Steve Jobs
Wikipedia
Steven Paul Jobs (s. 24. helmikuuta 1955) tunnetaan parhaiten yhtenä Apple Computerin perustajista. Jobs toimii nykyään yhtiön toimitusjohtajana ja The Walt Disney Companyn johtokunnassa, johon hän päätyi työskenneltyään animaatiostudio Pixarin johtoportaassa sen perustamisesta lähtien ja Disneyn ostettua sen hiljattain. Kauppa teki Jobsista yhden suurimmista Disneyn osakkeenomistajista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Henkilökuva
Eri lähteet kuvailevat Steve Jobsia ailahtelevaksi, intohimoiseksi, työnarkomaaniksi, karismaattiseksi, orjapiiskuriksi, visionääriksi. Useat entiset Applen ja NeXTin työntekijät kertovat hänen kuvaannollisesti piiskaavan työntekijöitä kovempaan työtahtiin. Hän on usein kiivaan luonteensa takia joutunut napit vastakkain joko työnantajansa tai työntekijöidensä kanssa, mutta on kiistatta menestynyt. Jobs itse pitää itseään visionäärinä, tietotekniikan muuttajana.
Jobs ja hänen vaimonsa ovat pesco-vegetaristeja. Jobs ei ole koskaan ollut järin innostunut puhumaan yksityiselämästään. Hän sai vasta aikuisiällään tietää, että hänellä on biologinen sisar, Mona Simpson. Hänellä on vaimonsa Laurene Powellin kanssa kolme lasta, sekä yksi tytär, Lisa, avioliiton ulkopuolelta. Hän on nykyään eronnut.
31. heinäkuuta 2004 Jobsilta leikattiin syöpäkasvain haimasta.
[muokkaa] Historiaa
[muokkaa] Ennen Applea
Steve Jobs syntyi Green Bayssa, Wisconsinissa, Yhdysvalloissa 24. helmikuuta 1955. Hänen isänsä oli syyrialainen ja äitinsä amerikkalainen, mutta hänet adoptoitiin pian syntymänsä jälkeen. Adoptiovanhemmat olivat Paul ja Clara Jobs, jotka asuivat Santa Clarassa, Kaliforniassa. Myöhemmin perhe muutti Los Altosiin, osittain siksi, että poika ei viihtynyt koulussa. Los Altosissa hän opiskeli Homestead High'n koulussa.
Ensimmäisen vuoden jälkeen Jobs kävi Hewlett-Packard-elektroniikkayrityksen luennoilla Palo Altossa. Hän sai sieltä myös kesätyöpaikan. HP:lla oli töissä myös eräs 18-vuotias Stephen Wozniak, joka oli hiljan keskeyttänyt opintonsa Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä. Wozniak, jonka intohimo oli suunnitella elektroniikkavempaimia, paranteli siihen aikaan "sinistä laatikkoaan" ("blue box"). Sininen laatikko oli laiton, taskukokoinen lisälaite puhelimeen, ja sillä pystyi soittamaan kaukopuheluja ilmaiseksi. Jobs auttoi laitteiden myymisessä.
Vuonna 1972 Jobs valmistui lukiosta ja ilmoittautui läsnä olevaksi Reed Collegeen, joka sijaitsi Oregonissa. Hän lopetti opintonsa yhden lukukauden jälkeen, mutta jäi silti kampukselle vuoden ajaksi. Hän kävi filosofian kursseilla ja imi vaikutteita vastakulttuurista.
Vuoden 1974 alussa Jobs meni pelisuunnittelijaksi Atarille. Usean kuukauden työskentelyn jälkeen hänellä oli säästössä tarpeeksi rahaa Intian matkaa varten. Hän lähti matkaan ystävänsä Dan Kottken kanssa, tarkoituksenaan etsiä henkistä valaistumista. Saman vuoden syksyllä hän palasi Kaliforniaan, ja ryhtyi käymään Wozniakin "Homebrew Computer Club"-kerhon tapaamisissa. Jobs ei ollut kiinnostunut elektroniikasta sinänsä kuten muut kerhon jäsenet, vaan häntä kiinnosti elektroniikkalaitteiden markkinoitavuus. Vuonna 1976, 21-vuotiaana, Jobs suostutteli Wozniakin yhteistyökumppanikseen suunnittelemaan henkilökohtaista tietokonetta (engl. personal computer, PC).
