Syöttötariffi

Wikipedia

Syöttötariffi (Feed-in Tariff, FiT) on valtion sähkömarkkinoiden ohjauskeinoksi tarkoitettu takuuhinta sähkölle. Yleisimmin syöttötariffit ovat käytössä uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle uusiutuvien energiantuotantomuotojen kilpailukyvyn ja käyttöönoton edistämiseksi, mutta tariffeja sovelletaan myös muihin sähköntuotantotapoihin. Vuonna 2007 syöttötariffeja käytetään 17 EU-maassa. Euroopan tuulivoimasta 90 % oli vuonna 2005 niissä maissa, joissa oli syöttötariffi käytössä (12 maassa 40 GW).^[1]

Syöttötariffi on valtiolle kustannusneutraali, sillä syöttötariffit kerätään kaikilta sähkön käyttäjiltä sähkölaskussa. Syöttötariffin tarkoitus on lisätä tuotantomuodon ennakoitavuutta ja vähentää riskialttiutta. Syöttötariffit vaihtelevat muun muassa käyttöiän, inflaation, sijainnin ja huipputuntien mukaan. Kasvun alkuvuosina tariffit ovat yleensä korkeampia. Tariffit laskevat, kun osaamiskäyrää päästään pidemmälle. Syöttötariffi sisältää ostovelvoitteen verkonpitäjälle ja se sovitaan tietyksi ajanjaksoksi, esimerkiksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi.

Syöttötariffi voi olla kiinteä hinta tai prosenttiosuus hinnasta. Kiinteä syöttötariffi takaa sähköntuottajalle kiinteän sähkönhinnan sovituksi ajaksi. Bonussyöttötariffi tarjoaa sovitun lisäpalkkion markkinahinnan lisäksi.

EU-maista vain Suomen ja Maltan energiapolitiikka perustuu pääosin vero- ja investointikannustimiin. EU:n tariffien harmonisointi on tällä hetkellä yhteistyötä maiden välillä kansallisia tariffeja optimoiden.^[2]

Sisällysluettelo 1 Uusiutuvan energian tuki 2 Uusiutuva energia EU:ssa 3 Käyttö 4 Syöttötariffit Suomessa 5 Aurinkokennot 6 Lähteet 7 Katso myös 8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Uusiutuvan energian tuki

Maat, jotka käyttävät tariffeja, johtavat maailman tuulivoima-, aurinkokenno- (PV) ja biokaasumarkkinoita. Saksalaisessa järjestelmässä tuki kattaa kaikki uusiutuvat energiamuodot ja kuka tahansa voi investoida sen lisäämiseen. Esimerkiksi maanviljelijät asensivat Saksassa 300 MW aurinkokennoja 2006.

Teknillisen korkeakoulun professori Peter Lundin mukaan Saksassa syöttötariffi on nostanut sähkön hintaa 0,1 % ja uusien tutkimusten mukaan sähkönhinta laskee jatkossa. Saksan kokemusten mukaan jo 8 % tuulivoimamäärä laskee sähkölaskua. Tariffien ansiosta Saksassa on satoja uusia energiayrittäjiä.^[3]

Tariffien käyttö lisääntyy ja laajenee. Monet maat, mukaan lukien Saksa, Ranska, Espanja ja Italia, ovat päättäneet, että uusiutuvan energian määrää on lisättävä. Tariffit takaavat kannattavan kehityksen nopeasti, lisäävät kiinnostuneita yrityksiä, lisäävät kilpailua ja tuotekehitystä. Yleensä eri energiamuodoille on eri tariffit.^[4] Tavoitteena on lisätä uusiutuvaa energiaa tuella, kunnes ne ovat ilman tukeakin kilpailukykyisiä. Alan pioneerit saavat kilpailuedun tulevaisuuden energiamarkkinoilla. Ison-Britannian tutkimuksen mukaan jo vuonna 2020 ydinvoiman tuotantohinta on 3-4p/kWh, kun merituulivoimalla tuotettu sähkö maksaa 2-3p/kWh.^[5]

