Aulis Rytkönen
Wikipedia
Taavi Aulis Rytkönen (s. 5. tammikuuta 1929 Karttulassa) on suomalainen ex-jalkapalloilija ja -valmentaja. Rytkönen on usein mainittu Suomen ensimmäisenä ulkomailla pelanneena ammattilaisena. Ulkomailla pelasi kuitenkin jo aiemmin Kaarlo Niilonen, Tanskassa vuonna 1946. Ajan muista suomalaispelaajista poiketen Rytkönen harjoitteli jo pikkupojasta alkaen ympäri vuoden ja hän olikin taidoiltaan eri luokkaa muihin suomalaisiin nähden. Ensimmäisen maaottelunsa hän pelasi vuonna 1948 19-vuotiaana.
Hyvät maajoukkue-esitykset mm. Hollantia vastaan vuonna 1950 saivat ammattilaisseurojen kiinnostuksen heräämään. Hän sai syksyllä 1950 armeijassa ollessaan ensimmäisen ammattilaistarjouksen. Kyseessä oli pariisilainen Stade Français -seura, jossa oli entuudestaan yksi ruotsalainen pelaaja.[1] Suomen Palloliitto ei kuitenkaan antanut Rytköselle lupaa lähteä ammattilaiseksi, koska se tavoitteli mahdollisimman hyvää menestystä Helsingin olympialaisista 1952.[1] Olympiapelit jäivät kuitenkin yhteen otteluun, jonka Suomi hävisi Itävallalle 3-4. Rytkönen teki pelissä komean soolomaalin. Samana vuonna Rytkönen teki esityön Suomen molempiin maaleihin 2-1-voitossa Norjasta, ja voittomaalin 2-1 voitossa Tanskasta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Jalkapalloammattilaiseksi Ranskaan
Rytkönen oli mennyt Kuopion Palloseuran takaaman 2 000 markan lainan turvin naimisiin.[1] Tämä laina nousi esille vuoden 1952 syksyllä, kun Ranskan Toulouse FC tarjosi sopimusta, minkä Rytkönen halusi hyväksyä. KuPSin johtokunta olisi halunnut pitää vielä Rytkösen Kuopiossa, joten joku muistutti häntä velasta. Rytkönen lupautui maksamaan lainansa heti takaisin, minkä myötä asiassa päästiin sopuun.[1]
16. joulukuuta 1952 kun Rytkönen oli Ranskassa allekirjoittamassa sopimusta, saapui hänen isälleen Kuopioon Espanjan Atlético Madridin sähke, joka sisälsi huomattavasti rahakkaamman sopimustarjouksen.[1] Tämä tapahtui kuitenkin Auliksen kannalta liian myöhään. Rytkönen yritti saatuaan tiedon ostaa ulos juuri tekemäänsä sopimusta, mutta se ei onnistunut.[1]
[muokkaa] Ensi yrittämällä vakiokokoonpanoon
Otettuaan pikaisesti tuntumaa ammattilaisjoukkueen rankkaan harjoitusohjelmaan, jo tammikuussa 1953 Rytkönen sai uudessa seurassaan näyttötilaisuuden kun avauskokoonpanon pelaaja oli sairastunut. Toulouse voitti Cannesin kotonaan 2-1 ja Rytkönen teki molemmat joukkueensa maalit.[1]
Tulevina vuosina Toulouse voitti Ranskan kakkosdivisioonan, Ranskan cup-mestaruuden (1957) ja sijoittui pääsarjassa toiseksi. Rytkönen pääsi myös Wembleylle kun Toulouse kohtasi Englannin Cup-mestari Aston Villan.[1]
[muokkaa] Halusi palata KuPSiin, päätyi sotkun myötä kuitenkin HJK:hon
Rytkösen ammattilaisura kesti kahdeksan vuotta. Tämän jälkeen hän olisi mielellään palannut takaisin Kuopion Palloseuraan, mutta asian hoitaakseen ottanut, arvaamattomana miehenä tunnetuksi tullut Väinö Heikkinen ei jostain syystä häntä huolinut Kuopioon. Heikkinen kehotti Rytköstä hakeutumaan johonkin muualle.[1]