[muokkaa] Jobs ja Apple
-
Pääartikkeli: Apple Computer
Jobs ja Wozniak perustivat yrityksen Apple Computer Company 1. huhtikuuta 1976. Yrityksen toimitilat olivat Jobsin perheen autotallissa. Jobs ja Wozniak suunnittelivat Apple I -tietokoneen Jobsin makuuhuoneessa, ostivat osat ja rakensivat prototyypin autotallissa. Wozniak tarjosi tuotetta ensin HP:lle, mutta yksikään HP:n osastoista ei ollut kiinnostunut. Byte Shop -kauppaketju tilasi kuitenkin 50 laitetta, jotka Apple kykeni toimittamaan päivää ennen takarajaa kesäkuussa.
Jobs pyysi neuvoja rahoittajista entiseltä työnantajaltaan, Nolan Bushnellilta, ja tämä kehotti ottamaan yhteyttä sijoittaja Don Valentineen. Valentine kertoi Intelin entisestä markkinointipäälliköstä, Mike Markkulasta, joka kiinnostui asiasta. Tarinan mukaan Jobs myi Volkswagen-pakettiautonsa ja Wozniak HP:n laskimen. Nämä tuottivat alkavalle yritykselle pesämunaa 1 300 dollaria. Tämän ja Markkulan rahoituksen avulla Apple pystyi rakentamaan ensimmäisen tuotantolinjansa. Wozniak lopetti työnsä HP:lla ja ryhtyi yrityksen varajohtajaksi.
Yrityksen ensimmäinen tietokone oli Apple I, jota myytiin 666,66 dollarin hintaan vuonna 1976. Apple keräsi siitä voittoa 774 000 dollaria. 1977 Jobs ja Wozniak kehittivät Apple II -tietokoneen, joka oli yleiskäyttöisempi kuin Apple I, mutta se oli suunniteltu samalla tavalla yksinkertaiseksi ja kompaktiksi. Apple II tuotti seuraavan kolmen vuoden aikana 139 000 000 dollaria. 17. kesäkuuta 1978 syntyi Jobsin ensimmäinen tytär, Lisa Nicole avioliiton ulkopuolella. Jobs ei aluksi tunnustanut häntä omakseen, mutta myöhemmin Lisa asui teini-iässä isänsä luona.
Vuoden 1979 lopulla Jobs vieraili useaan otteeseen Xeroxin PARC-instituutissa tutkailemassa siellä kehitettyä uutuutta, graafista käyttöliittymää. Vuonna 1981 Jobs esitteli Apple III -tietokonetta, mutta sen ensimmäiset 14 000 kappaletta jouduttiin vetämään markkinoilta valmistusvirheen vuoksi, eikä uutta versiota saatu enää hyvin kaupaksi. Apple Lisa koki hieman saman kohtalon; se oli kallis ja melko hidas, vaikka olikin yksi ensimmäisistä hiirikäyttöisistä mikroista.
Jobs halusi tuoda takaisin Applen alkuaikojen yrittäjähengen ja estää yrityksen vajoamasta byrokratiaan. Hän yritti luoda ilmapiirin, jossa individualistiset, lahjakkaat ja usein eksentriset ohjelmisto- ja laitteistosuunnittelijat voisivat kukoistaa. Jobsin seuraava veto oli Macintosh vuonna 1984. Se oli tehokkaampi kuin senaikaiset IBM:n PC-koneet, mutta ei yhteensopiva niiden kanssa. Yhteensopivuuden puuttuminen vaikeutti laitteen myymistä isoille yrityksille. Jobsin omien sanojen mukaan hän olisi voinut suunnitella IBM-yhteensopivan tietokoneen ja lyödä siihen Apple-logon päälle, ja se olisi mennyt hyvin kaupaksi, mutta hän ei halunnut tehdä sitä, koska se olisi ollut väärin.
