Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1966

Wikipedia

World Cup 1966 - England

Joukkueet	16 (70 karsijasta)
Isäntämaa	Englanti
Ajankohta	11. – 30. heinäkuuta 1966
Mitalistit – Kulta – Hopea – Pronssi	Englanti Saksan liittotasavalta Portugali
Ottelut	32
Maalit	89 (keskiarvo 2,78)
Yleisö	1 614 677 (keskiarvo 50 459)
Paras maalintekijä	Eusébio (Portugali), 9 maalia
Paras pelaaja	{{{pelaaja}}}

Vuonna 1966 jalkapallo palasi alkujuurilleen Englantiin maailmanmestaruuskilpailujen muodossa. Isäntämaa Englanti myös voitti mestaruuden kotikisoissaan peittoamalla loppuottelussa Saksan liittotasavalta maalein jatkoajalla 4-2.

Pelisysteemi säilyi samanlaisena kuin edeltäneissä turnauksissa: karsinnoista kisoihin pääsi 16 joukkuetta, jotka jaettiin neljään neljän joukkueen lohkoon. Kunkin lohkon kaksi parasta pääsi puolivälieriin.

Englannin kisoissa nähtiin keskimääräistä vähemmän maaleja. Joukkueet pelasivat puolustavammin ja taktisemmin, malliesimerkkinä tästä isäntä- ja mestarijoukkue Englanti, valmentajanaan Alf Ramsey.

[muokkaa] Alkulohkot

Englanti voitti oman alkulohkonsa, mutta teki ainoastaan neljä maalia, eikä päästänyt omaan päähän yhtään. A-lohkosta meni toisena joukkueena jatkoon Uruguay, jättäen taakseen Meksikon ja Ranskan.

B-lohkosta jatkoon menivät Saksan liittotasavalta ja Argentiina. Kolmanneksi tuli Espanja ja viimeiseksi jäi Sveitsi, joka 1962-kisojen tapaan hävisi kaikki ottelunsa.

C-lohkossa koettiin pienoinen yllätys, kun hallitseva maailmanmestari Brasilia jäi Portugalin ja Unkarin taakse kolmanneksi ja putosi jatkosta. Viimeiseksi jäi Bulgaria.

Myös D-lohkossa koettiin yllätys, kun Pohjois-Korea voitti Italian maalein 1-0 saavuttaen Neuvostoliiton jälkeen lohkon kakkossijan. Italia jätettiin kolmanneksi ja neljänneksi jäi Chile.

[muokkaa] Puolivälierät

Puolivälierissä Saksa nappasi helpohkon 4-0 -voiton Uruguaysta. Suuryllätyksen ainekset olivat ilmassa, kun 22 minuutin pelin jälkeen Pohjois-Korea johti Portugalia jo 0-3. Kisojen kirkkain tähti, Portugalin "Musta pantteri" Eusebio teki kuitenkin neljä maalia, ja Augustino maalasi loppunumerot muotoon 5-3 Portugalin hyväksi.

Neuvostoliiton maalia Unkaria vastaan pelatussa puolivälieräkamppailussa vartioi legendaarinen "Musta hämähäkki", Lev Jashin, jonka taakse unkarilaiset saivat ainoastaan yhden osuman Neuvostoliiton kahta vastaan. Englannin ja Argentiinan kohtaamisessa tehtiin vain yksi maali - asialla isäntämaan Geoff Hurst. Samassa ottelussa Argentiinan Antonio Rattinista tuli kautta aikain ensimmäinen Wembleyllä kentältä ulosajettu aikuispelaaja.

[muokkaa] Välierät

Molemmat välieräottelut päättyivät numeroihin 2-1. Englanti voitti Portugalin kapteeni Bobby Charltonin maaleilla, ja Saksa peittosi Neuvostoliiton Franz Beckenbauerin tehtyä voittomaalin.

[muokkaa] Loppuottelu

30. heinäkuuta Lontoon Wembley-stadionilla pelattua loppuottelua seurasi hornankattilassa paika päällä kaiken kaikkiaan 93 802 silmäparia. Isäntämaa Englanti kohtasi Saksan liittotasavallan.

