suuntaan. Korkealle kohoava Hampusvaara on yksi Iinattijärven maamerkeistä. Kylän alueella sijaitsi 1700-luvulla myös kuparikaivos.

[muokkaa] Pintamo

Pintamo sijaitsee Pudasjärven itä-laidalla valtatien 20 välittömässä tuntumassa, noin 20 kilometriä Syötteestä etelään. Kylä on rakennettu saman nimisen suurehkon järven ympärille. Pintamojärvi on muodoltaan Aalto-maljakkomaisin järvi muodoltaan maassamme ja tunnettu syvänteistään sekä kristallinkirkkaasta vedestään. Pintamolle ominaista ovat hiekkainen, kumpuileva ja kuiva kangasmaasto, jota läikittävät lukuisat kirkasvetiset lammet ja lutuiset järvet. Kylän etelälaitaa halkoo huimista taimenistaan ja nieriöistään tunnettu Iijoki, jonka törmällä sijaitsee myös Pintamon nykyinen osa, Kuren kylä. Pintamo on nykyisin vahvasti kehittyvä, oululaisten ja fiksujen pääkaupunkilaisten luontoihmisten erityisesti kesäisin asuttama kaupunginosa. Pintamolla on edelleen vireitä karja- ja viljelytiloja ja kesäisin myös lampaat ilahduttavat rannoilla osana vaaramaista järvimaisemaa.

Pintamon halki kulkee erämainen UKK-reitti, jonka varrella voi kokea koillismaalaisen maaston kaikki ainutlaatuiset ominaispiirteet. Metsästys on Pintamon pysyväisasukkaille tärkeä elinkeino ja intohimoinen harrastus, kylän metsästyskoirat ovatkin huippuunsa viritettyjä taidoissaan ja asenteessaan - kuten myös heidän isännät. Pintamon ominaispiirteitä ovat runsas porokanta ja varsinkin kesäisin hyvin vireä kulttuurielämä. Pintamon Ponnistus r.y. on kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu urheiluseura. Erityisen osaavia ovat pintamolaiset mölökyn pelaajina - osa heistä on kohonnut jopa globaalille tasolle ja lakkaamattomien kisailujen äänet kuuluvat kesäilloissa kautta laajan kaupunginosan. Upeaa vaara- ja järvimaisemaa voi ihailla entisen hyppyrimäen huimalta kummulta. Arkielämä on saanut vaikutteita kaurismäkeläisestä elämän otteesta ja se ei jätä kylmäksi ketään kylässä elävää tai vierailevaa - pakko on palata aina uudelleen.

[muokkaa] Hetekylä

Pudasjärven etelälaidalla sijaitseva Hetekylä on laajalle Ylikiimingin tien varteen levittäytynyt kylä, jonka palveluvarustukseen kuuluu vielä nykyisin oma koulu. Kylällä toimii myös "kesäkioski" joka on nimensä mukaisesti avoinna vain kesällä, kioski toimii Hetepirtin tiloissa. Olvassuon soidensuojelualue sijaitsee osittain Hetekylän alueella. Kylässä on lukuisia kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, muun muassa Heikkilän talo.

[muokkaa] Hirvaskoski

Hirvaskoski sijaitsee noin 20 km:n etäisyydellä Kurenalta valtatien 20 ja kantatien 78 risteyksen tuntumassa. Kylä on ollut viime vuosina jopa muuttovoittoinen oman koulun ja oivallisen sijaintinsa ansiosta. Hirvaskoskella sijaitsi aikoinaan vauras rautaruukki, joka toi moneen perheeseen elannon. Tämä näkyy edelleen komeina pirtteinä rakennuskannassa ja paikkakuntalaisittain katsottuna laajoina peltoaloina. Ervastin kylä sijoittuu Hirvaskosken etelälaitaan ja se on tullut tunnetuksi vapaa-ajankalastuskohteestaan Iijoen varrella, Jaaskamonkoskesta. Valtatien 20 ja kantatien 78 risteyksessä palvelee grilliravintola TuliTauko.

[muokkaa] Syöte

Syöte sijaitsee Pudasjärven koillisosassa noin 50 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta Kurenalta. Alueelle tyypillisiä ominaisuuksia ovat suuret korkeuserot, rinnesuot, maisemaa laikuttavat pienet lammet ja talvisin runsas lumentulo. Nimensä seutu on saanut kahdesta huomattavasti ympäristöään korkeammalle kohoavasta huipusta, Iso- ja Pikku-Syötteestä. Iso-Syötettä markkinoidaan Suomen eteläisimpänä tunturina, sillä aivan sen huipulla on puuton alue, joskin sen pinta-ala on ainoastaan joitain aareja. Nykyisin Syöte tunnetaan paitsi näillä kahdella huipulla sijaitsevasta laskettelukeskuksesta, myös kansallispuistostaan.

[muokkaa] Kansallispuisto

Syötteen kansallispuisto perustettiin vuonna 2000 suojelemaan Pohjois-Pohjanmaan merkittävää ja monipuolista vaara-, metsä- ja suoluontoa. Alueen tärkeimpiä luontotyyppejä ovat vanhat metsät, aapasuot, jopa yli 300 metrin korkeudessa sijaitsevat komeat rinnesuot sekä pienimuotoiset rehevät puronvarsilehdot. Oman leimansa kansallispuistolle antavat luonnossa näkyvät merkit entisajan suoniittykulttuurista, kaskiviljelystä ja poronhoidosta. Syötteen kansallispuistoa hoidetaan alueen luontoa ja maankäytön historiaa kunnioittaen ja esille tuoden.

Vuonna 2004 Syötteen kansallispuisto hyväksyttiin ensimmäisenä pohjoismaisena puistona allekirjoittamaan Euroopan kansallispuistoliiton kestävän matkailun peruskirja. Tästä tunnuksena saatu European Charter -sertifikaatti kertoo, että Syötteen kansallispuisto kuuluu Euroopan kestävän matkailun mallialueiden joukkoon.

Syötteen kansallispuistossa esiintyy monia levinneisyysalueensa äärirajoilla olevia eläinlajeja. Kaskeamisen synnyttämissä lehtipuuvaltaisissa sekametsissä asustaa elinvoimainen liito-oravakanta. Yhtenäiset vanhat metsät tarjoavat hyviä piilopaikkoja arkana ja piiloutuvana lajina tunnetulle sinipyrstölle. Suurpedoista karhu, ahma, ilves ja susi kuuluvat Syötteen eläimistöön. Saukko viihtyy korpipurojen varsilla. Kasveista normaalisti idässä ja pohjoisessa esiintyvä pohjansinivalvatti sekä ultraemäksisten kallioiden etelänuurresammal ovat Syötteen kansallispuistossa esiintyviä uhanalaisia kasviharvinaisuuksia.

Syötteen kansallispuiston polut tarjoavat kesäaikaan retkeilijälle mahdollisuuksia sekä päiväretkeilyyn että pidempiaikaiseen vaellukseen. Talvella kansallispuiston luonto avautuu hiihtäjälle laajaa latuverkostoa sivakoiden. Niin kesä- kuin talviretkikin kannattaa aloittaa Syötteen luontokeskuksesta, missä Metsähallituksen oppaat neuvovat parhaat reitit sekä tauko- ja tulipaikat. Luontokeskuksen monipuolinen näyttely multimedioineen tarjoaa tietoa kansallispuiston kulttuuriperinnöstä ja luonnosta. Keskuksen katon alla on myös auditorio sekä kahvila-ravintola.

Kansallispuiston sydämessä sijaitseva Ahmatupa palvelee retkeläisiä ympäri vuoden. Tuvan toinen pääty on kaikille kulkijoille avoin autiotupa, ja toisessa päässä on varaustupa, johon kuuluu myös sauna. Hiihtosesongin aikana Ahmatuvan autiotuvassa toimii erämaakahvila.

Alueen historiasta kertoo 1852 rakennettu Rytivaaran kruununmetsätorppa, joka on jäänyt autioksi 1950-luvun lopulla. Näinä päivinä Metsähallituksen huolella entisöimä pihapiiri rakennuksineen palvelee UKK-reittiä kulkevia reppumatkalaisia.

[muokkaa] Laskettelukeskukset

Iso-Syöte

Suomen eteläisimmän tunturin Iso-Syötteen laki kohoaa 432 m:n korkeuteen merenpinnasta. Hiihtokeskus tarjoaa 15 erityyppistä rinnettä ja on tullut tunnetuksi erinomaisena lapsiperheitten matkailukohteena sen hyvän tavoitettavuuteensa ja rauhallisuutensa ansiosta. Harvinaislaatuinen tunturin huipulla sijaitseva hotelli puolestaan tarjoaa täydet palvelut joko sen omissa huoneissa tai kelomökeissä, joista avautuvat näköalat kohti vaaramaisemia ovat henkeä salpaavia. Laskettelukausi kestää jopa lokakuun lopusta aina äitienpäivään saakka toukokuun alkuun. Kauden avajaiset pidetään kuitenkin perinteisesti itsenäisyyspäivän lähettyvillä. 2000-luvun alussa Iso-Syötteen omistajuusjärjestelyt muuttuivat useaan otteeseen. Nykyisin hotellin ja sen oheistoimintojen pääomistaja on Pudasjärven kaupunki ja rinnetoiminnoista vastaa Iso-Syöte Oy. Tulevaisuus näyttää kuitenkin lupaavalta: asiakasvirrat ovat jatkuvassa kasvussa ympäri vuoden ja eritoten ulkomaalaisten vieraitten määrät ovat huomattavasti kasvaneet.

Syötekeskus

Syötekeskus on eräänlainen Iso-Syötteen "pikkuveli". Sen huippu kohoaa noin 370 metrin korkeuteen merenpinnasta. Syötekeskuksen 10 rinnettä ovat erityisesti lapsille ja nuorille suunniteltuja ja tästä laskettelukeskuksesta onkin tullut Suomen suosituimpia kansainvälisten leirikoulujen pitopaikkoja. Kaikkien rinne- ja hotellipalvelujen lisäksi keskuksessa on mahdollistaa harrastaa seinäkiipeilyä, harjoittaa sisäpalloilulajeja tai vaikkapa tiirailla tähtiä observatoriossa. Niin hotelli-, ravintola- kuin rinnetoiminnoistakin vastaa Oulun Setlementti ry. Helmikuun alkupuoliskolla järjestettävät Umpihankihiihdon maailmanmestaruuskisat pitävät Syötekeskusta tukikohtanaan tuon kisaviikonlopun ajan. Keskuksessa pitää nykyisin majaansa myös Syötteen koulu.

[muokkaa] Iijoki

Alajuoksultaan rakennettu Iijoki virtaa kaupungin halki itä-länsi suunnassa, vielä luonnontilaisena komeana kymenä, yhtenä Pohjanmaan "Kymmenestä virrasta" parhaimmillaan.

Yläosilta joen törmät ovat harvaan asuttuja ja joki virtaa pääosin jylhien vaaramaisemien keskellä. Alempana Iijoen törmiä koristavat alavat rantaniityt sekä rannoille asettuneet kylät.

Iijoen alueella on mahdollisuus harrastaa virkistyskalastusta monella eri tavalla; perhostellen, uistellen tai veneellä. Iijoki on helposti saavutettavissa ja sen kalakanta on vahva ja monipuolinen: taimenta, harria, siikaa ym. Hyvin hoidetut kalavedet tarjoavat mahdollisuuden runsaaseenkin saaliiseen.

Vuosittain heinäkuussa järjestettävä Iijokisoutu lähteen Taivalkosken Saijasta ja päättyy Pudasjärvellä Kipinän koskelle. Soutuun saa osallistua kuka vain ikään katsomatta ja sen voi suorittaa alusta loppuun tai vain tietyillä osuuksilla. Liki viikon kestävään tapahtumaan voi osallistua soutuveneellä, kajakilla tai kanootilla.

[muokkaa] Muita tutustumis- ja käyntikohteita

[muokkaa] Luontokohteet

Iinattijärvellä sijaitsevan Hampusvaaran laella sijaitsevalta "asentopaikalta" avautuva komea maisema yli järven mykistää kokeneimmankin kairankävijän. Tämä kalliokiipeilijöittenkin suosima käyntikohde on parhaimmillaan varsinkin ilta-auringon lähettäessä viimeisiä säteitään.

Kaupungin kaakkoiskulmassa sijaitsevan Jaurakkavaaran lakipiste kohoaa 340 metrin korkeudelle merenpinnasta, eli sen huippu on 216 metriä korkeammalla kuin lähellä sijaitsevan Jaurakkajärven pinta. Vaaran huipulla kiertelee Kupson kutsu -niminen retkeilyreitistö, jonka kolmen reittivaihtoehdon varrelle on pystytetty oivia levähdys- ja nuotiopaikkoja.

Puhoskylässä sijaitseva Julmaharju on aarniomaisten harjumetsien, lähteikköjen, suppien ja pienten lampien omaleimainen kokonaisuus. Monet pitävät sitä yhtenä Pudasjärven kauneimmista maisemista. Harjun alueelta on löytynyt Luonto-Liiton inventoinneissa useita vaateliaita ja valtakunnallisesti uhanalaisia vanhan metsän sienilajeja.

Pudasjärven kaakkoiskulmassa Korpisen kylässä sijaitseva Jumalanhauta on suuri, halkaisijaltaan 30-metrinen ja syvyydeltään 15-metrinen kattilamainen hiidenkirnu. Sen pintaa peittää ihmisen pään kokoiset kivimassat.

Ruuhensuon asutusalueen lähellä Sarakylässä sijaitsee mannerjäätikön aikojen alussa muovaama jyrkkärinteinen rotkojärvi, Kaunislampi. Lampi on saanut nukkua rauhaisaa ruususenuntaan lähinnä syrjäisen sijaintinsa vuoksi. Tälle aarnialueeksi rauhoitetulle, nimensä mukaan kauniille lammelle vie erinomainen pitkospuilla varustettu 3,5 km:n mittainen polku.

Kipinänkosket ovat Iijoen vapaana virtaavista koskista kaikkein vuolaimmat. Kesäisin koskille kerääntyy perhokalastajia sankoin joukoin ja joen päätapahtuman Iijokisoudun loppuhuipennus tapahtuu laskemalla tämän kosken "tohon" lävitse. Kosket sijaitsevat Kipinän kylässä aivan Valtatie 20:n lähellä. Kosket voivat yllättää ensikertalaisen koollaan, sillä normaalivedenkin aikaan joki on noin 100 metriä leveää virtaa.

Korpisen kylässä sijaitsevaan komeaan kirkasvetiseen Kirkasheteeseen matkailijat ovat heitelleet kolikkoja ja esittäneet toiveita jo vuosikymmenten ajan. Heteelle saavuttaessa on autotien varressa laavu, jonka edustalla voi pitää tulta.

Poikavaaran rinteeseen Korpisen kylässä avattiin Viettelys-niminen taukotulipaikka syyskesällä 1998. Autolla on mahdollista päästä aivan grillikodan viereen. Tulipaikalta on komeat näkymät koko Korpisenjärven alueelle. Makkaraa pääsee grillailemaan myös talvisin lähellä kulkevan moottorikelkkareitin ansiosta.

Paikoin vaikeakulkuinen, jopa 20 metriä syvä Portinkuru sijaitsee UKK-reitin varrella Syötteen ja Pintamon kylän välimaastossa. Kuru on osa Syötteen kansallispuistoa ja sen eteläreunalla on laavu tulipaikkoineen.

Puolakkavaara kohoaa korkealle läntisen Pudasjärven suotasankojen yläpuolelle Siuruan kylässä. Vaara on jääkauden jälkeen ollut saari Litorinameressä ja näiltä ajoilta on muistona pinta-alaltaan noin viiden hehtaarin "rantakivikot". Vaaralla on sijainnut myös moni palovartiotorni.

Rantaraitti on Iijoen törmälle aivan Kurenalan keskustan tuntumaan rakennettu jokivartta seuraileva noin 1,5 km pitkä maisema- ja kuntopolku. Maisemien lisäksi sen varrella voi ihailla rakennettua perinnemaisemaa tai vaikkapa syöttää pellolla laiduntavia lampaita. Polun varrella on taukopaikkoja ja onpa Liepeen entisen pappilan peltojen läheisyydessä tulipaikkakin. Raitti kulkee pitkin joessa tyrskyävän Kurenkosken rantaa ja niinpä kuohuissa näkee kesäisin paljon kalastajia ja rantakivien katveeseen aseteltuja muikkurysiä.

Euroopan unionin vanhin kallioperä on Siuruan kylän Siuruankankaalla. Päällisin puolin varsin vaatimattoman näköinen kalliokko on kuitenkin 3,5 miljardia vuotta vanhaa. Sen pintaa on siis hionut monet jääkaudet ja mikäli se kykenisi inhimilliseen ajattelukykyyn, se muistaisi sijainneensa myös nykyisen päiväntasaajan seudulla!

Viime jääkauden sulamisvesien noin 10 000 vuotta sitten kovertama Vattukuru sijaitsee 2,1 km:n mittaisen luontopolun varrella Iso-Syötteeltä Taivalkosken suuntaan. Kurun pohjalla on myös hyvin varustettu taukopaikka laavuineen ja tulipaikkoineen.

Vasta aivan viime vuosikymmeninä on havahduttu huomaamaan suoluontomme ainutlaatuisuus ja sen kasvi- ja eläinkunnan rikkaus. Valtio ja alueen kunnat ovatkin perustaneet lukuisia soidensuojelualueita turvaamaan näiden herkkien eliöyhteisöjen tulevaisuutta myös jälkipolville. Pudasjärvellä näistä huomattavimpia ovat Litokaira, Olvassuo ja Hirvisuo.

[muokkaa] Museot ja muistomerkit

Pudasjärven kotiseutumuseo on yksi Pohjois-Suomen laajimmista. Pinta-alaa museolla onkin noin kolme hehtaaria. Alueella on lähes kaksikymmentä rakennusta, jotka sisältävät yli 8 000 esinettä.

Lapin sodan muistomerkki sijaitsee Kipinän kylässä valtatie 20:n ja Hetekyläntien risteyksessä. Tässä käytiin ensimmäinen manner-Suomessa tapahtunut aseellinen yhteenotto suomalaisten ja saksalaisten joukkojen kesken 28. syyskuuta 1944. Toisen Pudasjärvellä käydyn taistelun muistoksi on pystytetty muistomerkki Aittojärvelle, jonne suomalaiset koukkasivat Iijoen yli Kipinästä.

Syötteen kansallispuiston sydämessä sijaitseva Rytivaaran kruununmetsätorppa on loistava muistomerkki entisaikojen uudisraivaajahengestä. Alun perin vuonna 1852 rakennettu torppa on jäänyt autioksi 1950-luvun lopulla. Näinä päivinä Metsähallituksen huolella entisöimä pihapiiri rakennuksineen palvelee UKK-reittiä kulkevia reppumatkalaisia. Lyhimmillään kävelymatkaa torpalle tulee Ukonvaaran pysäköintialueelta, noin neljä kilometriä.

Pudasjärven ensimmäinen kirkkoherra Josephus Palmannus ja hänen perheensä hukkuivat Pudasjärveen ollessaan palaamassa helluntaikirkosta vuonna 1666. Tapahtuneen muistoksi on kirkkopihalle pystytetty kivinen muistomerkki.

962 ihmistä kuoli nälkään suurien nälkävuosien koetellessa Pudasjärveä vuosina 1866–1868. Kirkon pihamaalla on näitten ihmisten muistoksi pystytetty muistomerkki.

Pudasjärven hautausmaalle on haudattu yhteensä 417 Talvi-, Jatko- ja Lapinsodissa kaatunutta pudasjärveläistä. Taiteilija Paavo Tolosen suunnittelema sekä kivestä ja pronssista toteuttama sankarimuistomerkki paljastettiin 1978. Reliefissä sotilas ja äiti lapsineen rakentavat uutta tulevaisuutta sodan runtelemassa maailmassa.

[muokkaa] Taide ja kulttuuri

Kuvanveistäjä, taidemaalari ja valokuvaaja Kari Tykkyläisen kotinäyttely on avoinna kesäisin maksutta Konttilassa Yli-Siurualla, lähellä kantatie 78:aa.

Yli-Kollajalla Kipinän kylässä sijaitsee taidemaalari Paavo Ahosen kotiateljee. Ateljee on avoinna tilauksesta ja käynti on maksuton.

Kuvanveistäjä ja runoilija Eero Räisänen kesänäyttely "Eeten" sijaitsee Iijoen rannalla Parkkilassa Pudasjärven kylässä. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Luontokuvaaja Jorma Luhdan Pudasjärven luonnosta kertovia valokuvia on nähtävillä ympäri vuoden maksutta Syötteen luontokeskuksessa. Lisäksi nähtävillä on myös Syötteen alueen historiasta kertovia kuvia.

Kaupunginkirjastossa on jatkuvasti nähtävillä eri alojen taiteilijoitten töitä. Näyttelytilannetta voi seurata Pudasjärven kaupungin omilta sivuilta.

[muokkaa] Toiminnallisia käyntikohteita

Kelosyötteen lomakylän reunamilta lähtee parin kilometrin mittainen Peikkopolku, jonka varteen kuka tahansa saa pystyttää oman peikkonsa.

Nykyinen Pudasjärven kirkko on valmistunut vuonna 1781. Kirkkorakennuksen välittömässä läheisyydessä ovat kappeli ja kellotorni, jonka huippua koristavat ainoat tunnetut Mikael Toppeliuksen ulkomaalaukset. Hautausmaata ympäröi 1 370 metriä pitkä hirsiaita ja sen keskellä on Paavo Tolosen suunnitteleman muistomerkin koristama sankarihauta-alue.

Virkistysuimala Puikkari on vuosituhannen vaihteessa rakennettu uimahalli keskustassa Kurenalla. Pääaltaan lisäksi sieltä löytyvät myös tenava-allas, poreallas, monitoimiallas, kylmäallas, opetusallas sekä liukuallas ja -mäki. Puikkarissa on myös Pudasjärven liikuntakeskuksen kahvio.

Pudasjärven Ilmailukeskuksen ympärillä on Euroopan suurimpiin kuuluva purjelentoalue G41. Kentän sisääntuloporttia vartioi Ilmavoimien lahjoittama käytöstä poistettu Draken-hävittäjä.

[muokkaa] Tapahtumia

Umpihankihiihdon MM-kisat ovat monipuolisia erätaitoja ja hyvää hiihtokuntoa vaativa kisa, jonka Pudasjärven Urheilijat ry on järjestenyt helmikuisin vuodesta 1998 asti.

Samainen yhdistys järjestää keskellä kesää Kesäpilkin MM-kisat, jonka pituus on täysi viikko. Alkukilpailujen, välierien ja pikkufinaalin jälkeen 25 parasta pilkkijää kisaa maailmanmestaruudesta Pudasjärven laineilla kelluvien, "avantoreiällä" varustettujen lauttojen päällä.

Pohjantähti Games on juhannuksen alla pidettävä kansainvälinen yleisurheilukilpailu. Järjestävänä tahona on tässäkin Pudajärven Urheilijat ry ja kilpailu pidetään Suojalinnan urheilukentällä.

Perinteeksi muodostuneet Pudasjärvi Markkinat ovat yksi Pohjois-Suomen suurimmista markkinoista keskellä parasta kesälomakautta, joten keskusta-alueen väestömäärä saattaa jopa kolminkertaistua markkinoiden aikana.

Vuodesta 1983 järjestetty Iijokisoutu lähtee Taivalkosken Saijasta ja päättyy Pudasjärven Kipinän kylään. Soutu suoritetaan joko soutuveneellä, kajakilla tai kanootilla, eikä tapahtumaan ole ikärajoja. Matkaa kertyy noin 160 km ja aikaa tähän kuluu viisi vuorokautta. Iijokisoudun tarkoitus on tehdä tunnetuksi Iijoen matkailulliset arvot ja saada Iijoki kunnostettavaksi vaelluskalakelpoiseksi sekä tukea Iijoen vesistönsuojelua.

Sunny Night Fly-in -ilmailutapahtuman tarkoituksena on kerätä Euroopan ilmailuhenkiset harrastajat yhteen kokonaisen viikon ajaksi. Tapahtuma järjestettiin heinäkuussa 2006 ensimmäisen kerran ja järjestäjät luonnollisesti toivovat tapahtumasta katkeamatonta perinnettä.

[muokkaa] Kuuluisia pudasjärveläisiä

• Antti Hiltula, kansanedustaja
• Antti Isomursu, kansanedustaja
• Viljo Kilpeläinen, kansanedustaja
• Kalle Lohi, sosiaaliministeri
• Toivo Manninen, Mannerheim-ristin ritari numero 100
• Kalle Nurmela, kansanedustaja
• Eino Rytinki, kansanedustaja
• Tuomas Sammelvuo, Suomen lentopallomaajoukkueen kapteeni
• Toivo Salakivi, kansanedustaja
• Jani Sarajärvi, jalkapalloilija
• Eino Siuruainen, maaherra
• Tapio Tourula, meteorologi
• Maija-Liisa Veteläinen, kansanedustaja
• Paavo Virkkunen, eduskunnan puhemies, opetusministeri
• Matti Kinnunen, ammattilaislumilautailija

Metalliyhtyeet Eternal Tears of Sorrow, National Napalm Syndicate ja Kalmah on perustettu Pudasjärvellä, ja kunkin yhtyeen ydinryhmä on edelleenkin pudasjärveläislähtöinen. Muita pudasjärveläisiä levyttäneitä yhtyeitä ovat mm. Tanna ja IC Rock.

[muokkaa] Triviaa

Tämä osio sisältää luettelon nippelitietoa. Voit auttaa Wikipediaa yhdistämällä oleelliset tiedot artikkelin muihin osioihin ja poistamalla merkityksettömät tiedot.

• Kulttuurihistoriallisen mielenkiinnon kohteena voidaan mainita suurta julkisuutta saaneet ufohavainnot, joita Pudasjärvellä tehtiin 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa.
• Pudasjärven yleisten teitten yhteispituus on Suomen viidenneksi suurin.
• Pudasjärvi on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kaupunki Rovaniemen jälkeen.
• Jyrkkäkoski tunnettiin 1980- ja 1990-luvulla yhtenä Pohjois-Suomen vilkkaimmista huvipaikoista. Jyrkkäkoski sijaitsee Pudasjärven keskustasta noin 6 km Rovaniemen suuntaan, aivan lentokentän vieressä. Nykyisin paikka on hiljentynyt, mutta monta muistoa elää edelleen.
• Euroopan unionin vanhin (3,5 miljardia vuotta) kallioalue sijaitsee Pudasjärven Siuruankylässä.
• Euroopan suurimpiin kuuluva purjelentoalue G41 Pudasjärven Ilmailukeskuksen ympärillä.
• Rukajärven tie ja Mosku – lajinsa viimeinen -elokuvat on osittain kuvattu Pudasjärvellä.
• Ilkka Remeksen kirjan Nimessä ja veressä tapahtumista pääosa sijoittuu fiktiiviselle Pudasjärvi-nimiselle Pohjois-Suomen paikkakunnalle.

[muokkaa] Lähteet

• Pudasjärven kaupunki
• Pudasjärven kaupungin strategiaraportti 2005
• Syötteen yhteismarkkinointi

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Pudasjärven kaupungin kotisivut
• Umpihankihiihdon MM-kisojen kotisivut
• Kesäpilkin MM-kisojen kotisivut
• Pudasjärven kotiseutumuseon kotisivut
• www.isosyote.fi
• Iijoen vesillä
• www.infokartta.fi