[muokkaa] Uusiutuva energia EU:ssa

Vuonna 2006 Suomi, Malta ja Slovenia olivat EU-maista ainoita, jotka käyttävät ainoastaan verokannustimia uusiutuvan energian edistämiseen.^[6] Käytettyjen edistystoimien tehokkuus arvioidaan saavutetuista tuloksista. Suomen tuulivoiman tavoite on 494 MW (2010), josta on asennettu 17 % (86 MW, 2006). Aurinkolämmityksen pinta-alan tavoite on n. 163 000 m² (1995-2010), josta on asennettu 11 vuodessa 10 %: (16 493 m², 2006).

Euroopan Unionin tavoite on lisätä uusiutuvan energian osuus 21 % sähköstä (2010) ^[7] ja 20 % energiasta (2020).^[8]

2005 EU tuotti 437 TWh sähköä uusiutuvalla energialla. Vesivoiman määrä on säilynyt vakiona. Tuulivoimaa on lisätty syöttötariffin avulla 10 vuodessa: 74 TWh (2006) ja 53 TWh (2005). Biomassasta saadun sähkön määrä on 10 vuodessa noin kaksinkertistunut 40 TWh:iin (2005). Biokaasusta kerätyn sähkön määrä on myös kasvanut, mutta on yhä alle 20 TWh. Saksa ja Espanja todennäköisesti ovat 1-2 vuoden päästä kaksinkertaistaneet käyttämänsä uusiutuvan sähkön tuulivoiman lisäyksellä. Tuulivoimalle, aurinkovoimalle, geotermiselle voimalle ja aaltovoimalle ei ole maailmanlaajuisten energiavarojen rajoituksia. ^[7]

[muokkaa] Käyttö

Saksan johtoasema tuulivoiman ja aurinkokennojen määrässä maailmassa perustuu sen syöttötariffeihin. Maissa, joissa syöttötariffeja ei ole käytössä, uusiutuvan energiaa käytetään vähemmän. Vuonna 2005 syöttötariffi oli voimassa 41 maassa tai osavaltiossa. Ensimmäisenä se otettiin käyttöön Yhdysvalloissa (1978), Saksassa (1990) ja Sveitsissä (1991) ja Suomen naapurimaissa seuraavasti: Tanska (1993), Ruotsi (1998), Norja (1999), Latvia (2001), Liettua (2002) ja Viro (2003). Uusiutuvaa energiaa tuettiin politiikalla myös yli 16 kehitysmaassa, kuten Brasilia, Kiina, Egypti, Intia, Meksiko, Thaimaa ja Uganda (2005).^[9] Saksalaisen syöttötariffeja vertailevan raportin kuvassa 2.6 on eri maiden uusiutuvan energian tukijärjestelmät. Kuvan mukaan vain Suomella ja pienellä Maltan saarella on verokannustimet 2007.^[10]

EU:n syöttötariffit 2006[11]
Maa	Tuuli	PV	Vesi	Biomassa	Biokaasu	Geo	Huom.
Espanja	0,086-0,103	0,476	0,083	0,083		0,097	15-25 v.
Alankomaat	0,127d	0,147	0,1	0,12 – 0,147	0,071-0,147		10 v.
Irlanti	0,058		0,072	0,072	0,072	0,07	15 v.
Italia		0,49					20 v.
Itävalta	0,078	0,47-0,6	0,038	0,24	0,10-0,16	0,073	13 v.
Kreikka	0,073-0,085a	0,4-0,5	0,073-0,085	0,073-0,085	0,073-0,085	0,073-0,085	12 v.
Kypros	0,095	0,21-0,40	0,065	0,065	0,065		15 v.
Liettua	0,064		0,058	0,058	0,058		10 v.
Luxemburg	0,079-0,103	0,28-0,56	0,079-0,103	0,104-0,128	0,104-0,128		10 v.
Portugali	0,074	0,31-0,45	0,075	0,11	0,102		15 v.
Ranska	0,082c	0,3-0,55	0,055-0,076	0,049-0,061	0,09	0,12	15-20 v.
Saksa	0,084b	0,41-0,57	0,067	0,038	0,06-0,21	0,072-0,15	20 v.
Slovenia	0,06	0,375	0,061	0,068-0,07	0,05-0,121	0,059	10 v.
Slovakia	0,074	0,212	0,061	0,072	0,066	0,093
Tanska	0,072	0,08		0,08	0,08	0,069	20 v.
Tsekki	0,085	0,455	0,081	0,079-0,1	0,077-0,1	0,155	15 v.
Unkari	0,094	0,094	0,094	0,094	0,094	0,094
Viro	0,052	0,052	0,052	0,052	0,052	0,052	7-15 v.