Englanti lähti otteluun kokoonpanolla Gordon Banks (mv), George Cohen, Ray Wilson, Nobby Stiles, Jack Charlton, Bobby Moore (kapteeni), Roger Hunt, Alan Ball, Bobby Charlton, Geoff Hurst ja Martin Peters.

Saksan kokoonpano oli taas seuraavanlainen: Hans Tilkowski (mv), Horst-Dieter Höttges, Willi Schulz, Wolfgang Weber, Karl-Heinz Schnellinger, Helmut Haller, Franz Beckenbauer, Wolfgang Overath, Uwe Seeler, Siegfried Held ja Lothar Emmerich.

12 minuutin pelin jälkeen Saksan Helmut Haller laukoi ottelun avausmaalin Gordon Banksin selän taakse, mutta vain kuusi minuuttia tämän jälkeen Geoff Hurst ohjasi Bobby Mooren vapaapotkun maaliin nostaen isännät tasoihin. Jännittävä 1-1-tilanne säilyi 77. peliminuutille, kunnes Martin Peters vei Englannin 2-1-johtoon. Vain hetken ennen varsinaisen peliajan päättymistä Wolfgang Weberin vapaapotku upposi Englannin verkkoon ja Saksa oli tullut tasoihin. Ottelua jatkettiin jatkoajalla. Kun 11 minuuttia jatkoaikaa oli pelattu, Hurst laukoi pallon yläriman alareunaan, josta se kimposi suoraan alaspäin. Tilanne oli hyvin epäselvä, sillä jalkapallon sääntöjen mukaan pallon tulisi olla kokonaan maaliviivan yli. Viimeaikaisten Oxfordin yliopiston tutkimusten ja videoanalyysien mukaan pallo ei ollut missään vaiheessa kokonaan maalikehikon sisäpuolella. Mooren maali kuitenkin lopulta hyväksyttiin, ja Englanti siirtyi 3-2-johtoon. Lopullinen sinetti otellulle oli, kun Moore löysi pitkällä syötöllä vapaana olleen Hurstin, joka ei epäröinyt, vaan viimeisteli numeroiksi 4-2.

[muokkaa] Alkulohkot

[muokkaa] A-lohko

Joukkue	P	O	V	T	H	TM	PM
Englanti	5	3	2	1	0	4	0
Uruguay	4	3	1	2	0	2	1
Meksiko	2	3	0	2	1	1	3
Ranska	1	3	0	1	2	2	5

Englanti	0 - 0	Uruguay
Ranska	1 - 1	Meksiko
Uruguay	2 - 1	Ranska
Englanti	2 - 0	Meksiko
Uruguay	0 - 0	Meksiko
Englanti	2 - 0	Ranska

[muokkaa] B-lohko

Joukkue	P	O	V	T	H	TM	PM
Saksa	5	3	2	1	0	7	1
Argentiina	5	3	2	1	0	4	1
Espanja	2	3	1	0	2	4	5
Sveitsi	0	3	0	0	3	1	9

Saksa	5 - 0	Sveitsi
Argentiina	2 - 1	Espanja
Espanja	2 - 1	Sveitsi
Saksa	0 - 0	Argentiina
Argentiina	2 - 0	Sveitsi
Saksa	2 - 1	Espanja

[muokkaa] C-lohko

Joukkue	P	O	V	H	TM	PM
Portugali	6	3	3	0	9	2
Unkari	4	3	2	1	7	5
Brasilia	2	3	1	2	4	6
Bulgaria	0	3	0	3	1	8

Brasilia	2 - 0	Bulgaria
Portugali	3 - 1	Unkari
Unkari	3 - 1	Brasilia
Portugali	3 - 0	Bulgaria
Portugali	3 - 1	Brasilia
Unkari	3 - 1	Bulgaria

[muokkaa] D-lohko

Joukkue	P	O	V	T	H	TM	PM
Neuvostoliitto	6	3	3	0	0	6	1
Pohjois-Korea	3	3	1	1	1	2	4
Italia	2	3	1	0	2	2	2
Chile	1	3	0	1	2	2	5

Neuvostoliitto	3 - 0	Pohjois-Korea
Italia	2 - 0	Chile
Pohjois-Korea	1 - 1	Chile
Neuvostoliitto	1 - 0	Italia
Pohjois-Korea	1 - 0	Italia
Neuvostoliitto	2 - 1	Chile