Macintoshia markkinoitiin helppokäyttöisenä tietokoneena. Se tuotiin markkinoille aggressiivisella markkinointikampanjalla. Vaikka Jobsin kerrotaan itse koettaneen kumota Macintosh-projektin useasti, hän vauhtiin päästyään silti hehkutti koko laitteen kehityskaaren ajan sen vallankumouksellisuutta sekä nuorekkuutta. Jobs lopetti Lisa-sarjan tuotannon 1985, koska näki sen uhkana Macintoshin menestykselle.
Vuoden 1983 keväällä Jobs sai houkuteltua Pepsin johtajan John Sculleyn Applen johtoon. Macintoshin myynnin lähdettyä käyntiin Sculley kuitenkin otti sen kannan, että Jobsin toiminta vahingoitti yhtiötä ja lopulta Sculley saikin johtokunnan puolelleen. Hänen mukaansa Jobsin kiihkeä suhtautuminen Macintosh-projektiin demoralisoi Applen muita osastoja. Jobs siirrettiin sivurakennukseen työskentelemään, ja vähitellen hän jäi kokonaan pois yhtiön johtotehtävistä. Myös Wozniak lähti yrityksestä.
[muokkaa] Seuraava askel: NeXT ja Pixar
-
Pääartikkelit: NeXT ja Pixar
Jobs kertoi myöhemmin olleensa tuolloin surullinen ja eksyksissä. Hän pyöräili päiviä rannalla, matkusteli Pariisissa ja kävi Italiassa. Viimein elokuun lopulla hän sai asioista taas otteen. 12. syyskuuta 1985 hän tiedotti aikomuksestaan perustaa uusi yritys. Yritys ei kilpailisi Applen kanssa. Jobs otti mukaansa viisi Applen työntekijää ja levitti 17. syyskuuta erokirjettään Applen työntekijöiden ja median keskuudessa. Viiden päivän päästä Apple haastoi Jobsin oikeuteen, koska tämä tiesi liikaa Applen käyttämästä teknologiasta ja voisi käyttää tietoja hyväkseen. Sopu syntyi tammikuussa 1986 ilman oikeuden päätöstä; Jobs lupasi olla palkkaamatta Applen työntekijöitä puoleen vuoteen ja olla tekemättä Macintoshia tehokkaampia tietokoneita. [1] Jobs perusti helmikuussa NeXTin.
Vuonna 1986 Jobs osti Lucasfilmin tietokonegrafiikkapuolen osaston 10 miljoonan dollarin hintaan. Uuden yhtiön nimeksi tuli Pixar. Se voitti seuraavien vuosien aikana useita palkintoja ennennäkemättömän hienoilla animaatioelokuvillaan.
NeXTin ensimmäinen kone myöhästyi puolitoista vuotta, ja se julkaistiin vasta 12. lokakuuta 1988. Kone oli tehokas, mutta epäyhteensopiva minkään aiemman koneen kanssa, eikä sille ollut ohjelmia. Käyttöjärjestelmän perustaksi Jobs löysi Carnegie Mellonin yliopiston ohjelmiston nimeltä Mach, joka oli ensimmäinen mikroydinarkkitehtuuriin perustuva käyttöjärjestelmä. Jobsin mielestä ohjelmat kasvoivat aina vaan isommiksi, monimutkaisemmiksi ja kalliimmiksi. Hän puhui paljon olio-ohjelmoinnin puolesta, sanoen sitä tulevaisuuden tekniikaksi.
