Hampuri

Wikipedia

Hampurin vapaa- ja hansakaupunki (Freie und Hansestadt Hamburg)
vaakuna lippu
Sijainti	53°33′01″N, 9°59′34″E
Valtio	Saksa
Osavaltio	Hampuri
Perustamisvuosi	700-luku
Väkiluku	1 744 215 (marraskuu 2005)
Pinta-ala	755,16 km²
Väestötiheys	2 310 as./km²
Korkeus	3 m
Kaupunginjohtaja	Ole von Beust (CDU)
Sivusto	hamburg.de
oma osavaltionsa

Hampuri (saks. Hamburg [ˈhambʊɐ̯k], alasaksaksi Hamborg [ˈhaˑmbɔːχ]) on Saksan toiseksi suurin kaupunki (Berliinin jälkeen) ja maan tärkein satama. Kaupungin virallinen nimi Freie und Hansestadt Hamburg (Hampurin vapaa- ja hansakaupunki) muistuttaa sen jäsenyydestä keskiaikaisessa Hansaliitossa ja siitä, että Hampuri on edelleen kaupunkivaltio (saks. Stadtstaat) ja yksi Saksan kuudestatoista osavaltiosta (saks. Bundesland).

Hampurin kaupungin ja osavaltion hallinnollinen alue on 750 km², jolla asuu 1,8 miljoonaa asukasta. Hampuria ympäröivillä kaupunkimaisen asutuksen alueilla asuu lisäksi 750 000 asukasta. Laajimmin käsitettynä Hampurin suurkaupunkialueeseen kuuluu 18 100 km², jolla asuu noin 4 miljoonaa asukasta.

Hampurin naapuriosavaltiot ovat pohjoispuolella Schleswig-Holstein ja eteläpuolella Ala-Saksi (Niedersachsen).

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Urheilu 3.1 Jalkapallo 4 Kulttuuri 4.1 Musiikki 4.2 Museoita 4.3 Tapahtumia 5 Lähteet 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Hampuri perustettiin 800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä nimellä Hammaburg. Vuonna 834 siitä tuli hiippakunnan piispanistuimen sijoituspaikka. Kaupungin ensimmäinen piispa Ansgar tunnetaan "Pohjolan apostolina", joka teki ja johti lähetystyötä Tanskassa ja Ruotsissa.

Vuonna 845 viikinkilaivasto nousi ylös Elbe-jokea ja hävitti Hampurin, jossa tuolloin oli noin 500 asukasta. Tämän jälkeen hiippakuntajakoa muutettiin 848 yhdistämällä Hampuri ja Bremen samaan hiippakuntaan.

Puolan kuningas Mieszko II poltti Hampurin 1030 ja slaavit hyökkäsivät kaupunkiin vuosina 1066 ja 1072.

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Frederik I Barbarossan sanotaan myöntäneen Hampurille vuonna 1189 tullivapauden ja oikeuden määrätä kaupankäynnistä Elben koko alajuoksulla. Hampurista tuli tullivapauden myötä vapaakaupunki.^[1] Tätä koskeva Hampurin kaupunginmuseossa yhä näytteillä oleva asiakirja on kuitenkin todettu väärennökseksi noin vuodelta 1265.^lähde? Hampurilaiset juhlivat kuitenkin edelleenkin vuosittain tullivapauden myöntämistä niin sanotuilla sataman syntymäpäivillä (Hafengeburtstag).

Hampuri oli 1201–1227 Tanskan hallinnassa. Tanska myönsi Hampurille kaupunkioikeudet 1220. Tuolloin kaupungin väkiluku oli noin 1500.

Hampurin otollinen sijainti lähellä Pohjanmeren ja Itämeren kauppareittejä teki kaupungista nopeasti merkittävän satamakaupungin. Hampurin ja Lyypekin liitosta 1241 sai alkunsa kauppakaupunkien hansaliitto. Hampurin tärkein vientituote oli olut.

1510 Hampurissa oli noin 13 000 asukasta. Kaupungin johto omaksui 1520-luvulla luterilaisuuden. Tämän johdosta Hampuriin tuli protestanttipakolaisia Alankomaista ja Ranskasta.

1712 noin 10 000 kaupungin tuolloin noin 70 000 asukkaasta kuoli ruttoon.

Hampuri kärsi pahoin Napoleon Bonaparten viimeisestä sotaretkestä Saksaan. Kaupunki oli 1806–1814 Ranskan hallinnassa.

Hampurin historian nopein kasvukausi oli 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tuolloin kaupungin väkiluku yli nelinkertaistui 800 000 asukkaaseen, kun Atlantille suuntautuneen kauppamerenkulun kasvu teki Hampurista Euroopan kolmanneksi suurimman sataman. Hampurin sataman kautta kulki Pohjois-Amerikkaan

1892 kolera surmasi noin 8600 kaupunkilaista.

Hampurin kaupunkia laajennettiin 1937, jolloin kaupunkiin liitettiin naapurikaupungit Wandsbek, Harburg ja Altona.

