Hervanta

Wikipedia

Näkymä Etelä-Hervannan kerrostaloista.

Tyypillinen jokavuotinen kesäinen tulva Hervannan keskustassa, kuvassa vuonna 2005 heinäkuussa.

Hervannan keskustaa Kauppakeskus DUO:n lähettyvillä on täydennysrakennettu jo useamman vuoden ajan.

Arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Hervantakeskus, nykyisen Kauppakeskus DUO:n vanhempi osa Insinöörinkadun puolella.

Kauppakeskus DUO:n laajennusosa Hervannan Valtaväylän puolella.

Arkkitehtipariskunta Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Hervannan Toimintakeskus, jossa sijaitsee mm. Terveyskeskus, Kirjasto, Elokuvateatteri ja Poliisiasema.

VTT:n tutkimuskeskus Hervannassa, jossa tutkitaan mm. ITER-reaktorin huoltojärjestelmän prototyyppiä.

Tampereen teknillisen yliopiston tietotalo Hervannassa.

Hervanta on kaupunginosa Tampereen eteläosassa. Se on yksi Suomen suurimpia ja tunnetuimpia lähiöitä, jos sitä nyt enää lähiöksi voi kutsua. Erityisen tunnettu Hervanta on sekä jylhien kallioiden päällä törröttävistä massiivisista kerrostaloistaan, jotka voi nähdä runsaan 10 kilometrin päästä Tampereen keskustasta asti, että kymmenistä korkean teknologian yrityksistään (mm. avaruusteknologia-, koneenrakennus-, elektroniikka-, ohjelmisto- ja mekaniikkasuunnittelu).

Sisällysluettelo

1 Tilastotietoja
2 Historiaa
3 Oppilaitoksia, teknologiaa ja palveluita
4 Hervanta-nimi ja varhainen Hervannanmaa
5 Erityispiirteitä sekä kuuluisia Hervantalaisia
6 Tulevaisuudennäkymät
7 Katso myös
8 Lähteet
- 8.1 Yleiset lähteet
- 8.2 Viitteet
9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Tilastotietoja

Suluissa ovat koko Tampereen kaupungin vastaavat luvut. Hervannan asukkaiden keski-ikä on 37,3 (40,0) [tilanne 31.12.2007]^[1] ja vakituisia asukkaita alueella asuu 21 649 (207 866) [tilanne 31.12.2007]^[1], mutta eri oppilaitosten opiskelijat ja työntekijät mukaan lukien päivittäisiä hervantalaisia voi sanoa olevan yli 30 000.

Työpaikkoja Hervannassa on 10 464 (109 271) [tilanne 31.12.2004]^[1] ja työttömiä 1 765 (13 943) [tilanne 31.12.2004]^[1], mikä tekee työttömyysasteeksi 16,9% (13,3%) [tilanne 31.12.2004]^[1].

Ylemmän korkea-asteen koulutuksen käyneitä Hervannassa asuu 8,8% (10,0%) [tilanne 31.12.2005]^[1], mutta asukkaiden vuositulot alueella jäävät silti muuta kaupungin keskiarvoa pienemmiksi 17 503 € (21 351 €) [tilanne 31.12.2005]^[1].

Yhden hengen asuntokuntia väestöstä on 49.7% (46.8) [tilanne 31.12.2006]^[1], ulkomaalaisia 10,2% (3,4%) [tilanne 31.12.2007]^[2] sekä lapsiperheiden osuus 16,2% (19,3%) [tilanne 31.12.2006]^[1].Yli 75 vuotiaita Hervannassa on 4,8% (7,4%) [tilanne 31.12.2007]^[1].

Vuokra-asuntojen osuus alueella on 57,4% (40,5%) [tilanne 31.12.2006]^[1] ja pientalojen 3,4% (14,7%) [tilanne 31.12.2006]^[1]. Hervanta on siis asukasluvultaan melko lailla samansuuruinen kuin esimerkiksi Nokia, Riihimäki, Varkaus tai Iisalmi.

[muokkaa] Historiaa

Nykyisen Hervannan alueella oli ennen 1970-lukua vain muutamia maatiloja ja peltoja sekä paljon kivikkoista louhikkoa ja metsää.

Hervannan kaupunginosan suunnittelu aloitettiin Tampereen silloisen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan aloitteesta 1960-luvun lopussa, koska Tampereen kaupungilla oli tällöin Suomen sisäisen muuttoliikkeen ja nopean taloudellisen kasvun takia suuri tarve rakentaa paljon asuntoja edullisesti. Uusi kaupunginosa haluttiin sijoittaa kauaksi keskustasta, koska rakennusmaa oli siellä hinnaltaan edullisempaa.

Vuonna 1967 julistettiin Hervannan kaupunginosan alueen suunnittelusta arkkitehtikilpailu, jonka voitti professori Aarno Ruusuvuoren ehdotus. Kunnallistekniikan rakentaminen aloitettiin vuonna 1969.

