Vuoristorata

Wikipedia

Vuoristorata on yleinen huvipuistolaite. Se nousee ja laskee erityisesti suunniteltujen muotojen mukaan, ja joskus radassa on yksi tai useampi inversio. Inversioksi sanotaan radan kohtia, joissa matkustajat kääntyvät ylösalaisin. Radan ei välttämättä tarvitse tehdä täyttä kierrosta; tällaisia ratoja kutsutaan termillä "shuttle", vaikka jotkut ihmiset eivät varsinaisesti kutsukaan tällaisia ratoja "oikeiksi" vuoristoradoiksi. Kaikki laitteet, jotka kulkevat radan päällä, eivät kuitenkaan ole vuoristoratoja. Matkustajat istuvat vaunuissa vuoristorata-ajelun aikana. Vuoristoradoissa on kahden, neljän tai kuuden hengen vaunuja, jotka on yleensä kiinnitetty toisiinsa yhtenäiseksi junaksi. Joissain vuoristoradoissa, erityisesti Wild Mouse -vuoristoradoissa, radalla kulkee vain yksittäisiä vaunuja.

Sisällysluettelo 1 Mekaniikka 1.1 Lohko-osat 2 Historia 3 Turvallisuus 4 Vuoristoratatyypit 4.1 Vaunutyyppejä 4.2 Korkeusluokitukset 4.3 Mekaniikka 5 Suomen vuoristoradat 5.1 Linnanmäki (Helsinki) 5.2 Särkänniemi (Tampere) 5.3 PowerPark (Alahärmä) 5.4 Tykkimäki (Kouvola) 5.5 Suomen Tivoli 6 Merkittäviä vuoristoratoja 6.1 Ennätyksien haltijoita 6.1.1 Korkeimmat teräksiset vuoristoradat 6.1.2 Korkeimmat puiset vuoristoradat 6.1.3 Nopeimmat vuoristoradat 6.1.4 Pisimmät vuoristoradat 7 Lähteet 8 Aiheesta muualla 8.1 Ulkomaalaisia vuoristoratakerhoja 8.2 Muita (englanniksi)

[muokkaa] Mekaniikka

Tyypillisissä vuoristoradan vaunuissa ei ole moottoria. Sen sijaan vuoristoradan vaunut hinataan ketjua tai kaapelia käyttäen nostomäkeä ylös ensimmäisen mäen huipulle. Sitten potentiaalienergia muuttuu liike-energiaksi kun vaunut kiitävät alas ensimmäistä alamäkeä. Liike-energia muuttuu takaisin potentiaalienergiaksi, kun juna liikkuu jälleen ylös seuraavan mäen huipulle. Se on luonnollisesti matalampi, sillä hieman mekaanista energiaa on menetetty kitkan takia. Sen jälkeen juna kulkee jälleen alas, taas ylös ja niin edelleen.

Kaikki vuoristoradat eivät kuitenkaan toimi tällä tavalla. Juna voidaan laittaa liikkeelle myös käyttämällä laukaisumekaniikkaa (vetopyörälaukaisu, lineaari-induktiomoottorit, lineaarisynkronismoottorit, hydraulinen laukaisu, paineilmalaukaisu, renkaat jne.). Jotkut vuoristoradat kulkevat edestakaisin samaa rataa; näitä vuoristoratoja kutsutaan termillä "shuttle". Juna kulkee yleensä ensin radan läpi etuperin ja sen jälkeen saman matkan takaperin. Joidenkin vuoristoratojen vaunuihin on asennettu moottori, joten nostomäkeä tai laukaisua ei tarvita ("powered"). Oikein suunnitellulla vuoristoradalla on tarpeeksi liike-energiaa jotta juna jaksaa kulkea koko radan läpi. Radan lopussa on tavallisesti jarrut, jotka pysäyttävät junan ja lähettävät vaunut takaisin asemalle. Jarrut radan lopussa on yleisimmin käytetty tekniikka jolla juna saadaan pysäytettyä.

