Sensuuri Algeriassa
Wikipedia
Toimittajien työskentelyolosuhteet Algeriassa ovat kehittyneet vuonna 1962 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen. Vuoden 1990 jälkeen lehdistön toimintavapautta on lisätty, mutta 1990-luvulla tapahtuneen sisällissodan aikana sai surmansa yli 70 toimittajaa. Vuosina 1993–1998 Algeriassa sai surmansa 60 toimittajaa.
[muokkaa] Vuoden 1990–2000
Presidentti Abdelaziz Bouteflika on lakkauttanut useita sanomalehtiä, vanginnut toimittajia (muun muassa Le Matin -lehden omistajan ja Bouteflikaa kriittisesti tarkastelevan elämäkerran kirjoittajan Mohammad Benchicoun) sekä pakottanut useita toimittajia pakenemaan maasta.
Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistön vapautta kuvaava indeksi on Algeriassa viimeisen viiden vuoden aikana ollut keskimäärin 40. Luku tosin on ollut kasvussa, mikä merkitsee lehdistön vapauden vähenemistä. Yhdessä L'Humanité-lehden kanssa järjestö tuomitsi Benchicoun saaman kahden vuoden vankeustuomion. Benchicou sai lehdistön sananvapauden edistämisestä annettavan palkinnon PEN/Barbara Goldsmith Freedom to Write Awardin vuonna 2006.
Algeriassa on tehty viime vuosina useita hyökkäyksiä vapaata lehdistöä vastaan. Benchicoun vangitsemisen lisäksi La Tribune -sanomalehti lakkautettiin vuonna 1996. Sam blog sensuroitiin maaliskuussa 2006. Myös El Watan kärsi maan hallituksen toimista vuonna 1998 ja lehden toimittajat ovat paenneet Ranskaan.
[muokkaa] Helmikuun 2007 Symposium
7. helmikuuta 2007 viranomaiset estivät pidettäväksi suunnitellun symposiumin nimeltä Pour la Vérité, la Paix et la Conciliation (suomeksi Totuuden, rauhan ja sovinnon puolesta). Konferenssissa oli tarkoitus käsitellä Algerian sisällissodan aikana tapahtuneita henkilöiden "katoamisia". Kansainvälinen ihmisoikeusyhdistys FIDH ja Maailan kidutuksenvastainen yhdistys OMCT ovat tuominneet tapahtuman sensuurin. Lisäksi 29. syyskuuta 2006 allekirjoitetun Vapaus ja kansallinen sovinto -lain kriitikoita vastaan on hyökätty muun muassa pelottelemalla.
