Dagestan
Wikipedia
| Дагъистаналъул Республика1 Дагъыстан Республикасы2 Дагъустандин Республика3 Дагъусттаннал Республика4 Респу́блика Дагеста́н 5 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| Motto: – | |||||
 |
|||||
| Viralliset kielet | avaari, dargva, lezgi, kumykki, laki, tabasarani ja venäjä | ||||
| Pääkaupunki | Mahatškala (vuoteen 1921 asti Petrovsk-Port) 42°59′ N 47°31′ E |
||||
| Suurin kaupunki | Mahatškala (334 500 asukasta) | ||||
| Presidentti Pääministeri |
Muhu Alijev Šamil Zajnalov |
||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
50 300 km² ei tietoa |
||||
| Väkiluku (2003) – yhteensä – väestötiheys |
2 199 945 43,7 / km² |
||||
| Valuutta | Venäjän rupla (RUB) |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+3 UTC+4 |
||||
| Muodostuminen – ASNT – tasavalta |
20. tammikuuta 1921 1990 |
||||
| Kansallislaulu | Dagestanin kansallislaulu | ||||
| Kotisivu | www.e-dag.ru | ||||
| 1 Avaarinkielinen nimi – Daghistanalhul Respublika 2 Kumykinkielinen nimi – Daghystan Respublikasy 3 Lezginkielinen nimi – Daghustandin Respublika 4 Lakinkielinen nimi – Daghusttannal Respublika 5 Venäjänkielinen nimi – Respublika Dagestan |
|||||
Dagestan on tasavalta Itä-Euroopassa, Kaukasiassa, Kaspianmeren rannalla. Dagestan kuuluu Venäjän federaatioon. Se rajoittuu pohjoisessa Kalmukiaan, idässä Kaspianmereen, etelässä Azerbaidžaniin, lounaassa Georgiaan, lännessä Tšetšeniaan ja luoteessa Stavropolin aluepiiriin. Tasavallan pääkaupunki on Mahatškala. Maan nimi tulee tataarin kielestä, ja se tarkoittaa "Vuorimaata".
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Maantieteellisesti Dagestan voidaan jakaa viiteen osaan: Kaspianmeren rannikko ja soinen tasanko Terek ja Sulak -jokien välissä ovat alankoa, Terekin pohjoispuolinen alue kuuluu Nogaiaroon, maan eteläosaa hallitsevat korkeat Kaukasusvuoret, maan sisäosat ovat vuorista ylätasankoa, ja tämän ylätasangon ja rannikon alangon välillä on kumpuilevaa ylänköä. Dagestanin korkein vuori on Bazar-Dyuzi (4 480 m), joka sijaitsee Azerbaidžanin vastaisella rajalla.
[muokkaa] Vesistöt
Alueella virtaa useita jokia, jotka saavat alkunsa Kaukasukselta ja laskevat Kaspianmereen. Näistä merkittävimmät ovat Terek, Sulak, Samur ja Ulluchauy sekä Kalmukian vastaisen rajan muodostava Kuma.
[muokkaa] Kasvillisuus
Eniten metsiä on Kaukasusvuorten rinteillä ja niiden pohjoispuolella. Yleisimmät puulajit ovat tammi, pyökki, valkopyökki, koivu ja mänty.
[muokkaa] Ilmasto
Ilmasto on keskimäärin lämmin ja kuiva, mutta alueiden välillä on vaihtelua. Tammikuun keskilämpötila vaihtelee rannikon alankoalueella +1,4 ˚C ja -3 ˚C välillä. Vuoristoalueilla on kylmempää, siellä lämpötila vaihtelee -5 °C ja -11 °C välillä. Heinäkuun keskilämpötila koko maassa on +24 °C. Maan pohjoisosassa Nogaiarolla sataa keskimäärin 200–300 mm vuodessa. Kaukasuksella maan eteläosassa sademäärissä on suuria eroja: runsassateisimmilla alueilla sataa keskimäärin 600–800 mm ja joillakin alueilla ei juuri ollenkaan.
[muokkaa] Väestö
[muokkaa] Etniset ryhmät
Dagestan on yli 30 etnisen ryhmän koti. Neuvostoaikana pienempiä etnisiä ryhmiä luettiin isompiin, kunnes ne oli yhdistelty kuudeksi kansallisuudeksi. Tästä huolimatta eri kansat säilyttivät kuitenkin identiteettinsä.