[muokkaa] Lohko-osat

Useimmilla isoilla vuoristoradoilla voidaan käyttää kahta tai useampaa junaa yhtä aikaa. Nämä radat käyttävät ns. lohkojärjestelmää (en. block system) joka estää junia törmäämästä toisiinsa. Lohkojärjestelmää käytettäessä rata on jaettu useisiin sektoreihin (lohkoihin). Vain yksi juna kulkee kerrallaan kussakin lohkossa. Jokaisen lohkon lopussa on alue jolle juna voidaan pysäyttää jos se on tarpeen. Voidaan myös sulkea jarrut, pysäyttää nostomäki tai olla lähettämättä junaa asemalta. Joka lohkon lopussa on sensorit jotka huomaavat kun juna kulkee ohi. Näin laitetta ohjaava tietokonejärjestelmä huomaa mitkä lohkot ovat varattu. Jos tietokone huomaa että juna on menossa jo varattuna olevaan lohkoon, se käyttää jotakin käytettävissä olevaa menetelmää estääkseen junaa menemästä eteenpäin.

[muokkaa] Historia

Varhaisimmat vuoristoradat ovat peräisin Venäjältä. Ne olivat varta vasten rakennettuihin jäämäkiin tehtyjä kelkkaratoja. Näitä jäämäkiä rakennettiin varsinkin Pietarin ympäristöön. Mäet rakennettiin yleensä 21–24 metriä korkeiksi ja niissä oli 50 asteen pudotus. 1700-luvun lopulla niiden suosio oli niin valtava, että yrittäjät joka puolella alkoivat kopioida ideaa, käyttäen kelkkojen sijasta pyörillä kulkevia vaunuja ja korvaten jäämäet puisilla rakennelmilla. Yksi yrityksistä oli "Montagnes Russes à Belleville" (nykyään ranskalaiset käyttävät termiä "montagna russa" (venäläinen vuori) tarkoittamaan vuoristorataa), joka rakensi ja pyöritti tällaista rataa Pariisissa vuodesta 1812. Ensimmäinen silmukan eli inversion tekevä rata rakennettiin luultavasti myös Pariisiin, tällä kertaa englantilaisten toimesta vuonna 1846, jossa yksipaikkainen vaunu kulki halkaisijaltaan neljämetrisestä silmukasta. Mikään noista radoista ei tehnyt täyttä kierrosta.

Ensimmäiset vuoristoradat Yhdysvalloissa perustuivat 1880-luvulla kehitettyihin vuoristoradan vaunuihin. Näillä alkukantaisilla vuoristoradoilla oli esikuvansa rautateillä. Varhaisin täyden kierroksen rata valmistui vuonna 1884, ja seuraavana vuonna Phillip Hinkle esitteli nostomäen konseptin. LaMarcus Adna Thompson patentoi ensimmäisenä vuoristoradan 20. tammikuuta 1885.

Kun vuoristoratojen suosio kasvoi, erilaisia vuoristoratakokeiluita alettiin tehdä. 1880-luvulla pystysuoran silmukan konseptia alettiin tutkia vakavissaan, ja vuonna 1895 konsepti toteutui radassa nimeltä The Flip Flap, joka sijaitsi Sea Lion Parkissa Brooklynissä, ja hieman jälkeenpäin radassa Loop-the-Loop Oletagny Parkissa Columbuksen kaupungin lähellä Ohion osavaltiossa. Radat olivat uskomattoman vaarallisia, ja monet matkustajat kärsivät niskan retkahdusvammoista. Molemmat radat purettiin pian, ja inversioita tekevät vuoristoradat joutuivat odottamaan yli puoli vuosisataa ennen kuin ne pystyivät tekemään turvallisen paluun.

