Vanhauskoisuus

Wikipedia

Vanhauskoisuus-termiä käytetään useasta eri asiasta. Yleisimmin vanhauskoisuudella tarkoitetaan Venäjän ortodoksisen kirkon 1600-luvulla syntynyttä protestiliikettä. Vanhauskoisista käytettyjä muita nimityksiä ovat raskolnikot ja starovertsit.

Myös nykyiset Suomen evankelis-luterilaisen kirkon naispappeuden vastustajat kutsuvat joskus itseään vanhauskoisiksi.

[muokkaa] Venäjän vanhauskoiset

Tsaari Aleksei Mihailovits (1645–1676) alkoi uudistaa kirkon käytäntöjä ja jumalanpalvelustekstejä 1656. Käytännön työn teki patriarkka Nikon. Hän muutti vanhan slaavilaisen liturgian järjestyksen kreikkalaiseen muotoon, jossa oli pieniä eroja Venäjällä käytössä olleisiin jumalanpalvelusteksteihin verrattuna. Venäläinen kirkkoväki koki uudistukset maailmanjärjestyksen perustuksien järkkymisenä. Tärkein kiistakysymys koski ristinmerkin tekoa. Nikon vaihtoi aiemmin käytössä olleen kahdella sormella tehtävän ristinmerkin kolmisormiseksi. Suuri määrä kansaa koki muutokset lopunajallisiksi merkeiksi, jotka paljastivat Venäjän valtion ja kirkon antikristuksen edustajiksi.

Vanhauskoisten johtajaksi nousi esipappi Avvakum eli Habakuk (1620 (?)–1681). Kapinointi alkoi heti, kun uudistukset oli hyväksytty vuonna 1656.

Avvakum ja monia muita vanhauskoisia poltettiin roviolla vuonna 1682. Vanhauskoiset painuivat maan alle tai pakenivat valtakunnan syrjäseuduille. Vanhauskoisuuden tärkeimmiksi tukialueiksi tulivat pohjoiset syrjäiset alueet. Näitä olivat mm. Solovetskin luostari ja sen lähialueet: Pomori eli Vienanmeren rannikko, Arkangelin piiri, Komi, Laatokan ja Äänisen seutu Luoteis-Venäjällä. Muita vanhauskoisten alueita olivat Vetka (entinen Puolan alue), Donin seutu ja Tsernigovtsina. Ilomantsin Megrijärvelle rakennettiin vanhauskoisten luostari. Vanhauskoiset hajaantuivat useiksi eri lahkoiksi, joiden kaksi päähaaraa olivat papilliset ja papittomat.

Vanhauskoisia on yhä olemassa. Nykyään enemmistö vanhauskoisista elää melko yhtenäisesti, mutta ei enää eristyneenä muusta maailmasta. Vanhauskoiset asuvat nykyään Baltian maissa, Valko-Venäjällä, Pietarin alueella, Volgan seudulla, Branskissa ja Moldovassa. Kaikkien vanhauskoisuuden suuntauksien keskuspaikka on Moskova. Virossa on vajaat 10 000 vanhauskoista.