Gregoriaaninen kalenteri
Wikipedia
Gregoriaaninen kalenteri on nykyään yleisimmin käytössä oleva kalenteri. Gregoriaanisessa kalenterissa vuoteen lisätään karkauspäivä neljällä jaollisina vuosina, lukuun ottamatta sadalla jaollisia vuosia, jotka eivät ole jaollisia 400:lla. Karkauspäivä on nykyisin helmikuun 29. päivä, aiemmin karkauspäiväksi oli Ruotsissa ja Suomessa nimetty helmikuun 24. päivä. Karkausvuosina helmikuussa on 29 päivää tavallisten 28 sijaan.
Gregoriaaninen kalenteri on pieni korjaus juliaaniseen kalenteriin. Juliaanisessa kalenterissa karkauspäivä pidetään joka neljäs vuosi, jolloin vuoden pituus on 365,25 päivää. Koska vuoden oikea pituus on noin 365,2422 päivää, tästä aiheutuu noin kahdeksan päivän virhe tuhannessa vuodessa.
Gregoriaaninen kalenteri on huomattavasti tarkempi ajanlaskujärjestelmä kuin edeltäjänsä juliaaninen kalenteri, mutta sekin on varsin epäkäytännöllinen. Viikonpäivät eivät pysy samoina vuodesta toiseen, vaan siirtyvät vuodessa yleensä yhden päivän eteenpäin (karkauspäivät aiheuttavat tähän sääntöön poikkeuksia). Esim. 20. toukokuuta oli vuonna 2005 perjantai, vuonna 2006 lauantai, vuonna 2007 sunnuntai ja on vuonna 2008 tiistai. Kuukaudet ovat eri pituisia, mistä on haittaa ainakin tilastollisia laskelmia tehtäessä. Pääsiäisen ja sen mukana monen muunkin pyhäpäivän paikka vaihtelee yli kuukauden verran.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Vuonna 46 eaa. Julius Caesar oli määrännyt juliaanisen kalenterin otettavaksi käyttöön Rooman valtakunnassa. Siihen aikaan kevätpäiväntasaus sattui tavallisesti maaliskuun 25:ksi päiväksi. Vuonna 325 Nikean kirkolliskokous otti käyttöön karkean pääsiäissäännön, jonka mukaan pääsiäinen on kevätpäiväntasauksen jälkeisen täydenkuun jälkeinen sunnuntai. Kevätpäiväntasaukseksi määrättiin 21. maaliskuuta, päivä, joksi kevätpäiväntasaus tavallisimmin tuohon aikaan sattui.
1500-luvulle tultaessa kevätpäiväntasaus oli ajautunut jo niin paljon taaksepäin, että se sattui yleensä 11. maaliskuuta, mutta pääsiäisen ajankohtaa määritettäessä sen oletettiin edelleen olevan 21. maaliskuuta, joten suhteessa luonnollisiin vuodenaikoihin pääsiäisen keskimääräinen ajankohta siirtyi vähitellen yhä myöhemmäksi. Lopulta katolinen kirkko alkoi pelätä, että tämä keväinen juhla siirtyisi suorastaan keskikesään.
Kalenterin korjaajaksi tuli paavi Gregorius XIII. Paljon tarkempi sääntö olisi ollut, että 128:lla jaolliset vuodet eivät ole karkausvuosia. Jostakin syystä Gregorius XIII kuitenkin valitsi epätarkemman säännön, jonka mukaan kahteen nollaan päättyvistä vuosista vain 400:lla jaolliset vuodet ovat karkausvuosia. Esimerkiksi vuodet 1700, 1800 ja 1900 eivät olleet karkausvuosia, mutta vuodet 1600 ja 2000 olivat. Gregoriaaninen kalenteri aiheuttaa yhden päivän virheen noin 3000 vuodessa, mutta Maan rataliikkeen epäsäännölliset muutokset aiheuttavat samaa suuruusluokkaa olevan virheen. Niitä korjaamaan lisätään aikaan silloin tällöin karkaussekunteja, viimeksi vuoden 2005 lopulla.
Gregoriaaninen kalenteri nimettiin Gregorius XIII:n mukaan, sillä se otettiin käyttöön hänen määräyksestään 24. helmikuuta 1582 annetulla Paavin bullalla Inter gravissimas .