Dagestanin alkuperäiskansat muodostavat noin 80 % maan väestöstä. Nämä Dagestanin alkuperäiskansat puhuvat yli 30 kieltä, mutta vain kuusi niistä on kirjakieliä. Ja pelkästään näissä kuudessa kielessä on yli 40 murretta.
| 1989 | 2002 | |||
| kansa | määrä | osuus % | määrä | osuus % |
| avaarit | 27,5 | 758 438 | 29,4 | |
| darginit | 15,6 | 425 526 | 16,5 | |
| kumykit | 12,9 | 365 804 | 14,2 | |
| lezgit | 11,3 | 336 698 | 13,1 | |
| lakit | 5,1 | 139 732 | 5,4 | |
| venäläiset | 9,2 | 120 875 | 4,7 | |
| azerit | 4,2 | 111 656 | 4,3 | |
| tabasaranit | 4,3 | 110 152 | 4,3 | |
| tšetšeenit | 3,2 | 87 867 | 3,4 | |
| nogait | 1,6 | 38 168 | 1,5 | |
| rutulit | * | 24 298 | 0,9 | |
| agulit | * | 23 314 | 0,9 | |
| vuoristojuutalaiset | 0,5 | 1 066 | 0,04 | |
| muut** | 4,6 | 32 937 | 1,3 | |
| yhteensä | 100 | 2 576 531 | 100 | |
* Sisältyy muihin
** Muun muassa tšahureita, osseetteja, taatteja, ukrainalaisia, balkaareja ja tataareja
[muokkaa] Suurimmat kaupungit
Maan suurin kaupunki on pääkaupunki Mahatškala (334 500 as.), Kaspianmeren rannikolla. Muita suuria kaupunkeja ovat Derbent (90 100 as.) myös rannikolla, Hasavjurt (83 800 as.) maan länsiosassa, Kaspijsk (67 900 as.) rannikolla, Bujnaksk (58 200 as.) pääkaupungin lounaispuolella ja Kizljar (30 000) Terekin varrella.
[muokkaa] Hallinnollinen jako
Dagestan on jaettu 41 piiriin ja 10 kaupunkiin.
[muokkaa] Politiikka
Dagestanin tasavallan parlamentissä (Kansankokous) on 121 edustajaa, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kansankokous on Dagestanin korkein toimeenpaneva ja lakiasäätävä elin.
Dagestanin tasavallan perustuslaki hyväksyttiin 26. heinäkuuta 1994.
Perustuslain mukaan Dagestanin tasavallan korkeinta toimeenpanovaltaa käyttää valtioneuvosto, jonka jäsenissä on edustettuna 14 eri kansallisuutta. Valtioneuvostossa edustettuna olevat etniset ryhmät ovat agulit, avaarit, azerit, dargvat, kumykit, lakit, lezgit, rutulit, tabasaranit, taatit, tsahurit, tšetšeenit ja venäläiset. Valtioneuvoston edustajat valitsee Dagestanin perustuslakineuvosto neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtioneuvosto puolestaan valitsee hallituksen jäsenet. Valtioneuvostoa johtaa valtioneuvoston päämies.
Valtioneuvoston päämies oli Dagestanin korkein virka-asema vuoteen 2006 asti, jolloin se korkeimmaksi asemaksi tuli vastaperustettu presidentin virka. Dagestanin ensimmäisenä presidenttinä toimii Muhu Alijev. Pitkäaikaisena valtioneuvoston päämiehenä toimi Magomedali Magomedov vuosina 1987–2006.
[muokkaa] Talous
Dagestanin talous keskittyy öljyn ja maakaasun tuotantoon sekä kemikaali-, koneenrakennus-, tekstiilinvalmistus-, elintarvike- ja metsäteollisuuteen. Öljyesiintymät sijaitsevat kapealla rannikkoalueella. Dagestanin maaperässä arvellaan lisäksi olevan 280 miljoonaa tonnia öljyä ja maakaasua, mutta niiden hyödyntämistä vaikeuttaa kuitenkin epätasainen ja vuoristoinen maa. Maanviljely on keskittynyt vehnän ja hedelmien sekä viininviljelykseen. Karjatalous on keskittynyt naudanlihan, maidon, lampaanlihan ja -villan tuotantoon. 1990-luvun alussa Sulak-jokeen rakennettiin useita vesivoimaloita.