[muokkaa] Syöttötariffit Suomessa

Suomessa syöttötariffit ovat käytössä vain turpeelle. Syöttötariffeja uusiutuvalle energialle ei toistaiseksi ole, mutta hallitusohjelmaan 2007 on kirjattu syöttötariffi biokaasulle. Turpeen syöttötariffin aiheuttama lisäkustannus sähkönkäyttäjille on vuoden 2005 tilanteen mukaan laskettuna noin 0,009 senttiä kilowattitunnilta. Turpeen syöttötariffin on laskettu alentavan sähkön markkinahintaa joissain tilanteissa hieman, mutta kokonaisvaikutus on vuositasolla jonkin verran pienempi kuin järjestelmän kustannukset sähkönkäyttäjille.^[12]

Jotkin järjestöt, kuten Greenpeace^[13] ja Suomen luonnonsuojeluliitto^[14] kannattavat syöttötariffien käyttöönottoa uusiutuvalle energialle Suomessa.

[muokkaa] Aurinkokennot

European Photovoltaic Industry Association (EPIA) mielestä syöttötariffin käyttöönotto aurinkokennoille on välttämättömyys aurinkokennojen edistämiseen Euroopassa. Syöttötariffi on yleinen tuulivoimalle, mutta toistaiseksi vasta Saksa on käyttänyt pidempään syöttötariffia aurinkokennoille menestyksellä. EPIAn kannanoton mukaan kestävän kehityksen energiaratkaisut ovat ihmiskunnan suurin haaste.^[15] Aurinkosähkö on ilmaista ja sitä on paljon. Tutkimuksen mukaan 0,71 % Euroopan maa-alasta riittää koko Euroopan sähkön tuottamiseen aurinkokennoilla.^[16]

Syöttötariffia käyttävät maat ja alueet[17]
Nro	Vuosi	Alue
1	1978	USA
2	1990	Saksa
3	1991	Sveitsi
4	1992	Italia
6	1993	Tanska, Intia
8	1994	Espanja, Kreikka
9	1997	Sri Lanka
10	1998	Ruotsi
13	1999	Portugali, Norja, Slovenia
13	2000	--
15	2001	Ranska, Latvia
21	2002	Itävalta, Brasilia, Tsekki, Indonesia, Liettua, Algeria
27	2003	Kypros, Viro, Unkari, Etelä-Korea, Slovakia, Maharashtra (Intia)
33	2004	Italia, Israel, [[Nicaragua], Prinssi Edwardin saaret (Kanada), Andhra Pradesh and Madhya Pradesh (Intia)
41	2005	Turkki, Irlanti, Kiina, Ecuador, Intia (Karnataka, Uttaranchal, Uttar Pradesh)
44	2006	Ontario (Kanada), Argentiina, Thaimaa
46	2007	Etelä-Australia (Australia), Kroatia

