Sr2

Wikipedia

Sr2

Sr2 3204 vanhassa värityskaaviossa Turun rautatieasemalla.
Perustiedot
Tyyppi	sähköveturi
Liikennöitsijä	VR-Yhtymä
Valmistaja	Schweizerische Lokomotiv- und Maschinenfabrik ABB Adtranz Bombardier Transtech
Lukumäärä	46 kpl
Valmistusvuodet	1995–2003
Numerointi	3201–3246
Lempinimi	Marsu Alppiruusu Käkikello
Tekniset tiedot
Huippunopeus	210 km/h
Paino	83 t
Pituus	18 690 mm
Leveys	3 000 mm
Korkeus	4 310 mm
Pyörästöjärjestys	Bo'Bo
Pyörästön pituus	13 800 mm
Suurin akselipaino	21 t
Pyörän halkaisija	1 100 mm
Moottorin teho
• tuntiteho	6 100 kW
• jatkuva teho	5 000 kW
Sr2 3217 Helsingin rautatieasemalla.

Sr2 on VR-Yhtymän käyttämä tyyppimerkintä uusimmalle sähköveturisarjalleen. Veturi vastaa teknisesti Lok 2000 / Re 460 -veturia, joita käytetään muun muassa Sveitsissä, Norjassa ja Kiinassa (Hongkongissa). Sarjan vetureiden lempinimiksi ovat vakiintuneet Alppiruusu, Käkikello ja Marsu. Näistä kaksi ensimmäistä viittaa vetureiden alkuperämaahan Sveitsiin, joskin Käkikello virheellisesti. Vetureiden alkuperäinen valmistaja ja suunnittelija oli Schweizerische Lokomotiv- und Maschinenfabrik (SLM) (telit ja muu mekaniikka), yhdessä ABB:n kanssa (sähkötekniikka), mutta omistussuhteiden muutosten johdosta rakentajan nimeksi vaihtui kesken toimitusten Adtranz ja viimeksi Bombardier. Veturien korit valmisti alihankintana Transtech Suomessa.

Sr2 on niin sanottu yleislinjaveturi, eli se on suunniteltu sekä tavara- että matkustajajunien vetoon. Veturin suurin sallittu nopeus on 210 km/h. Koeajoissa sillä on ajettu jopa 232 km/h. Nopeus 230 km/h oli merkittynä joissakin vetureissa, mutta sittemmin tätä lukua on alennettu voimassa olevan hyväksynnän mukaiseksi.

Vetureita voidaan kytkeä yhteiskäyttöön enintään kolme kappaletta: tämä tarkoittaa että kolmea veturia voidaan ajaa yhden kuljettajan voimin yhdestä ajopöydästä. Kun Sr2 kytketään yhteiskäyttöön, ensimmäisen veturin etummainen virroitin on ylhäällä ja takimmaisen veturin takimmainen virroitin on ylhäällä. Jos vetureita on yhteiskäytössä kolme, on keskimmäisen veturin virroitin vapaasti valittavissa eli mitään "väärää" asentoa sillä ei ole.

Ainoatakaan Sr2-sarjan veturia ei ole vielä hylätty.

[muokkaa] Tekniset tiedot

• Pituus: 18 690 mm
• Leveys: 3 000 mm
• Korin korkeus: 4 310 mm
• Tuntiteho: 6 100 kW
• Jatkuva teho: 5 000 kW
• Huippunopeus: 210 km/h
• Numerointi: 3201–3246
• Lukumäärä: 46

Ajomoottorit ovat kolmivaiheoikosulkumoottoreita ja niitä syötetään tehoelektroniikalla toteutetuilla taajuusmuuttajilla, joissa on öljyjäähdytteiset GTO-tyristorit. Pyörän pidon pettäessä kolmivaihemoottori ei lyö hallitsemattomasti ympäri, koska moottorin pyörintänopeus ei voi ylittää syöttövirran taajuutta. Tämä yhdessä akselikohtaisen nopean tehonsäädön kanssa mahdollistaa korkeiden vetovoimien käyttämisen myös huonoissa kitkaolosuhteissa. Jarruttaessa ajomoottorit toimivat generaattoreina, jolloin junan liike-energia muutetaan takaisin sähköenergiaksi, joka syötetään takaisin ajojohtoon.

Veturin ohjausjärjestelmä on tietokonepohjainen, ja siinä on useita tietokoneita, mm. jarruille, ajopöydille ja tehonsäädölle kullekin omansa sekä kaksi päätietokonetta. Kaikki tietokoneet on verkotettu keskenään. Tiedonvälitys tapahtuu pääasiassa valokaapeleilla.

Kori on muotoiltu aerodynaamisesti edullisesti sekä nokaksi että junaa vasten olevaksi peräksi ja ulkomuodon on suunnitellut lähinnä urheiluautoissa mainetta niittänyt italialainen Pininfarina. Rakenteessa on käytetty rungon teräksen lisäksi muovipohjaisia keinoaineita nokkaosissa ja ohjaamoissa ja alumiinia kattokoteloissa. Muuntaja on sijoitettu telien väliin korin alle, jolloin painopiste saadaan mahdollisimman alas. Veturin teleissä on radiaalisesti ohjautuvat pyöräkerrat, ts. erityinen vivusto kääntää kunkin pyöräkerran akselin aina tarkalleen kaarteen säteen suuntaiseksi. Kaarteessa ajettaessa yhden telin akselit eivät siis ole yhdensuuntaiset, vaan sisäkaarteen puolella lähempänä toisiaan. Tämä vähentää pyörien laippojen ja kiskojen kulumista jyrkissä kaarteissa. Ohjaamot on suunniteltu uusimman ergonomisen tiedon mukaisiksi. Tuulilasin eri kerrosten väliin on höyrystetty ohut sähköä johtava kultakerros, joka pitää lasin kirkkaana huurteesta.

Veturi oli valmistuessaan 1990–1992 maailman moderneimpia sähkövetureita.