Aurinkolämmitys
Wikipedia
 |
|
| Aurinkokennostoa | |
| Aurinkoenergia | |
| Fysikaalisia perusteita | |
| Aurinkolämpö | |
|
Aurinkolämmitys · Aurinkokeräin |
|
| Aurinkosähkö | |
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: jatkuvat numerosarjat tekstissä haittaavat lukemista (taulukoiksi?) / Eu, Suomi, Lait -kpleet: kielioppi / kh-tarvetta koko artikkelissa |
Aurinkolämmityksessä auringon lämpöä käytetään kotitalousveden lämmitykseen, huoneistojen lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen ja uima-altaiden veden lämmitykseen. Aurinkolämmitys vastasi yli 90 %:sta maailmassa käytetystä aurinkoenergiasta 2006. Aurinkolämmityksessä on aurinkokerääjä lämmön talteenottoon, neste lämmön siirtämiseen käyttökohteeseen ja varaaja lämmön käyttöä varten myöhemmin. Aurinkolämmityksessä energia käytetään suoraan lämpönä, eikä muuteta sähköksi.
Aurinkolämpöteollisuuden etujärjestö ESTIFin mukaan aurinkolämmitys on uusiutuvaa energiaa, joka vähentää edullisesti suuria määriä hiilidioksidipäästöjä, lisää energiaomavaraisuutta, parantaa kaupunki-ilman laatua, luo paikallisia työpaikkoja, edistää paikallista taloutta, on hyvin tunnettua ja luotettavaa tekniikkaa ja välittömästi käytettävissä kaikkialla Euroopassa.[1]
Suomessa rakennusten lämmitys vei vuonna 2005 21 % Suomen energiakäytöstä. Lämmityksen kulutus kasvaa, mutta rakennuskannan kasvua hitaammin.[2] [3] ESTIFin mukaan Suomen vuosittainen aurinkolämmityspotentiaali on 9 810 GWth (keräyspinta-alaa 1,3m² lämpimään veteen ja 5m² tilan lämmittämiseen asukasta kohti).[4] Suomen asettama tavoite on noin 163 000 m² aurinkolämmityksen keräysala (1995-2010) (alle prosentti potentiaalista), josta on asennettu 16 493 m² (2006) eli noin 10 %.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tekniikka
-
Pääartikkeli: Aurinkokeräin
Yksinkertaisinta on käyttöveden aurinkolämmitys. Rakennusten lämmittämisessä paras hyötysuhde saavutetaan yhdistämällä aurinkokeräin ja varaaja vesikiertoiseen lattialämmitykseen, joka ei vaadi yhtä korkeaa lämpötilaa kuin patterilämmitys. Aurinkolämmityksen kombijärjestelmä mahdollistaa samanaikaisesti lämpimän veden ja tilan lämmityksen. Siinä saa suurimmat säästöt. Itävallassa 40 % järjestelmistä oli jo kombijärjestelmiä 2006. Aurinkokeräimistä suurin osa on levykeräimiä. Vakuumikerääjä on kalliimpi, mutta sillä päästään korkeampiin lämpötiloihin. Käyttöönotossa putkimiehet ovat ratkaisevassa asemassa.
[muokkaa] Tavoite
Aurinkolämmitys lämmittää jo 10 miljoonaa eurooppalaista kotia. Silti monet EU-maat ovat vielä lähtöruudussa. ESTIFin mielestä se on este tekniikan taloudelliselle kilpailukyvylle, koska se jarruttaa massatuotannon etujen saavuttamista. Valtioiden tulisi asettaa kansalliset tavoitteet ja toimintasuunnitelmat uusiutuvien energiamuotojen käytöstä lämmitykseen ja jäähdytykseen.[5]
Itävallassa 15 % omakotitaloista on aurinkolämmitys. Itävallassa vielä 85 %:iin omakotitaloja voidaan asentaa aurinkolämmitys. Siten kasvupotentiaali on valtava mukaan lukien toimistorakennukset ja teollisuusrakennukset. Vuonna 2005 EU:n aurinkolämmitys korvasi 34 000 ison kuorma-auton öljymäärän: 686 000 tonnia öljyä. Vuoden 2020 minimitavoite on 278 000 öljy-kuorman säästö ja kunnianhimoinen tavoite 982 000 öljy-kuorman säästö. Minimitavoite on 199 kW/1000 asukasta ja kunnianhimoinen tavoite 700 kW/1000 asukasta. Tanska on saavuttanut jo 24 % minimitavoitteesta (2020). Suomeen kohdistuva minimitavoite on siis 700 000 m² keräyspinta-ala (2020). Asennettu määrä on 16 000 m² (2006). Miten tavoite on saavutettavissa? ESTIF ehdottaa uusiin taloihin ja korjausrakentamiseen aurinkolämmitystä pakolliseksi. Barcelonassa siitä on hyviä kokemuksia vuodesta 1999. Israelissa se on ollut pakollista vuodesta 1980.[1] Israel oli ensimmäinen ja Espanja toinen maa, joissa kansallisena politiikkana aurinkolämmön käyttö on velvoittavaa uusissa rakennuksissa.[6]
EU:n valkoisen paperin tavoite on 100 miljoonaa m² asennettuna (2010). Määrä oli 2006: 19 miljoonaa m². Tällä perusteella Euroopan asennusvauhti kiihtyy tulevina vuosina merkittävästi.