1910-luvulla vuoristoratojen Thomas Edisoniksi kutsuttu John Miller patentoi useita turvajärjestelmiä, esimerkiksi radan alapuolella käytettävät apupyörät, jotka pitivät vaunun kiinni radassa. Ensimmäisen uutta pyöräjärjestelmää käyttävän vuoristoradan Miller rakensi vuonna 1912. Pian vuoristoradat levittäytyivät huvipuistoihin ympäri maailmaa. Ehkä tunnetuin historiallinen vuoristorata, The Cyclone, avattiin Coney Islandille Brooklyniin New Yorkiin vuonna 1927. Kuten The Cyclone, kaikki aikaiset vuoristoradat oli tehty puusta. Monet vanhat puiset vuoristoradat ovat yhä toiminnassa, esimerkiksi Suomessa Linnanmäen huvipuistossa. Vanhin edelleen toimiva vuoristorata on vuonna 1902 rakennettu Leap the Dips Lakemont Parkissa Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa.

Toisen maailmansodan jälkeen seurannut suuri lamakausi merkitsi loppua vuoristoratojen ensimmäiselle kulta-ajalle. Huvipuistotoiminta lamaantui ja monet huvipuistot ajautuivat konkurssiin. Tätä jatkui aina vuoteen 1972, kunnes vuoristorata The Racer avattiin Kings Islandiin Masoniin, Ohioon. Tämän radan oli suunnitellut John C. Allen, ja sen suunnaton menestys aloitti vuoristoratojen toisen kultakauden joka tulee jatkumaan pitkälle tulevaisuuteen. Ensimmäinen nykyaikainen vuoristorata jossa on 360 asteen silmukka, on Corkscrew Knott’s Berry Farm –huvipuistossa Buena Parkissa Kaliforniassa, joka avattiin vuonna 1975 ja jonka oli suunnitellut yhdysvaltalainen Arrow Dynamics.

Vuonna 1959 Disneyland-teemapuisto Anaheimissa Kaliforniassa esitteli uuden muotoilun läpimurron vuoristoratamaailmassa Matterhorn Bobsleds –vuoristoradallaan. Tämä oli ensimmäinen vuoristorata joka käytti putkiteräksestä valmistettua rataa. Toisin kuin tavanomaisia puisten vuoristoratojen kiskolevyjä, putkiterästä voidaan vääntää mihin suuntaan tahansa, joka antaa suunnittelijoille vapaammat kädet suunnitella silmukoita, korkkiruuveja ja muita elementtejä uusiin vuoristoratoihin. Uusien vuoristoratojen suunnittelulla on nykyään periaatteessa vain tilan, rahan ja ihmisen fyysiset rajat. Valtaosa uusista vuoristoradoista tehdään nykyään teräksestä mutta uusia puisia vuoristoratojakin rakennetaan joka vuosi.

[muokkaa] Turvallisuus

Vuoristoradoissa tapahtuvat onnettomuudet, kuten 5. syyskuuta 2003 tapahtunut kuolemantapaus silminnähden rauhallisella Disneylandin Big Thunder Mountain Railroad –vuoristoradalla, herättävät runsaasti huomiota ja kauhukuvia ihmisissä.

Tilastollisesti vuoristoradat ovat erittäin turvallisia. Yhdysvaltain kuluttajatuotteiden turvallisuuskomissio (CPSC) ilmoittaa, että 134 huvipuistovierasta tarvitsi sairaalahoitoa vuonna 2001 ja että huvipuistolaitteissa tapahtuu keskimäärin kaksi kuolemantapausta vuosittain. Six Flagsin tutkimuksen mukaan 319 miljoonaa ihmistä vieraili huvipuistoissa vuonna 2001. Tutkimuksessa sanottiin että huvipuistovierailijan mahdollisuus loukkaantua kuolettavasti huvipuistolaitteessa on yksi 1,5 miljardista, joten esimerkiksi lastenvaunujen, purukumin pureskelemisen, golfin ja kokoontaittuvien aurinkotuolien loukkaantumisriskiarvot ovat paljon korkeammat kuin huvipuistolaitteiden. Itse asiassa ajamisessa huvipuistoon on suurempi loukkaantumisriski kuin käymisellä huvipuistolaitteissa. Ei ole epätavallista, että huvipuisto maksaa karusellista korkeammat vakuutusmaksut kuin vuoristoradasta.