NeXTin käyttöjärjestelmä, NeXTSTEP esiteltiin 18. syyskuuta 1989, ja sitä käyttävä NeXTstation tasan vuoden päästä. Jobs markkinoi konettaan lähes yksinomaan kouluille, opiskelijoille ja yliopistoille, laihoin tuloksin. Hän yritti saada tietotekniikka-alan jättejä mukaansa, mutta vain harva halusi riskeerata. Canon kuitenkin sijoitti 100 miljoonaa dollaria NeXTiin 1989.
Jobs ja Laurene Powell menivät naimisiin 1991.
Tammikuussa 1992 NeXT lupasi tehokkaammat versiot NeXTCUBEsta ja NeXTstation Colorista, ja syyskuussa 1992 julkaistiin NeXTSTEP 3.0. Kuitenkin 10. helmikuuta 1993 Jobs antoi potkut yli puolelle työntekijöistä ja myi NeXTin laitteistopuolen Canonille. Laitteiston myynti ei koskaan ottanut tuulta alleen. Kaiken kaikkiaan NeXT myi noin 50 000 konetta. Kaikki NeXTin perustajajäsenet Jobsia lukuun ottamatta olivat yksi kerrallaan eronneet tähän mennessä.
NeXT keskittyi käyttöjärjestelmän kehittämiseen. Siitä julkaistiin versio Intel-koneille, mutta sen suosio oli pientä. NeXTSTEP ei pärjännyt IBM:n OS/2:lle tai Microsoftin MS-DOSille. Jobs pelkäsi Microsoftin Cairo-projektin (josta oli tuleva Windows 95) ja Applen ja IBM:n yhteistyön ajavan pian NeXTin ohi. NeXT jatkoi kuitenkin käyttöjärjestelmän kehittämistä, ja sovitti käyttöjärjestelmän myös HP PA-RISC ja SPARC-koneille.
Vuonna 1993 Sculley erosi Applelta. Apple siirtyi IBM:n ja Motorolan kehittämään PowerPC-arkkitehtuuriin. Vuoden 1995 alussa NeXT julkaisi OPENSTEP-alustan. Apple oli tällä välin tehnyt vain vähäisiä uudistuksia Mac OS -käyttöjärjestelmäänsä, ja siinä alkoi ikä jo painaa. Se tarvitsi pian uuden käyttöjärjestelmän.
Vuonna 1995 Pixar julkaisi maailman ensimmäisen täysin tietokoneella tehdyn kokoillan elokuvan, Toy Storyn. Se keräsi lipputuloja maailmanlaajuisesti 362 miljoonaa dollaria.
Vuoden 1996 loppupuolella Jobs sai myytyä NeXTin Applelle, aivan Be, Inc. -yhtiön nenän edestä, joka yritti myös myydä BeOS-käyttöjärjestelmäänsä. Jobs kehui OPENSTEPin olevan vieläkin 5–7 vuotta kilpailijoitaan edellä. Kauppahinnan kokonaisarvo oli noin 427 miljoonaa dollaria, ja kaupan myötä kaikki NeXTin tuotteet, palvelut ja tuotekehitys siirtyivät Applen omistukseen.
[muokkaa] Takaisin Applelle
Jobs palasi takaisin perustamaansa yhtiöön, tällä kertaa neuvonantajana. Mac OS 8 julkaistiin 22. heinäkuuta 1997. Ei kuitenkaan kestänyt kauan, kun Jobs istui taas Applen johdossa, väliaikaisen toimitusjohtajan tittelillä. Hän ei pitkään aikaan suostunut luopumaan tehtävän "väliaikaisuudesta." [2]
Jobs teki nopeasti paljon muutoksia Applella. Yhtiön arvo oli matalimmillaan viiteen vuoteen. Hän teki sopimuksen Microsoftin kanssa Microsoftin tuotteiden tuomisesta Macintoshille. Samalla Microsoft maksoi julkaisemattoman summan sen ja Applen välisestä käyttöliittymän kopiointikiistan lopettamisesta. Jobs hyökkäsi seuraavaksi kloonivalmistajien kimppun ostamalla kaikkien kloonivalmistajien, kuten Power Computingin, lisenssit takaisin sekä ostamalla Mac-OS-lisenssit pois Motorolalta ja IBM:ltä. Applen uusi markkinointistrategia oli myydä tietokoneita suoraan.