Renewable Portfolio Standard RPS Politiikkaa käyttävät maat ja alueet[17]
Nro	Vuosi	Alueet
1	1983	Iowa (USA)
2	1994	Minnesota (USA)
3	1996	Arizona (USA)
6	1997	Maine, Massachusetts, Nevada (USA)
9	1998	Connecticut, Pennsylvania, Wisconsin (USA)
12	1999	New Jersey, Texas (USA), Italia
13	2000	New Mexico (USA)
15	2001	Flanderi (Belgia), Australia
18	2002	Kalifornia, Wallonia (Belgia), Iso-Britannia
21	2003	Japani, Ruotsi, Maharashtra (Intia)
34	2004	Colorado, Havaiji, Maryland, New York, Rhode Island (USA), Nova Scotia, Ontario, Prinssi Edwardin saaret (Kanada), Madhya Pradesh, Karnataka, Andhra Pradesh, Orissa (Intia), Puola
38	2005	Columbia, Montana, Delaware (USA), Gujarat (Intia)
39	2006	Washington State (USA)
44	2007	Illinois, New Hampshire, Pohjois-Carolina, Oregon (USA); Kiina

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ A Study on the Pricing Policy of Wind Power in China” 26.10.2006
2. ↑ Evaluation of different feed-intariff design options - Best practice paper for the International Feed-in Cooperation Fraunhofer Institute, Saksa BMU (2006) s. 1 (21 %), 4-14, 8 (kartta), 14 (tariffit), yhteenveto 68.
3. ↑ Solpanelhuset ger energiverket gratis energi, Inmatningstariff kan öppna energimarknaden, Huvudstadsbladet s. 4-5, 31.10.2007
4. ↑ All Renewables and Renewables for All: Renewable Tariffs for North America Paul Gipe Renewable Energy World, vol 10 no 5 September, 6.8.2007
5. ↑ Wind energy economics, Isn't wind power really expensive? FAQ Friends of the Earth
6. ↑ Global Wind 2006 Report Global Wind Energy Council GWEG sivu 16
7. ↑ ^{7,0 7,1} Evaluation of different feed-intariff design options - Best practice paper for the International Feed-in Cooperation Fraunhofer Institute, Saksa BMU (2006) s. 1 (21 %), 4-14, 8 (kartta), 14 (tariffit), yhteenveto 68.
8. ↑ EREC’s Position on the Framework Directive for Renewable Energy Sources EREC 1.10.2007
9. ↑ 2005: Record year for investments in renewable energy REN21: Renewables Global Status Report 2006 Update, REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 18.7.2006
10. ↑ Evaluation of different feed-intariff design options - Best practice paper for the International Feed-in Cooperation Fraunhofer Institute, Saksa BMU (2006) s. (21 %), 4-14, 8 (kartta), 14 (tariffit), yhteenveto 68.
11. ↑ Evaluation of different feed-intariff design options - Best practice paper for the International Feed-in Cooperation Fraunhofer Institute, Saksa (2006) s. 1 (21 %), 4-14, 8 (kartta), 14 (tariffit), yhteenveto 68.
12. ↑ http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2006/20060100
13. ↑ http://www.greenpeace.org/finland/fi/vaalit-2007/ehdokasvertailu/ehdokasYhteenveto
14. ↑ http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/SLLenergiajailmastoviestit
15. ↑ European PV Associations’ position paper on a feed-in tariff for photovoltaic solar electricity 12 s. 2005
16. ↑ Regional differences of the PV electricity production in EU25 countries M. Suri, T.A. Huld ja E.D. Dunlop 2004
17. ↑ ^{17,0 17,1} Renewables 2007 Global Status Report, REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 2008, s.43

[muokkaa] Katso myös

• Uusiutuva energia
• Tuulivoima Saksassa

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Support Schemes for Renewable Energy, A Comparative Analysis of Payment Mechanisms in the EU The European Wind Energy Association EWEA 5/2005
• ilmasto.org syöttötariffeista
• Photovoltaic power systems programme, Annual report 2006
• Global Wind 2006 Report Global Wind Energy Council GWEG
• Evaluation of different feed-intariff design options, Best practice paper for the International Feed-in Cooperation Fraunhofer Institute, Saksa BMU (2007) 80 s.
• Tables of Renewable Tariffs or Feed-In Tariffs Worldwide Paul Gipe
• Syöttötariffien uskotaan lisäävän uusiutuvan energian tuotantoa YLE 26.5.2008