Vaikka nykyaikaisissa vuoristoradoissa tietokonejärjestelmät takaavat turvallisuuden, tapahtuu onnettomuuksia siitä huolimatta. Vuonna 1999 eräs yli 180 kiloa painanut matkustaja ei pystynyt sulkemaan turvalaitteitaan kunnolla ja putosi Superman-vuoristoradasta Six Flags Darien Lake –huvipuistossa saaden vakavia vammoja. Tästä huolimatta samanlainen onnettomuus tapahtui vuonna 2004, kun 100 kiloa painanut aivohalvaantunut mies päästettiin kyytiin Superman-vuoristorataan Six Flags New England –huvipuistossa. Viimeisessä mutkassa mies putosi junasta ja kuoli. Suurin osa onnettomuuksista olisi kuitenkin estettävissä. Monet laiteonnettomuudet ovat johtuneet matkustajista tai laitteiden kuljettajista, jotka eivät ole noudattaneet turvallisuusohjeita. Harvinaisissa tilanteissa matkustajat ovat loukkaantuneet mekaanisen vian takia. Silloinkin syy saattaa olla laitteen huollon ja tarkistuksen laiminlyönti. Yksi esimerkki sellaisesta onnettomuudesta on vuonna 2006 tapahtunut yhden vaunun radalta suistuminen Wild Thing –vuoristoradalla Valleyfair!-huvipuistossa.

Suomessa on vuoristoradoilla sattunut kaksi kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Molemmat ovat tapahtuneet Linnanmäellä. 1953 kuoli radan kuljettaja ja vuonna 1985 kyydissä ollut poika.

[muokkaa] Vuoristoratatyypit

Nykyään on olemassa kaksi vuoristoratojen päätyyppiä: teräksiset vuoristoradat ja puiset vuoristoradat. Teräksiset vuoristoradat tunnetaan pehmeästä kyydistä ja radan usein kierteisistä muodoista jotka kääntävät matkustajat ylösalaisin inversioiden kautta. Puiset vuoristoradat ovat harrastajien suosiossa rajumman kyytinsä ja perinteisemmän tunnelmansa takia. Ei voida kuitenkaan yksimielisesti sanoa kumpi päätyyppi on parempi, molemmilla on hyvät ja huonot puolensa.

Vuoristoratoja voidaan luokitella eri luokkiin ja tyyppeihin rakennusmateriaalin, vaunujen, radan korkeuden ja muodon sekä käyttövoiman mukaan. Aikojen kuluessa perinteisistä vuoristoradan vaunuistakin on kehitelty kymmeniä variaatioita. Joissakin radoissa matkustajat ovat seisaaltaan, toisissa radoissa he ovat makuuasennossa mahallaan. Kehittämällä uusia muunnelmia ratatyyppeihin ja vaunuihin suunnittelijat haluavat kehitellä ratoja jotka tarjoavat uudenlaisen ajelun ja jotka erottuvat edukseen muista vuoristoradoista.

[muokkaa] Vaunutyyppejä

• Tavallinen (Sit-Down) – perinteinen vaunutyyppi, vaunussa istutaan normaalisti
• 4th Dimension – pyörivät istuimet on sijoitettu radan päällä kulkevan gondolin sivuille; matkustajat kulkevat siis radan sivuilla eivätkä sen päällä.
• Flying – matkustajat ovat makuuasennossa mahallaan radan alapuolella kulkevassa vaunussa
• Inverted – matkustajat istuvat radan alapuolella kulkevassa vaunussa niin, että jalat riippuvat vapaina ilman tukea
• Pipeline – matkustajat istuvat vaunussa joka kulkee kiskojen välissä eikä niiden päällä. Rata on rakennettu putkimaiseksi
• Stand-up – matkustajat seisovat vaunussa, joka kulkee radan päällä
• Suspended – muistuttaa Inverted-vaunutyyppiä, vaunut heiluvat vapaasti puolelta toiselle