[muokkaa] Käyttöönotto eri maissa
Uuteen kalenteriin siirryttiin Italiassa, Espanjassa, Portugalissa ja Puolassa 4. lokakuuta 1582, jolloin kevätpäivän tasauksen ajankohta korjattiin jättämällä kalenterista 10 päivää pois ja siirtymällä suoraan lokakuun 15. päivään. Ranska, osa Hollantia ja Luxemburg siirtyivät joulukuussa 1582 ja useimmat katoliset maat seurasivat perässä lähivuosina.
Protestanttiset ja ortodoksiset maat ovat seuranneet esimerkkiä myöhemmin. Iso-Britannia siirtyi uuteen kalenteriin vuonna 1752. Ruotsissa ja Suomessa kalenteriin siirryttiin 1753 jättämällä pois 11 päivää, 17. helmikuuta 1753 jälkeen tuli 1. maaliskuuta (Katso myös: Ruotsalainen kalenteri).
Suomen suuriruhtinaskunnassa Venäjän vallan alla käytettiin gregoriaanista kalenteria joka erosi muun keisarikunnan ajanlaskusta 1800-luvulla 12 päivää ja 1900-luvulla 13 päivää. Koska Venäjällä ja Suomessa noudatettiin eri kalenteria, kaikki Pietarissa laaditut Suomea koskevat dokumentit saivat kaksoispäiväyksen, yhden ”uutta” ja toisen ”vanhaa” lukua varten. Siksi Venäjän lokakuun vallankumous tapahtui juliaanisen kalenterin mukaan lokakuussa, mutta sen muistoa vietettiin gregoriaanisen kalenterin mukaan marraskuussa. Gregoriaaninen kalenteri otettiin Venäjällä käyttöön vasta 1918, jolloin 31. tammikuuta 1918 seurasi suoraan 14. helmikuuta 1918.
| Maa | 1. tammikuuta hyväksyttiin uudenvuodenpäiväksi | Gregoriaaninen kalenteri otettiin käyttöön |
| Venetsia | 1522 | 1582 |
| Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta | 1544 | 1583 |
| Espanja, Portugali ja Etelä-Alankomaat | 1556 | 1582 |
| Preussi | 1559 | 1700 |
| Tanska | 1300-luvun alussa[1] | 1700 |
| Ruotsi ja Suomi | 1559 | 1753 |
| Ranska | 1564 | 1582 |
| Lorraine | 1579 | 1682 |
| Skotlanti | 1600 | 1752 |
| Venäjä | 1700 | 1918 |
| Toscana | 1721 | 1750 |
| Iso-Britannia ja sen siirtomaat, Skotlantia lukuun ottamatta | 1752 | 1752 |
[muokkaa] Muuta
Jotkin protestanttiset maat määräsivät otettuaan gregoriaanisen kalenterin käyttöön pääsiäisen paikan aluksi hieman eri tavalla kuin gregoriaanisessa kalenterissa tavallisesti, koska ne eivät halunneet noudattaa paavin määräystä sellaisenaan.
Venäjällä on vieläkin niin sanottujen starovertsien eli vanhauskoisten lahko, joka ei ole koskaan hyväksynyt ”uutta lukua”, vaan on pitäytynyt juliaanisessa kalenterissa. Juliaaninen kalenteri on nykyään 13 vrk jäljessä gregoriaanisesta. Juliaanista kalenteria käytetään myös määriteltäessä kirkollisia juhlapäiviä, jotka neuvostovallan kaatumisen jälkeen jälleen virallistettiin.
Gregoriaanista kalenteria käyttävissä maissa vuoden ensimmäinen päivä on yleensä tammikuun 1. päivä. Kuitenkin esimerkiksi kirkkovuosi alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntaista. Roomalaisten taruaikaisessa kalenterissa ei ollut kuin 10 kuukautta, vuosi loppui joulukuun lopussa ja seuraava alkoi vasta maaliskuun alussa. Tammikuun 1. päivä vakiintui 152 eaa. mennessä konsulien virkavuoden vaihteeksi.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Bauer, R. W.: Calender for Aarene fra 601 til 2200. , 1868 (1993 up.). ISBN 87-7423-083-2.