Apple Store oli välitön menestys, ja Apple pääsi takaisin jaloilleen. Toukokuussa 1998 julkaistiin iMac, Applen tavallisille kuluttajille suunnattu tietokone. Samana vuonna Jobs ilmoitti, että Applen uusi käyttöjärjestelmä, Mac OS X olisi yhdistelmä Mac OS 8:aa ja Rhapsodya (NeXTSTEPin seuraava versio). Applen voitot kasvoivat.
Heinäkuussa 1999 Jobs julkisti Applen tuoteperheen puuttuvan jäsenen, iBookin sekä samana vuonna PowerMac G4:n. Applen pörssikurssi jatkoi nousuaan. Tammikuussa 2000 Jobs ilmoitti ryhtyvänsä Applen pysyväksi toimitusjohtajaksi. Jobs suuntasi osan Applen voimavaroista kannettavien laitteiden suunnitteluun – CD- ja MP3-soittimiin, digikameroihin. jne. Samana vuonna syntyivät tuotteet iDVD ja iTunes.
Toukokuussa 2001 Jobs ilmoitti Applen avaavan useita kauppoja ympäri Pohjois-Amerikkaa. Kaupoissa myytäisiin Applen tietokoneiden lisäksi kolmannen osapuolen "digitaalisen elämäntyylin" tuotteita. Jobs visioi musiikin laillisesta verkkomyynnistä. Mac OS X julkaistiin 24. maaliskuuta 2001, ja saman vuoden lokakuussa Apple julkaisi seuraavan hittituotteensa, iPodin.
Vuoden 2003 huhtikuussa Apple julkaisi iTunes-verkkokaupan. Jobs oli onnistunut saamaan viisi suurta levy-yhtiötä mukaan tuotteen julkistamiseen. iTunes oli ensimmäinen tuottoisa musiikkiverkkokauppa.
[muokkaa] Trivia
 |
Tämä osio sisältää luettelon nippelitietoa. Voit auttaa Wikipediaa yhdistämällä oleelliset tiedot artikkelin muihin osioihin ja poistamalla merkityksettömät tiedot. |
- Vuonna 2005 Jobs oli maailman 194. rikkain henkilö.
- Apple pääsi Fortune 500 -listalle vuonna 1983 vain viiden vuoden olemassaolon jälkeen. Se oli historian nopeimmin kasvanut yritys.
- Jobs nostaa Applelta vain yhden dollarin vuosipalkkaa ja on kartuttanut omaisuuttaan lähinnä myymällä Pixarin Disneylle, sekä osingoilla ja optioilla.
[muokkaa] Lähteet
- Apple-koneiden historia
- Guardianin artikkeli
- Steve Jobsin henkilöhistoria
- Tietoja Applen aikeista ostaa Be ja NeXT
- NeXTSTEP OSnews.comissa
- Apple-koneiden historia
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Steve Jobsin profiili Applen verkkosivuilla
- Steve Jobsin ansioluettelo
- Creating Jobs: Apple's Founder Goes Home Again (New York Times, 12. tammikuuta 1997)
- Guinness World Records ja Jobs
- UpcomingPixar – Uutisia Pixarista, Pixariin liittyvästä ja Steve Jobsista
[muokkaa] Haastatteluita
- Smithsonian Institution Oral History Interview – 20. huhtikuuta 1995
- Wired: The Next insanely Great Thing – helmikuu 1996
- Rolling Stone: Steve Jobs: The Rolling Stone Interview – 3. joulukuuta 2003
- BusinessWeek: The Seed of Apple's Innovation – 12. lokakuuta 2004
- Fortune: How Big Can Apple Get? – helmikuu 2005
| Edeltäjä: Gil Amelio |
Applen toimitusjohtaja 1997 - |
Seuraaja: – |
