Reima Pietilä
Wikipedia
Frans Reima Ilmari Pietilä (25. elokuuta 1923 Turku – 26. elokuuta 1993 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hän valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1953. Vuosina 1970–1979 Pietilä toimi Oulun yliopiston arkkitehtiosaston professorina.
Akateemikon arvonimen vuonna 1982 saanut Reima Pietilä oli Suomen nykyarkkitehtuurin merkittävimpiä mestareita. Hänen työnsä ovat suomalaisen rakennustaiteen omaleimaisimpia ja rohkeammin tavanomaisista normeista poikkeavia. Useimmat töistään Reima Pietilä teki yhdessä vaimonsa Raili Pietilän kanssa. Pietilöitä pidetään usein kansainvälisesti tunnetuimpina suomalaisina arkkitehteina Alvar Aallon jälkeen. Reima Pietilä sai vuonna 1987 elämäntyöstään UIA-kultamitalin (Union internationale des architectes).
Tyyliltään Pietilöitä pidetään viime vuosikymmenten yksinä merkityksellisimpinä orgaanisen arkkitehtuurin edustajina.
Taiteilija Tuulikki Pietilä on Reima Pietilän sisar.
[muokkaa] Töitä
- Suomen paviljonki Brysselin maailmannäyttelyssä 1958
- Branderin kahvila, Tampere 1963
- Kalevan kirkko, Tampere 1966
- Dipoli, Otaniemi Espoo 1966
- Suvikummun asuntoalue, Tapiola Espoo 1967–1969
- Reidar Särestöniemen ateljee ja galleria Särestö, Kittilä, 1972
- Hvitträskin sauna, Kirkkonummi 1975
- Suomen suurlähetystö, Delhi Intia 1985
- Sief Palace Area Buildings: Sief Palacen laajennus, Kuwait 1982
- Seurakunta- ja vapaa-aikakeskus sekä ostoskeskus, Hervanta Tampere 1979
- Metso, Tampereen kaupungin pääkirjasto, Tampere 1986
- Lieksan kirkko, Lieksa 1982
- Taikurinhattu, päiväkoti, Pori 1984
- Himmeli, vanhainkoti, Pori 1988
- Hervannan toimintakeskus, Tampere 1989
- Mäntyniemi, Tasavallan presidentin virka-asunto 1993