[muokkaa] Käyttö
| Aurinkolämmitys 2005-2007[6][7] | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 2007 | 2006 | 2005 | 2006 | 2005 | |
| GWth | GWth | GWth | milj. m2 | milj. m2 | |
| Kiina | 67,9 | 55,5 | 97,0 | 79,3 | |
| EU | 13,5 | 11,2 | 19,3 | 16 | |
| Turkki | 6,6 | 5,7 | 9,4 | 8,1 | |
| Japani | 4,7 | 5 | 6,7 | 7,2 | |
| Israel | 3,8 | 3,3 | 5,4 | 4,7 | |
| Brasilia | 2,2 | 1,6 | 3,1 | 2,3 | |
| USA | 1,8 | 1,6 | 2,6 | 2,3 | |
| Australia | 1,3 | 1,2 | 1,8 | 1,5 | |
| Intia | 1,2 | 1,1 | 1,8 | 1,5 | |
| Maailma* | 128 | 105 | 88 | 150 | 125 |
| * = ilman uima-altaiden lämmitystä: 23 GWth (2004) | |||||
Aurinkolämmön kapasiteetti käyttöveden ja rakennusten lämmittämiseen maailmassa: 128 GWth (2007) ja 103 GWth (2006). Lisäys 2006 (2005): Kiina 12,4 GWth (10 GWth) ja EU 2,3 GWth (1,3 GWth). Kapasiteetti alueittain (2006): Kiina 64 %, EU-maat 13 %, Turkki 6 %, Japani 4,5 % ja Israel 3,6 %. Aurinkolämmityksen määrä kasvoi 22 % 2006-7. Kiinan aurinkolämmityksestä 95 % tuottaa vain lämmintä vettä. Itävallassa, Saksassa ja Ruotsissa yli 50 % järjestelmistä lämmittävät myös huonetilaa. Kiinan aurinkokeräinten hintaarvio on 210 $/m2 ja Euroopan 800 $/m2.[7] Saksassa aurinkolämpö työllistää 12 500 ihmistä (2005).
[muokkaa] EU-markkinat
| Aurinkolämmityksen määrä* (kWth)[8] | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Maa | Yhteensä kWth |
2006 | 2005 | 2004 | ||||
| Saksa | 5 637 800 | 1 050 000 | 665 000 | 525 000 | ||||
| Kreikka | 2 301 040 | 168 000 | 154 350 | 150 500 | ||||
| Itävalta | 1 828 139 | 204 868 | 163 429 | 127 816 | ||||
| Italia | 598 661 | 130 200 | 88 941 | 68 417 | ||||
| Espanja | 491 516 | 122 500 | 74 760 | 63 000 | ||||
| Ranska | 430 920 | 154 000 | 85 050 | 36 400 | ||||
| Kypros | 392 140 | 42 000 | 35 000 | 21 000 | ||||
| Sveitsi | 310 484 | 36 304 | 27 392 | 21 812 | ||||
| Tanska | 253 596 | 17 710 | 14 875 | 14 000 | ||||
| Alankomaat | 222 909 | 10 280 | 14 174 | 18 410 | ||||
| UK | 175 644 | 37 800 | 19 600 | 17 500 | ||||
| Ruotsi | 165 850 | 19 977 | 15 835 | 14 041 | ||||
| Portugali | 126 665 | 14 000 | 11 200 | 7 000 | ||||
| Puola | 117 264 | 28 980 | 19 390 | 20 230 | ||||
| Slovenia | 76 510 | 4 830 | 3 360 | 1 260 | ||||
| Tšekki | 74 711 | 15 421 | 10 885 | 8 575 | ||||
| Belgia | 72 883 | 24 945 | 14 164 | 10 290 | ||||
| Slovakia | 50 925 | 5 950 | 5 250 | 3 850 | ||||
| Romania | 48 370 | 280 | 280 | 280 | ||||
| Bulgaria | 17 570 | 1 540 | 1 400 | 1 260 | ||||
| Malta | 16 702 | 3 150 | 2 800 | 2 951 | ||||
| Suomi | 11 545 | 2 380 | 1 668 | 1 141 | ||||
| Luxemburg | 11 130 | 1 750 | 1 330 | 1 190 | ||||
| Irlanti | 11 053 | 3 500 | 2 450 | 1 400 | ||||
| Unkari | 4 375 | 700 | 700 | 1 050 | ||||
| Latvia | 2 695 | 840 | 700 | 350 | ||||
| Liettua | 1 925 | 420 | 350 | 350 | ||||
| Viro | 784 | 210 | 175 | 175 | ||||
| EU27+CH GWth |
13,45 | 2,10 | 1,43 | 1,14 | ||||
| * = laskettu hyötysuhteella 1 m2 keräyspinta-alaa vastaa 0,7 kWthermal | ||||||||
EU:n aurinkolämmityksen markkinat kaksinkertaistuivat kolmessa vuodessa. Vuonna 2006 kasvu oli 47 %. Euroopan talojen aurinkolämmitys korvaa 820 000 tonnia/vuosi lämmitysöljyä 2006. Merkittävimmät syyt kasvuun ovat öljyn hinnan nousu, ilmastonmuutos ja yleinen kannatus. Saksassa on määrällisesti eniten aurinkolämmitystä: 5,6 GWth ja lisäys (2006) 1,05 GWth. Henkeä kohti Saksan asennusmäärä on kuitenkin vain puolet Itävallasta: 12,7 vs. 25,2 kWth per 1 000 asukasta. Siten Saksalta odotetaan paljon enemmän tulevaisuudessa! Itävalta on manner Euroopan johtaja asukasta kohti asennetussa aurinkolämmössä. Vuonna 2007 odotetaan 245 MWth eli +20 %:n kasvua. Ranskassa aurinkolämpö kaksinkertaistui 2004-2005 ja kasvu oli 81 % 2006. Se perustui yksinkertaiseen ja epäbyrokraattiseen tukijärjestelmään. Vuonna 2006 kokonaislisäys jakautui maittain: Saksa 50 %, Itävalta 10 %, Kreikka 8 %, Ranska 7 %, Italia 6 % ja Espanja 6 %. Ruotsiin on asennettu noin kymmenen kertaa enemmän aurinkolämpöä kuin Suomeen ja pieneen Tanskaan asennetaan enemmän kuin koko Ruotsiin. Suomen ja Tanskan väkiluku on miltei sama, joten luvut ovat vertailukelpoisia. EU.n keskiarvo on 27 kWth/1 000 asukasta. Kypros on siinä johtava: 530 kWth/1000 as, Itävalta 225 ja Kreikka 208. Seuraavat ovat Saksa, Tanska ja Sveitsi.[8]
[muokkaa] Lait
Espanja päätti 3/2006, että uusiin ja korjattaviin rakennuksiin asennetaan aurinkolämmitystä 30-70 % lämpimän veden tarpeesta. Portugalissa aurinkolämmitysvaatimus on ehdollinen rakennuksen sijaintipaikan perusteella (1 neliö/asukas). Italiassa on valmisteilla vaatimus uusille ja korjattaville omakoti- ja toimistotaloille 50 % lämpimän veden tarpeesta aurinkolämmityksellä. [9]
Uusien rakennusten aurinkolämmitys on velvoite (osuus vedestä %) Israel, Espanja (30-70 %) ja vuodesta 2007: Intia (20%), Korea (5 % investoinneista), Kiina (suunnitelma) ja Saksa (14 %uudisrakennus, 10 % muut) vuodesta 2009.[7]
[muokkaa] Eurooppalaisia yrityksiä
Suluissa pinta-ala m2 2006[9]
- Green One Tec, Itävalta, 800 000
- KBB Kollektorbau, Saksa, 400 000
- Viessmann, Saksa, 250 000
- BBT Thermotechnik, Saksa, 200 000
- Ritter Solar, Saksa, 102 000
- Thermomax, Pohjois-Irlanti, 80 000
- Clipsol, Ranska, 30 000
- Isofotón, Espanja, 29 000
[muokkaa] Suomi
Suomen markkinat kasvoivat 2006/2005 43 %. ESTIFin mukaan Suomessa tyypillinen omakotitalon aurinkokerääjä on 5–8 m² ja lämminvesivaraaja 300–400 litraa. Vuonna 2003 Tanska, Kreikka ja Suomi olivat ainoat EU-maat, joissa ei ollut taloudellisia tukia aurinkolämmitykselle.