[muokkaa] Korkeusluokitukset

Vuoristoratoja luokitellaan myös korkeuden mukaan:

• Strata Coaster – 122–152 metriä korkea
• Giga Coaster – 91–121 metriä korkea
• Hyper Coaster – 61–90 metriä korkea
• Kilo Coaster – maksimikorkeus 31–60 metriä
• Intermediate Coaster – maksimikorkeus 15–30 metriä
• Family Coaster – maksimikorkeus 9–14 metriä
• Junior Coaster – maksimikorkeus 6–8 metriä
• Kiddie Coaster – maksimikorkeus 0–5 metriä

[muokkaa] Mekaniikka

• Nostomäki – ketju- tai kaapelivetoinen nostomäki
• Elektromagneettinen – LIM- (lineaari-induktiomoottorit) tai LSM- (lineaarisynkronismoottorit) laukaisu
• Hydraulinen – hydraulinen laukaisu
• Pneumaattinen – paineilmalaukaisu
• Flywheel – vetopyörälaukaisu

[muokkaa] Suomen vuoristoradat

Suomessa sijaitsee tällä hetkellä 17 huvipuistoissa sijatisevaa vuoristorataa sekä kaksi kiertävää tivolirataa:

[muokkaa] Linnanmäki (Helsinki)

Pääartikkeli: Linnanmäki

• Vuoristorata (avattu 1951) on perinteinen puinen vuoristorata. Laitteen jarrut sijaitsevat radan sijasta junissa, ja jarruttamisesta matkan aikana huolehtii jarrumies, joka matkustaa junan kyydissä. Vuoristorata on Linnanmäen ja ehkä koko Suomen suosituin vuoristorata. Rata on 960 metriä pitkä, 23 metriä korkea ja junat kiitävät 60 kilometrin tuntinopeudella.

• Pikajuna (avattu 1990) on normaali teräksinen vuoristorata. Erikoisuutena on se, että junassa on moottori, eikä se tarvitse nostomäkeä. Pikajuna on siis ns. powered-rata. Radan pituus on 290 metriä, korkeus 7 metriä ja junan nopeus on 37 kilometriä tunnissa. Juna kiertää radan läpi yleensä kaksi tai kolme kertaa, riippuen jonojen määrästä.

• Linnunrata (avattu 2000) on sisävuoristorata, joka on teemoitettu avaruuden ja avaruussukkuloiden ympärille. Vaikka vuoristorata on melko pieni, suljettu tila ja pimeys luovat mielikuvan mitä hurjemmasta laitteesta. Radan pituus on 360 metriä, se on 7 metriä korkea ja junien huippunopeus on 40 kilometriä tunnissa.

• Vonkaputous (avattu 2001) on Suomen ensimmäinen varsinainen vesivuoristorata. Rata antaa vain lyhyen ajelun, mutta radan hauskuus piilee viimeisessä pudotuksessa, jonka jälkeen juna syöksyy vesialtaaseen. Radan pituus on 330 metriä, korkeus 24 metriä ja vaunujen nopeus 60 kilometriä tunnissa.

• Tulireki (avattu 2004) on teräksinen vuoristorata, jossa on erikoisuutena eteen, taakse ja sivuille heilahtelevat vaunut. Näin ajosta tulee hieman jännittävämpi, jonka huomaa varsinkin ensimmäisissä tiukoissa mutkissa. Radan pituus on 336 metriä, sen korkeus on 16,5 metriä ja vaunut kulkevat parhaimmillaan 58 kilometrin tuntinopeudella.