Tuli on tuhonnut Hampurin useita kertoja, huomattavimmin 1284 ja 1842. Viimeisin ja pahin hävitys tapahtui toisessa maailmansodassa, kun kaupunki joutui kohteeksi sarjalle tuhoisia ilmahyökkäyksiä (Operaatio Gomorrah, 24. heinäkuuta–2. elokuuta 1943). 28. heinäkuuta vastaisena yönä pommitukset johtivat yhtenäiseen tulimyrskyyn, jossa sai surmansa noin 42 000 siviiliä. Hampurin kantakaupungissa ei ole juuri lainkaan säilyneitä rakennuksia ajalta ennen vuoden 1842 paloa eikä kovin paljon toista maailmansotaa edeltävältä ajaltakaan. Vanhan St. Nikolain kirkon raunioiden mustunut torni Hopfenmarkt-torin laidalla on jätetty sodan tuhojen muistomerkiksi.

Helmikuussa 1962 kaupungin alavat alueet kärsivät tulvasta.

Kaupungin väkiluku saavutti huippunsa 1960-luvun puolivälissä (1,85 miljoonaa). 1980-luvun puolivälissä väkiluku oli enää 1,6 miljoonaa, mutta on sittemmin taas noussut. Väestö kasvaa nyt esikaupunkialueilla.

[muokkaa] Politiikka

Hampurin nykyinen pormestari Ole von Beust on [[Saksan kristillisdemokraattinen puolue]CDU]]-puolueen jäsen. Hän on johtanut Hampuria vuodesta 2001 ja hänet valittiin Hampurin pormestariksi kolmannelle kaudelle vuonna 2008.

Hampurissa sijaitsee myös Suomen pääkonsulaatti.

[muokkaa] Urheilu

[muokkaa] Jalkapallo

Hampuri on jalkapalloseurojen Hamburger Sport-Verein (HSV) ja FC St. Pauli kotikaupunki. HSV on Saksan jalkapallon pääsarjan Bundesliigan ainoa seura, joka ei ole koskaan pudonnut pääsarjasta. Se voitti 1983 Euroopan cupin (nykyisen Mestarien liigan edeltäjän) lyömällä Juventuksen Ateenassa 1–0. Tunnetuimpia HSV:n pelaajia ovat olleet Uwe Seeler ja Kevin Keegan. FC St. Pauli nousi kauden 06/07 päätteeksi 2.Bundesligaan.

[muokkaa] Kulttuuri

[muokkaa] Musiikki

Hampurin musiikkimaineeseen kuuluu The Beatlesin kansainvälisen uran alku 1960-luvun alussa. The Beatles soitti Star-Clubissa St. Paulin kaupunginosassa lähellä kuuluisaa Reeperbahn-katua.

Viime aikoina Hampuri tunnetaan muun muassa suosituimpien saksalaisten hip-hop-esiintyjien esiintymispaikkana. Hampurissa vaikuttaa laaja vaihtoehto- ja punkmusiikkiscene, joka kokoontuu vallatun Rote Flora -huvilan ympärillä Sternschanzen alueella. Myös eräät Kraftwerk-bändin muusikot ovat Hampurista.

Metallibändeistä Hampurista kotoisin ovat esimerkiksi melodista suuntausta edustavat Helloween ja Gamma Ray.

[muokkaa] Museoita

Museoita Hampurissa:

• Afgaanilainen kulttuuri- ja taidemuseo
• Altonan museo, Pohjois-Saksan valtionmuseo
• Arkeologinen ja Harburgin historian museo
• Eroottisen taiteen museo
• Kunsthalle-taidemuseo
• Makasiinikaupunginosa Speicherstadtin museo
• Neuengammen keskitysleirin museo
• Saksan tullimuseo
• Työmuseo

[muokkaa] Tapahtumia

Satamakapunkina Hampurin historia on keskittynyt pitkälti sen sataman ympärille. Hampurissa järjestetään keväisin maailman suurimmat satamajuhlat eli sataman syntymäpäivät. Sataman katsotaan saaneen alkunsa 7. toukokuuta 1189, jolloin Hampurista tuli vapaakaupunki ja sen asukkaille myönnettiin tullioikeudet Elbe-joelle. Syntymäpäiviä juhlitaan joka vuosi toukokuussa muutamien päivien ajan, jolloin saksalaisia ja ulkomaisia purjeveneitä ja sotalaivoja saapuu Hampurin satamaan.^[2] Vuonna 2008 juhlittiin sataman 819. syntymäpäivää noin 1,5 miljoonan kävijän voimin. Myös Suomen presidentti Tarja Halonen oli juhlistamassa syntymäpäivien avajaisia, Suomen ollessa vuonna 2008 yksi tapahtuman järjestäjistä.^[3]

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• http://international.hamburg.de/ - kaupunginhallinnon sivut (myös suomeksi)
• http://www.panorama-cities.net/hamburg/hamburg.html - panoraamakuvia Hampurin nähtävyyksistä