[4] Taloudelliset kannustimet on havaittu tehokkaimmaksi edistämiskeinoksi. Suomen kotitaloudet eivät saa tukea aurinkolämmitysjärjestelmälle. Yritykset ja julkiset rakennukset voivat saada 40 % tukea. Vuonna 2002 yritysten tuki nostettiin 30 %:sta 40 %:iin. Suomen tavoite on lisätä aurinkolämmityksen määrä 20-kertaiseksi 1995-2010 (= 0,5 % potentiaalista). Öljyekvivalenttien perusteella tavoite on 163 201 neliötä keräyspinta-alaa (2010). Asennettu määrä 11 vuodessa on noin 10 % tavoitteesta eli 16 493 neliötä (2006). Suomessa on 3 aurinkokeräinten tuottajaa, jotka käyttivät (2000) vain 10 % tuotantokapasiteetistaan 16 000 m²/a. Käytön yleistymisen esteinä on tuen puute kotitalouksille, tekniikan mahdollisuuksien yleinen tiedon puute, ammattilaisten puute ja tiedotuksen ja mainostuksen puute. Markkinamäärien kasvu laskisi menetelmän kustannuksia. Raportin mukaan markkinat kasvaisivat tukemalla myös kotitalouksia, lisäämällä tiedotusta ja edistämistä ja ammattilaisia kouluttamalla.[10][4] Muiden maiden kokemuksen mukaan asentajat harvoin oma-aloitteisesti hankkivat lisäkoulutusta, jos markkinat eivät sitä vaadi. ESTIFin Suomen vuoden 2007 ennuste on 4 500 m².[8]
[muokkaa] Muut maat
Espanja sääti 2006, että 30-70 % kotitalousvedestä tulee lämmittää auringolla tai muulla uusiutuvalla energialla. Portugali suunnitteli samankaltaisia tavoitteita.[11]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Solar Thermal Action Plan for Europe ESTIF, tammikuu 2007
- ↑ Energian loppukäyttö sektoreittain 1990-2005, Tilastokeskus
- ↑ Rakennuskanta alueittain 1997, 2005, Tilastokeskus
- ↑ 4,0 4,1 4,2 Yleiskastsaus Euroopan markkinoihin, ESTIF Sun in Action II – A Solar Thermal Strategy for Europe, vol. 1, Market Overview, Perspectives and Strategy for Growth, 79 s., 4/2003
- ↑ Solar thermal will make a substantial contribution to EU renewables targets ESTIF 19.6.2007
- ↑ 6,0 6,1 2005: Record year for investments in renewable energy REN21“Renewables Global Status Report 2006 Update”, REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 18.7.2006
- ↑ 7,0 7,1 7,2 Renewables 2007 Global Status Report, REN21 sihteeristö (Pariisi) ja Worldwatch instituutti (Washington, DC), 2008, s.39
- ↑ 8,0 8,1 8,2 Solar Thermal Markets in Europe, Trends and market statistics 2006 European Solar Thermal Industry Federation ESTIF kesäkuu 2007
- ↑ 9,0 9,1 Solar thermal barometer Le Journal des Énergies Renouvelables 63-82, no180, 7/2007
- ↑ Yksityiskohtainen 21 maan markkinakuvaus, ESTIF Sun in Action II – A Solar Thermal Strategy for Europe, vol. 2, The Solar Thermal Sector Country by Country, 21 National Reports, 348 s., 4/2003
- ↑ Solar Thermal Markets in Europe 2005 ESTIF
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Aurinkolämmitys pientalossa RICA. Viitattu 14.1.2008.
| Käsitteitä: | Energiansäästö - Hajautettu tuotanto - Kaukolämpö - Lämmöntuotanto - Sähköntuotanto - Säätövoima - Lämpöenergian varastointi - Sähkön varastointi |
|---|---|
| Uusiutumaton energia: | Fossiilinen: Hiilivoima - Maakaasuvoima -Maaöljy Muut: Turvevoima - Ydinvoima |
| Uusiutuva energia: | Aurinkoenergia - Biomassa - Geoterminen - Tuulivoima - Vesivoima |