• Kirnu (avattu 2007) on Intamin AG:n valmistama teräksinen 4th Dimension -rata. Rata on 142 metriä pitkä, 25,4 metriä korkea ja huippunopeus on 60 kilometriä tunnissa. Ajon kesto on huikeat 12 sekuntia, jos lastausta ja hidasta nousua ei lasketa mukaan. Laitteessa on kolme vaunua joissa kussakin 8 paikkaa. Muutaman viikon radan avauksen jälkeen, 16. toukokuuta 2007 laitteessa ollut mies loukkasi jalkansa. Laite oli kyseisen loukkaantumistapauksen vuoksi poissa käytöstä muutaman päivän. Laitteessa on tapahtunut myös toinen tekninen vika, kun sen vaunu jäi radan korkeimpaan kohtaan kymmeneksi minuutiksi. Kukaan ei loukkaantunut tapauksessa

• Salama (avattu 2008) kulkee yläilmoissa huimaa vauhtia ja kieppuu ympäri radallaan. Sen erikoisuutena ovat pyörivät vaunut. Uuden hankinnan ratapituus on 420 metriä ja sen korkein kohta nousee 17 metrin korkeuteen maanpinnasta. Laitteen huippunopeus on 60 km/h. Salaman nimi on haettu Kalevalasta.

Linnanmäen Vuoristorata	Linnunradan sisäänkäynti	Vonkaputous	Tulireki
Kirnu

[muokkaa] Särkänniemi (Tampere)

Pääartikkeli: Särkänniemi

• Jet Star (avattu 1980) Vuoristoradan rata on 538 metriä pitkä. Laitteen huippunopeus on 50 kilometriä tunnissa ja korkeimmillaan rata on 13,5 metriä korkea. Tässä laitteessa ei ole kuitenkaan turvapuomeja, vaan keskipakoisvoima huolehtii matkustajien pysymisestä kyydissä. Tämä on viimeinen valmistettu Jet Star -malli. Radan valmistaja on saksalainen Schwarzkopf.
• Vauhtimato (avattu 1984) on suunnattu pienemmille lapsille. Radan korkeus on maksimissaan 3.3 metriä ja huippunopeus on 26 kilometriä tunnissa. Vaunu kiertää 60,2:n metrin radan muutaman kerran ympäri kierroksen aikana. Laitteessa ei ole pituusrajoituksia, mutta alle 100 cm lapset pääsevät vain vanhempien kanssa laitteeseen.
• Korkkiruuvi (avattu 1987) Vekoma-yhtiön valmistama Korkkiruuvi oli Suomen ensimmäinen inversioita tekevä vuoristorata. Vuoristoradan 350 metrin korkkiruuvirata nousee maksimissaan 19,5:n metrin korkeuteen. Vaunu kiertää 360 asteen kaikista kulmista. Vauhti on n. 60 kilometriä tunnissa. Se sisältää kaksi korkkiruuvi-kierrettä. Laite on laajalti käytössä maailman huvipuistoissa. Mm. nimellä Whirldwind. Korkkiruuvin pituusrajoitus on 120 cm.

• Tornado (avattu 2001) on Suomen ensimmäinen inverted-vuoristorata. Vuoristoradan 700 metrin rata on suunniteltu maaston mukaan. Laitteen vaunu kiertää mm. 360 asteen silmukan, cobra-kaksoisilmukan, tunnelin läpi sekä monta kertaa pituusakselinsa ympäri. Ajoon sisältyy myös kaksi kierrettä, joista jälkimäisessä matkustaja roikkuu hetkellisesti ylösalaisin. Rata on korkeimillaan 25 metriä korkealla ja laitteen maksiminopeus on 75 kilometriä tunnissa. Laitteen pituusrajoitus on 140 cm. Radan valmistaja oli sveitsiläinen Intamin AG. Se on maksanut yli 8 miljoonaa euroa, joten sitä voi pitää merkittävänä ratana jopa maailmanlaajuisesti.

• Half Pipe (avattu 2003) Vuoristoradan U:n muotoinen rata kohoaa 30 metrin korkeuteen. Laitteen tekniikka kiihdyttää nopeuden jopa 70 kilometriin tunnissa ja matkustajat kokevat enimmillään 4,5 g:n kiihtyvyyden. Laitteessa on yksi kahdella istuinryhmällä varustettu vaunu, johon mahtuu 16 matkustajaa kerrallaan. Radan pituus on 70 metriä ja yksi kierros kestää n. 2 minuuttia. Vaunu kiihdytetään matkaan lineaari-induktiomoottoreiden (LIM) avulla, minkä jälkeen se pyörii vapaasti. Laite on ensimmäinen laatuaan maailmassa.

• Trombi (avattu 2005) sisältää tiukkia käännöksiä, kierteitä ja pudotuksia. Laitteessa on kuusi neljän hengen vaunua, jotka nostetaan maksimikorkeuteen spiraalinostoa pitkin. Vaunu käännetään juuri ennen nostomäkeä vaaka-asentoon, jolloin vaunussa olevat henkilöt ovat mahallaan. Kierroksen aikana henkilö voi kokea myös painottomuuden tunteen. Laitteen pituusraja on 140 cm ja laite on ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa. Radan valmistaja on italialainen Zamperla-yhtiö.

Jet Star

Ilmakuva Tornadosta

Half Pipe

Trombi

[muokkaa] PowerPark (Alahärmä)

Pääartikkeli: PowerPark

• Joyride (avattu 2003) on tavallinen teräksinen vuoristorata, joka sopii lähes kaikille. Joyridella on pituutta 280 metriä ja korkeutta 16 metrin verran.

• Cobra (avattu 2005) Tämä vuoristorata on suunnattu vähän vanhemmalle kävijäkunnalle. Se kuljettaa matkustajat 76 kilometrin tuntinopeudella 285 metrin pituisen radan ensin etuperin, ja sen jälkeen takaperin. Kokonaisuudessaan matkustajat kääntyvät matkan aikana kuusi kertaa ylösalaisin. Radan korkeus on 35,5 metriä, ja matkustajat kokevat parhaimmillaan 5,2 g:n voiman. Cobra on hollantilaisen Vekoman yleinen Boomerang-malli.

• Thunderbird (avattu 2006) PowerParkin huvipuiston tähän asti kallein, suurin ja merkittävin hankinta oli Suomen toinen puinen vuoristorata. Sen valmistaja oli yhdysvaltalainen Great Coasters International. Vuoristoradan pituus on 826,60 metriä, radan korkeus on 27 metriä ja vaunujen suurin nopeus on 77 kilometriä tunnissa.

• Mine Train (avattu 2007) Tämä on lähinnä lapsille tarkoitettu pieni vuoristorata. Radalla on juna, jossa on kuusi vaunua. Pituutta radalla on 85,3 metriä ja radan korkeus on 3 metriä. Pituudeltaan alle 110 cm lapset pääsevät vain aikuisen kanssa laitteeseen.

Cobra

Thunderbird

[muokkaa] Tykkimäki (Kouvola)

Pääartikkeli: Tykkimäki

• Idän Pikajuna (avattu 1989) on normaali teräksinen vuoristorata. Se muistuttaa paljon Linnanmäen Pikajunaa, mutta rata tekee enemmän tiukkoja mutkia.

[muokkaa] Suomen Tivoli

Pääartikkeli: Suomen Tivoli

• Crazy Worm on perheen pienimmille tarkoitettu 3.5 metriä korkea teräksinen vuoristorata. Radalla on kaksi pudotusta, joista pisimmässä on jarrut rajoittamassa junan vauhtia. Juna kiertää radan useampaan kertaan yhdellä ajolla.

• Roller Coaster on pieni teräsvuoristorata, joka muistuttaa jossain määrin PowerParkin Joyridea.