Mahatškalasta on rautatieyhteydet pohjoiseen Astrahaniin ja Grozniin, sekä etelään Bakuun. Tasavallan halki kulkee etelä-pohjoissuunnassa myös tärkeä valtatie. Lentoyhteyksiä on suurimmissa kaupungeissa.
[muokkaa] Uskonto
Dagestanin asukkaista suurin osa on islaminuskoisia. Suurin ei-islaminuskoinen ryhmä on venäläiset, jotka ovat ortodoksikristittyjä.
[muokkaa] Koulutus
Dagestanin valtion yliopisto (per. 1931) sijaitsee Mahatškalassa. Siellä toimivat myös Dagestanin teknillinen instituutti, Dagestanin valtion lääketieteellinen instituutti ja Dagestanin maatalousinstituutti sekä muita akatemioita ja instituutteja.
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Varhaista historiaa
Ihmisasutusta on Dagestanin alueella ollut jo kivikaudella. Alue on aikojen saatossa kuulunut moniin valtioihin, mm. Alaniaan ja Persiaan sekä arabien, mongolien ja Venäjän valtakuntiin.
[muokkaa] Osaksi Venäjän keisarikuntaa
Venäläiset tunkeutuivat alueelle ensimmäistä kertaa 1400-luvulla. Dagestan siirtyi Gulistanin sopimuksen perusteella Persialta Venäjälle vuonna 1813. Dagestanilaiset taistelivat kuitenkin pitkään tämän jälkeen yhdessä tšetšeenien kanssa venäläisiä valloittajia vastaan. Tällä Dagestanin puolustustaistelulla oli kolme merkittävää johtajaa: šeikki Gazi Muhammed (1828-1832), Hamzat-Bey (1832-1834) ja Shamil (1834-1859). Šeikki Gazi Muhammed julisti pyhän sodan eli jihadin Venäjää vastaan 1800-luvun alussa. Venäjä sai Dagestanin haltuunsa vasta Shamilin antautumisen jälkeen vuonna 1859. Tämän jälkeen Dagestania hallitsivat Venäjän asevoimat. Kun Venäjän ja Turkin välillä syttyi sota vuonna 1877, alkoivat kapinat uudelleen sekä Dagestanissa että Tšetšeniassa. Nämä kapinat kuitenkin kukistettiin – tosin vuoristoon jäi alueita, joille Venäjä ei pystynyt valtaansa ulottamaan.
[muokkaa] Dagestanin emiraatti
Venäjän vallankumouksen ja sitä seuranneen sisällissodan aikana Dagestanissa käytiin voimakkaita taisteluita. Dagestan julistautui 1919 Dagestanin emiraatiksi ja eronneeksi Venäjästä.
[muokkaa] Osaksi Neuvostoliittoa
Seuraavana vuonna Dagestanin emiraatti joutui kuitenkin Neuvostoliitton haltuun. Dagestanin emiraatin alueesta muodostettiin Dagestanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 20. tammikuuta 1921. Alueella sattui voimakas maanjäristys 14. toukokuuta 1970, joka aiheutti tuhoja varsinkin pääkaupungissa.
[muokkaa] Osana Venäjän federaatiota
Vuonna 1990 Dagestan julistautui suvereeniksi tasavallaksi vastoin Neuvostoliiton keskushallinnon tahtoa. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Dagestanin tasavalta jäi Venäjän yhteyteen. Tasavallassa toimii monia aseistautuneita puolisotilaallisia ryhmiä. Toukokuussa 1998 sissit hyökkäsivät hallintorakennukseen pääkaupungissa. Radikaalit wahhabimuslimisissit julistivat kesällä 1999 Dagestanin itsenäiseksi islamilaiseksi tasavallaksi. Samalla sissit julistivat myös pyhän sodan eli jihadin venäläisiä vastaan. Dagestanin eri kansallisuuksilla on sisäisiä alueriitoja, varsinkin avaarien ja lakien välit ovat kireät. Maan länsiosassa asuvat noin 80 000 tšetšeeniä puolestaan halusivat liittyä itsenäistyneeseen Tšetšeniaan 1990-luvulla. Lisäksi maan eteläosassa ja Azerbaidžanissa asuvat lezgit tavoittelevat itsenäisyyttä.
