Wembley Stadium
Wikipedia
Wembley Stadium on jalkapallostadion Lontoossa Englannissa. Wembleystä on tullut vuosien saatossa englantilaisten jalkapallopyhättö, mutta siellä on ollut paljon muutakin toimintaa. Se toimi vuoden 1948 kesäolympialaisten päänäyttämönä, siellä on järjestetty rock-konsertteja ja siellä on pelattu rugbya, nyrkkeilty ja ajettu speedwaytä. Wembley ei toimi minkään seurajoukkueen kotikenttänä, mutta Englannin maajoukkue pelaa siellä kotipelinsä. Lisäksi Wembleyllä on pelattu FA Cupin ja Liigacupin finaaleja, eri Euroopan cupien finaaleja ja vuoden 1966 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen sekä vuoden 1996 jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailujen finaali.
Alkuperäinen stadion, niin sanottu vanha Wembley, suljettiin vuoden 2000 lopussa. Se purettiin kokonaan ja sen paikalle rakennettiin täysin uusi areena. Vanhan Wembleyn purkamiseen päädyttiin, koska sitä pidettiin liian vanhana ja kykenemättömänä vastaamaan uuden vuosituhannen haasteisiin. Monista kunnostuksista huolimatta vanhan Wembleyn perusrakenteet olivat pysyneet samana vuodesta 1924. Vanhalla Wembleyllä oli istumapaikkoja 76 000, uudella Wembleyllä 90 000. Uuden Wembleyn ensimmäinen ottelu oli Englanti–Brasilia-maaottelu, joka päättyi tasan 1–1.
[muokkaa] Wembleyn historiaa
Jo vuonna 1889 Metropolitan Railway -yhtiön puheenjohtaja Sir Edward Watkin suunnitteli Wembleyn alueelle stadionia, mutta suunnitelma ei toteutunut. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen hallitus alkoi suunnitella brittiläisen imperiumin suurnäyttelyä. Alueeksi valittiin Wembleyn alue ja tilaisuutta varten rakennettiin stadion. Stadionin alkuperäinen nimi oli The Empire Stadium, mutta myöhemmin sitä on alettu kutsua Wembleyksi. Stadionin pääportin molemmin puolin rakennettiin matalat tornit eli niin sanotut kaksoistornit, joista tuli Wembleyn symbolit. Wembley avattiin 23. huhtikuuta 1923 ja ensimmäinen tapahtuma oli vuoden 1923 FA Cupin loppuottelu Bolton Wanderers vastaan West Ham United (päättyi 2–0). Wembleyn ensimmäisen maalin teki David Jack. Arviolta 200 000 ihmistä oli ahtautunut katsomaan peliä stadionille, joka oli rakennettu 125 000 ihmistä varten. Eräs poliisi ratsasti ennen ottelua valkoisella hevosella ympäri kenttää ja kehotti ihmisiä pysymään kentän viivojen ulkopuolella. Tämän vuoksi englantilaiset tuntevat kyseisen loppuottelun nimellä The White Horse final. Vanhan stadionin viimeiseksi peliksi jäi MM-karsintaottelu Englanti–Saksa, joka pelattiin 7. lokakuuta 2000. Katsojia oli 80 000. Saksa voitti ottelun 1–0. Wembleyn viimeisen maalin teki Dietmar Hamann.
[muokkaa] Lähteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
 Alankomaat |
Amsterdam ArenA • De Kuip |
 Englanti |
Old Trafford • Wembley |
 Espanja |
Camp Nou • La Cartuja • Lluís Companys • Santiago Bernabéu • Vicente Calderón |
 Italia |
San Siro • Stadio Olimpico |
 Itävalta |
Ernst-Happel-Stadion |
 Kreikka |
Ateenan Olympiastadion |
 Portugali |
Estádio da Luz • Estádio do Dragão • Estádio José Alvalade |
 Ranska |
Stade de France |
 Saksa |
Allianz Arena • Berliinin Olympiastadion • HSH Nordbank Arena • Münchenin Olympiastadion • Signal Iduna Park • Veltins-Arena |
 Skotlanti |
Hampden Park • Ibrox Stadium |
 Turkki |
Atatürk Olympiyat • Fenerbahçe Şükrü Saracoğlu |
 Venäjä |
Lužniki |
 Wales |
Millennium Stadium |