Rytköselle jäi tapahtumasta sellainen kuva, että Heikkinen olisi jäänyt Palloseurassa oppositioon, minkä hän olisi kostanut Rytkösen kautta. Myöhemmin Rytköselle selvisi, että hänelle oli etsitty jo työpaikka ja asuntoasiakin oli pistetty järjestykseen. Yhden miehen sanaan luottaminen osoittautui kuitenkin kohtalokkaaksi ja näin jäi elämään kuva siitä, että KuPS ei huolinut kasvattiaan takaisin. Kun pari viikkoa myöhemmin asiassa edettiin ilman Heikkistä, oli Rytkönen ehtinyt jo sopia HJK:n kanssa. Julkisuuteen annettiin tieto, että Anneli Rytkönen olisi halunnut lapsensa ranskalaiseen kouluun, joista lähin oli Helsingissä.[1]
Rytkönen jatkoi HJK:ssa kunnes hänen peliuransa päättyi pelaajavalmentajana vuonna 1967. Myöhemmin hän toimi kolme vuotta Suomen maajoukkueen päävalmentajana[1] sekä mm. HJK:n miesten ja naisten valmentajana ollen ainoa valmentaja, joka on voittanut sekä naisten että miesten mestaruuden. "Siviilipuolella" Rytkönen toimi mm. liikeapulaisena, varastomiehenä, levikkipäällikkönä, materiaalipäällikkönä ja osastopäällikkönä.
[muokkaa] Peliura
- Kuopion Työväen Urheilijat, Kuopion Palloseura 1946-1952
- Toulouse FC 1952-1960
- Helsingin Jalkapalloklubi 1960-1966
Pelipaikka välihyökkääjä. SM-sarjassa 158 ottelua, 68 maalia. Suomen Cup 1966. 36 A-maaottelua, 7 maalia. Ranskan Cup 1957. Vuoden pelaaja Suomessa 1949, 1950, 1952. Vuoden urheilija-äänestyksen 9. tila 1950.
[muokkaa] Valmennusura
- HJK:n pelaajavalmentaja 1960-1966
- HJK:n päävalmentaja 1967-1971
- A-maajoukkueen manageri ja valitsija 1975-1978
- Nuorten maajoukkueen valmentaja 1979
- HJK:n naisten valmentaja, SM 1973-1975, 1984, 1986-1988, 1991, cup-mestaruus 1984-1986 ja 1991.
[muokkaa] Lähteet
Jalkapallon pikkujättiläinen, WS Bookwell OY Porvoo 2003
[muokkaa] Viitteet
- ↑ 1,00 1,01 1,02 1,03 1,04 1,05 1,06 1,07 1,08 1,09 1,10 Arponen, Antti O. (toim.): Elä laakase, naatitaan.. Kustannuskiila Oy, 1984. ISBN 951-657-128-x.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- www.goool.fi, erittäin pitkä juttu Rytkösen urasta
- YLE:n Elävä arkisto - Ensimmäinen ammattifutaajamme
Öhman (1922) • Fabra (1936–37) • Obitz (1939) • Mårtensson (1945) • Tammisalo (1946)
Lehtonen (1947–55 & 1959–61) • Weinreich (1955–58) • Laaksonen (1962–74) • Kosma (1974-75)
Rytkönen (1975–78) • Malm (1979–81) • Kuusela (1982–87) • Vakkila (1988–92) • Lindholm (1992–94)
Ikäläinen (1994–96) • Møller Nielsen (1996–99) • Muurinen (2000–05) • Heliskoski (2005–06)
• Hodgson (2006–07) • Baxter (2008–)
Olavi Laaksonen | Åke Lindman | Stig-Göran Myntti | Veikko Asikainen | Esko Valkama | Erik Beijar | Aulis Rytkönen | Kalevi Lehtovirta | Jorma Vaihela | Nils Rikberg | Olof Stolpe | | Varamiehet: Mauno Rintanen | Kurt Martin | Seppo Pelkonen | Sulo Parkkinen | Tapio Pylkkönen | Åke Pettersson | | Valmentaja:Aatos Lehtonen
