Lämmöntuotanto
Wikipedia
Lämmöntuotanto on rakennusten lämpötilan nostamiseen käytettävää energiaa. Suomessa lämmitykseen käytetään hiiltä, öljyä, maakaasua, muita fossiilisia polttoaineita, turvetta, metsäteollisuuden jäteliemiä, muita puupolttoaineita, muita uusiutuvia. Suurin osa Suomen lämmöstä tuotettiin (2005) sähkön ja lämmön yhteistuotantona. Lämmön erillistuotannon osuus oli 15 % (2005). Sähkön yhteistuotannon osuus oli 31 % (2005). Yhteistuotantoa pidetään energeettisesti parempana ratkaisuna. Suomen sähkönkulutus vuonna 2005 oli 17,3 MW henkeä kohti ja Saksan 7,5 MW henkeä kohti (laskettu vuoden 2004 väestömäärän mukaan). Suomen lämmityksen osuus energian loppukäytöstä on 21–22 %. Osuus oli miltei vakaa 1990–2005, eli lämmitysenergian määrä on kasvanut yhtä nopeasti kuin muukin energian käyttö. Loppukäyttötiedoista puuttuu sähkön ja lämmön tuotannon häviöt. Loppukäyttökulutus on 80 % kokonaiskulutuksesta. Lämmitysenergia on kasvanut 14 % 2005/1990, siten että kulutuksen kasvussa on kaksi porrasta: 1995/1996 ja 2000/2001. [1]
Lämmityksen osuus energian loppukäytöstä GWh[1] | ||||
---|---|---|---|---|
Vuosi | Lämmitys | Yhteensä | Osuus | Kasvu |
1990 | 56 310 | 251 494 | 22,4 % | 0,0 % |
1991 | 57 567 | 245 596 | 23,4 % | 2,2 % |
1992 | 58 007 | 245 260 | 23,7 % | 3,0 % |
1993 | 57 961 | 246 322 | 23,5 % | 2,9 % |
1994 | 57 119 | 261 831 | 21,8 % | 1,4 % |
1995 | 58 245 | 260 425 | 22,4 % | 3,4 % |
1996 | 62 135 | 267 011 | 23,3 % | 10,3 % |
1997 | 61 704 | 278 204 | 22,2 % | 9,6 % |
1998 | 63 803 | 287 859 | 22,2 % | 13,3 % |
1999 | 62 581 | 294 494 | 21,3 % | 11,1 % |
2000 | 59 229 | 290 421 | 20,4 % | 5,2 % |
2001 | 64 584 | 292 647 | 22,1 % | 14,7 % |
2002 | 65 721 | 300 641 | 21,9 % | 16,7 % |
2003 | 66 667 | 305 049 | 21,9 % | 18,4 % |
2004 | 65 457 | 312 371 | 21,0 % | 16,2 % |
2005 | 64 272 | 300 910 | 21,4 % | 14,1 % |
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Uusiutuvat lämmönlähteet
Uusiutuvia energialähteitä lämmitykseen ovat ainakin aurinkolämmitys, lämpöpumput, geoterminen energia, puupolttoaineet, biokaasu ja pelletit. Niiden käyttöönotto riippuu ennen kaikkea valtioiden energiapolitiikasta. Fossiilisten polttoaineiden verotus ja uusiutuvien energialähteiden tukimuodot vaihtelevat maittain. Ainakin pellettilämmityksen suosio eri maissa korreloi sen hintaan verrattuna muihin lämmitysmuotoihin. Ruotsissa nostettiin fossiilisten polttoaineiden verotusta vuonna 2000 ja vastaavasti työnverotusta vähennettiin.[2]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Renewable heating European Renewable Energy Council EREC, 1/2007
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Energian loppukäyttö sektoreittain Tilastokeskus 1990-2005, huom: loppukäyttö on 80 % energian kokonaiskulutuksesta
- ↑ Pellets for small-scale domestic heating systems 5/2007, European Biomass Association Aebiom (Resmac project)
Käsitteitä: | Energiansäästö - Hajautettu tuotanto - Kaukolämpö - Lämmöntuotanto - Sähköntuotanto - Säätövoima - Lämpöenergian varastointi - Sähkön varastointi |
---|---|
Uusiutumaton energia: | Fossiilinen: Hiilivoima - Maakaasuvoima -Maaöljy Muut: Turvevoima - Ydinvoima |
Uusiutuva energia: | Aurinkoenergia - Biomassa - Geoterminen - Tuulivoima - Vesivoima |