[muokkaa] Merkittäviä vuoristoratoja

[muokkaa] Ennätyksien haltijoita

[muokkaa] Korkeimmat teräksiset vuoristoradat

1. Kingda Ka (Six Flags Great Adventure, USA) 139 m
2. Top Thrill Dragster (Cedar Point, USA) 128 m
3. Steel Dragon 2000 (Nagashima SpaLand, Japani) 97 m
4. Millennium Force (Cedar Point, USA) 94,5 m
5. Thunder Dolphin (LaQua, Japani) 80 m

[muokkaa] Korkeimmat puiset vuoristoradat

1. Son of Beast (Paramount's Kings Island, USA) 66,4 m
2. Colossos (Heide-Park, Saksa) 60 m
3. El Toro (Six Flags Great Adventure, USA) 55,2 m
4. Rattler (Six Flags Fiesta Texas, USA) 54,7 m
5. Voyage (Holiday World, USA) 49,7 m

[muokkaa] Nopeimmat vuoristoradat

1. Kingda Ka (Six Flags Great Adventure, USA) 206 km/h
2. Top Thrill Dragster (Cedar Point, USA) 193,1 km/h
3. Dodonpa (Fuji-Q Highland, Japani) 172 km/h
4. Superman The Escape (Six Flags Magic Mountain, USA) ja Tower of Terror (Dreamworld, Australia) 161 km/h
5. Steel Dragon 2000 (Nagashima SpaLand, Japani) 152,9 km/h

[muokkaa] Pisimmät vuoristoradat

1. Steel Dragon 2000 (Nagashima SpaLand, Japani) 2479 m
2. Daidarasaurus (Expoland, Japani) 2340 m
3. Ultimate (Lightwater Valley, Englanti) 2268,3 m
4. Beast (Paramount's Kings Island, USA) 2243 m
5. Son of Beast (Paramount's Kings Island, USA) 2143,4 m

[muokkaa] Lähteet

• Roller Coaster DataBase
• linnanmaki.fi
• sarkanniemi.fi
• powerpark.fi

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Ulkomaalaisia vuoristoratakerhoja

• American Coaster Enthusiasts (ACE) [1]
• Coaster Crew [2]
• CoasterFanatics [3]
• Coaster Zombies [4]
• Danish Coaster Club [5]
• European Coaster Club (ECC) [6]
• Florida Coaster Club (FCC) [7]
• Mid-Atlantic Coaster Club [8]
• National Amusement Park Historical Association (NAPHA) [9]
• Rideworld [10]
• Roller Coaster Club of Great Britain (RCCGB) [11]
• Spanish Coaster Club [12]
• Western New York Coaster Club [13]

[muokkaa] Muita (englanniksi)

• Vuoristoratapatentit - Yhdysvaltain patenttitoimiston (U.S. Patent Office) myöntämiä vuoristoratoihin liittyviä patentteja
• Roller Coaster DataBase – Laaja vuoristoratatietokanta joka sisältää kuvia ja tietoja yli 2 000 vuoristoradasta ympäri maailmaa
• Ultimate Rollercoaster.com – Laaja vuoristorata- ja huvipuisto-opas. Myös vuoristorata- ja huvipuistotietokanta, laite-esittelyitä, kuvia, historiaa, uutisia ja keskustelufoorumeita
• Screamscape – Huvipuistouutisia ja -huhuja
• CoasterExchange.com – Vuoristoratakuvia, videoita, ladattavia pelejä ym.
• Vuoristoratojen historia – Laaja sivu vuoristoradan historiasta
• XC Coaster Wiki - Vuoristorata-Wikipedia
• Theme Park Review - Tietoa, kuvia ja videoita huvipuistoista ympäri maailmaa
• Roller Coaster Pro - Tietoa huvipuistoista, kuvagallerioita, videoita, haastatteluita, taustakuvia ja keskustelufoorumi