Hvitträsk
Wikipedia
Hvitträsk on arkkitehtikolmikon Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren itselleen Kirkkonummelle suunnittelema erämaa-ateljee ja asuinrakennus, joka toimii nykyisin museona. Se valmistui 1902.
Talo on rakennettu harmaasta kivestä ja tummasta hirrestä kansallisromanttiseen tyyliin, mutta Saarisen Amerikasta saamat vaikutteet näkyvät myös muun muassa kylpyhuoneiden suunnittelussa. Arkkitehtitoimiston neuvotteluhuoneessa on tuolit, jotka tarinan mukaan ovat tahallaan epämukavat, etteivät kokoukset venyisi liian pitkiksi.
Hvitträskin piha on puistomainen ja muistuttaa englantilaista linnanpihaa. Alhaalla Vitträsk-järven rannalla on sauna ja uimaranta.
[muokkaa] Historia
1800–1900-lukujen taitteessa, kansallisromantiikan aikakaudella, lukuisat suomalaiset taiteilijat rakennuttivat itselleen komeita asuin- ja ateljeerakennuksia maaseudulle. Tunnetuimpia näistä "erämaa-ateljeista" ovat Emil Wikströmin Visavuori, Akseli Gallen-Kallelan Tarvaspää sekä arkkitehtien Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen Hvitträsk.
Gesellius, Lindgren ja Saarinen, joilla oli yhteinen ja menestyvä arkkitehtitoimisto, ostivat 1901 palstan Vitträsk-järven rannalta Kirkkonummelta. Vuosina 1901–1903 alueelle nousi kaksiosainen päärakennus sekä sivurakennus eli Pikku huvila. Eliel Saarinen vaimoineen muutti päärakennuksen eteläsiipeen, Armas Lindgren perheineen päärakennuksen pohjoissiipeen ja poikamies Herman Gesellius sisarensa Lojan kanssa Pikku huvilaan. Eliel ja Mathilda Saarinen erosivat 1904, ja Mathilda meni naimisiin Herman Geselliuksen kanssa. Eliel Saarinen puolestaan otti uudeksi vaimokseen Loja Geselliuksen.
Vain kaksi vuotta Hvitträskin valmistumisen jälkeen arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren & Saarinen hajosi ja Armas Lindgren perheineen muutti pois Hvitträskistä. Geselliukset siirtyivät heidän tilalleen päärakennuksen pohjoissiipeen. Herman Geselliuksen kuoltua 1916 koko Hvitträsk jäi Eliel Saariselle ja hänen perheelleen. Saariset muuttivat 1923 Yhdysvaltoihin, jonka jälkeen Hvitträsk palveli heidän kesäasuntonaan vuoteen 1949 saakka. Pohjoissiipi tuhoutui tulipalossa 1922 ja rakennettiin uudelleen 1929–1936 Eliel Saarisen pojan, arkkitehti Eero Saarisen suunnitelmien mukaan.
Hvitträskin omistivat 1949–1968 Anelma ja Rainer Vuorio, jotka käyttivät sitä edustusasuntonaan. 1968 rakennus päätyi Kansallis-Osake-Pankille ja sen kautta Gerda ja Salomo Wuorion säätiölle. Hviiträsk avattiin 1971 yleisölle Wuorion säätiön kunnostamana. Päärakennuksen eteläsiipi oli kunnostettu museoksi, pohjoissiipi hotelliksi ja Pikku huvila ravintolaksi. Vuodesta 1981 Hvitträsk on kuulunut Suomen valtiolle ja nykyään sitä hoitaa Museovirasto.
 |
 |
 |
[muokkaa] Aiheesta muualla
Koordinaatit:
