Dm9
Wikipedia
 |
|
| Dm9 5123 Haapamäellä vuonna 1996 | |
| Perustiedot | |
| Tyyppi | dieselmoottorijuna |
| Liikennöitsijä | Valtionrautatiet |
| Valmistaja | Valmet |
| Lukumäärä | 24 kpl |
| Valmistusvuodet | 1964-1965 |
| Numerointi | 5001–5024 |
| Istumapaikkoja | 187 paikkaa |
| Lempinimi | Porkkana |
| Tekniset tiedot | |
| Huippunopeus | 140 km/h |
| Paino | 131,2 t |
| Pituus | 78 700 mm |
| Leveys | 3 074 mm |
| Korkeus | 4 450 mm |
| Suurin akselipaino | 15,1 t |
| Pyörän halkaisija | uutena 920 mm |
| Vaihteisto | automaatti |
| Moottori | Breda Construzioni Ferroviarie SpA D19SC12P |
| Moottorin teho | 2 × 370 kW |
Dm9 eli ns. Porkkana oli 1960-luvun puolesta välistä vuoden 1990 toukokuun lopulle asti VR:n käyttämä junayksikkö.
Yksiköt rakennettiin Suomessa, mutta jostain syystä ne varustettiin italialaisilla Breda-pyörrekammiodieseleillä, joiden pehmeä ja suhteellisen hiljainen ääni tuli leimaa-antavaksi koko junayksikkötyypille.
Alun perin Dm9-junayksiköt oli tarkoitettu Helsingin lähiliikenteen kalustoksi. Ne kuitenkin muutettiin pikajunaliikenteeseen soveltuviksi. Pitkän matkan liikenteessä niistä ja niitä muistuttavista Dm8-junayksiköistä käytettiin nimikettä kiitojuna erotukseksi tavallisista pikajunista. Talvella 1966 liikennöitiin Dm8-junayksiköillä reittejä Helsinki–Tampere–Haapamäki–Jyväskylä/Vaasa. Kaksi junayksikköä ajoi yhteenkytkettynä Haapamäelle asti jossa ne erotettiin toisistaan. Itä-Suomeen liikennöitiin reitillä Helsinki–Kouvola–Kuopio/Savonlinna/Joensuu. Ensin erotettiin Kouvolassa Savonlinnaan jatkava junayksikkö, kahden jatkaessa Savonradalle. Pieksämäellä erotettiin Joensuuhun menevä yksikkö, kolmannen jatkaessa Kuopioon [1]. Viimeisenä palveluspaikkana Dm9-junilla oli Turun ja Uudenkaupungin välinen rataosuus.
Dm9 ja vanhempi Dm8 koostuivat kahdesta vetovaunusta, joissa oli ohjaamon lisäksi myös matkustamotilaa, sekä näiden välissä olleesta liitevaunusta, jossa oli myös kahvila ja 1. luokan osasto. Tarvittaessa yksiköitä voitiin kytkeä yhteen kaksi tai kolme ja saada näin aikaan kuusi- tai yhdeksänvaunuinen juna. Risteysasemilla yksiköt saatettiin irrottaa toisistaan, jolloin ne jatkoivat matkaansa eri määräasemille.
Dm9 oli myös viimeinen Helsingin satamaradalla Katajanokalle ajanut matkustajaliikenteen yksikkö syyskesällä 1980.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tekniset tiedot (Dm8)
Valmet valmisti vuosina 1964–1965 yhteensä 24 kpl Dm8 -moottorivaunua (Nrot 5001–5024), yhdessä 12:n välivaunun kanssa voitiin muodostaa 12 junayksikköä.
[muokkaa] Moottorit
- Teho: 2 × 370 kW 12-sylinterinen 36-litrainen diesel, hydraulis-mekaaninen voimansiirto (momentimuunnin ja automaattivaihteisto)
- Kierrosluku: 1500 r/min
- Valmistaja: Breda Construzioni Ferroviarie SpA
- Suurin sallittu nopeus: 140 km/h
[muokkaa] Vaunut
- Valmistaja: Valmet Lentokonetehdas, Tampere, Suomi
- Kaksi Dm8 moottorivaunua
-
- Pituus: 26 150 mm
- Leveys: 3 074 mm
- Korkeus: 4 450 mm
- Taara: 48 tonnia
- Istumapaikkoja: 64
- Yksi CEikv-välivaunu
-
- Pituus: 26 400 mm
- Leveys: 3 074 mm
- Korkeus: 4 450 mm
- Taara: 35,2 tonnia
- Istumapaikkoja: 59
- Junayksikkö yhteensä
-
- Pituus: 78 700 mm
- Taara: 131,2 tonnia
- Istumapaikkoja: 187
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Suomen kulkuneuvot 4/65
Dieselveturit ja -moottorijunat: Dm12 – Dv12 – Dv16 – Dr14 – Dr16
Sähköveturit ja -moottorijunat: Sr1 – Sr2 – Sm1 – Sm2 – Sm3 Pendolino – Sm4 – Sm5
Ratatyökoneet ja pienveturit: Tve4 – Tve5 – Tka6 – Tka7 – Tka8 – Tka9 – Ttm1
Museokalusto: Hr1 – Tk3 – Dm4 – Dm7 – Dm9 – Dv15 – Dr12 – Dr13
Koeveturit ja -kiskobussit: Dr15 – Sv1 – Dm10 – Dm11