Alun perin Hervantaan ajateltiin paitsi asuntoja ja työpaikkoja, myös Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistä kampusta, mutta Tampereen yliopisto päätettiin jättää 1970-luvun alun kovan vastustuksen takia keskustaan. Sen sijaan Tampereen teknillinen yliopisto (silloin vielä nimellä Tampereen teknillinen korkeakoulu) päätettiin rakentaa Hervantaan. Ensimmäinen yliopiston rakennus valmistuikin jo vuonna 1973.

Huolellisesti kaavoitettuun mutta ns. gryndauspolitiikalla toteutettuun Hervannan keskustaan alettiin rakentaa 1970-luvulla nopeasti suuria määriä korkeita betonikerrostaloja. Voimakkain rakennusvaihe osui 1970-luvun lopulle ja etenkin 1980-luvulle. 2000-luvulla Teknologiakeskus Hermiaa, Tampereen teknillistä yliopistoa sekä etenkin Hervannan keskustan aluetta on alettu täydennysrakentaa voimakkaasti.

Kyseisellä aikakaudella on hieman huono DDR-mäinen maine, koska nopea rakennusvaihe aiheutti suuria kaupunkikuvallisia ylilyöntejä ja nopea muuttoliike monia äkillisiä sosiaalisia ongelmia. 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa Hervantaan sijoitettiin myös Suomen mittakaavassa runsaasti pakolaisia, mikä aiheutti 1990-luvun alun kansantaloudellisen laman lisäksi omia haasteita alueen sosiaaliselle koheesiolle.

Jotta Hervanta ei olisi muodostunut pelkästään betonilähiöksi, arkkitehtipariskunta Reima ja Raili Pietilää pyydettiin suunnittelemaan Hervannan keskustaan seurakunta- ja vapaa-aikakeskus (valmistui 1979) sekä ostoskeskus (valmistui 1979), sekä myöhemmin toimintakeskus (valmistui 1989). Rakennusten päämateriaalina on Pietilöille tyypillinen punatiili (samaa on käytetty myös mm. Tampereen kaupungin pääkirjasto Metsossa ja Espoon Otaniemessä sijaitsevassa Teknillisessä korkeakoulussa), ja niitä pidetään eräinä Pietilöiden arkkitehtonisesti onnistuneimmista teoksista.

Kuvanveistäjä Laila Pullisen suunnitelman mukaan toteutettu maareliefi Runoilijanaukio rakennettiin Hervannan toimintakeskuksen yhteyteen. Maareliefin päälle on sijoitettu voimakkaasti abstrahoitu seisova naishahmo Muusa, joka ikään kuin nousee tai kasvaa maasta. Teos syntyi yhteistyössä arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän kanssa. Toimintakeskuksen viereen sijoitetulla teoksella on haluttu korostaa henkisten arvojen mukanaolon tärkeyttä yhteiskunnallisessa elämässä. Teokselle myönnettiin vuoden 1991 Ympäristörakenne-palkinto.

Hervannan reuna-alueille on rakennettu laajoja rivi- ja omakotialueita, ja aina 2000-luvun alkuun asti Hervanta oli erittäin lapsi- ja nuorisovaltainen kaupunginosa. Hervannassa toimii lukion ja ammattikoulun lisäksi yhä lukuisia peruskouluja (joista kaksi ns. yläastetta).

Hervannan kaduille ja raiteille on annettu nimiä Tampereen teknillisen yliopiston eri toimialojen ja nimitysten (Arkkitehdinkatu, Teekkarinkatu, Opiskelijankatu, Sähkökatu, Mekaniikanpolku, Elementinpolku, Tieteenkatu, Tekniikankatu, Insinöörinkatu) aihepiireistä sekä maakunnallisesta (Orivedenkatu, Ruovedenkatu, Parkanonkatu) ja näyttelijöiden (Näyttelijänkatu, Matti Tapion katu) aihepiireistä. Uuspaikallisia nimiaiheita ovat mm. Hermiankatu, Tumppi, Tamppikuja, Kylmäsuonkatu ja Pietilänkatu. Asuntoalueen yksi keskeinen katu on nimetty erään Hervannan "isän", entisen kaupunginjohtajan Erkki Lindforsin mukaan (Lindforsinkatu).

Hervannan tavoitelluksi asukaskooksi asetettiin aikoinaan n. 40 000–50 000, ja sen vuoksi liikennejärjestelyt kaavoitettiin varsin suurieleisiksi (mm. Hervannan keskustaan rakennettiin kolme rinnakkaista ohitustietä, joita sittemmin on kavennettu tai yhdistetty). Koska Hervanta on rakennettu suhteellisen väljästi, ja koska vihreys ja järvet ovat aina olleet olennainen osa Hervannan kaupunkikuvaa, hervantalaiset sanovatkin olevansa teknologiayritysten lisäksi eniten ylpeitä monimuotoisesta luonnosta.

2000-luvulle tultaessa väestörakenne on muuttunut jonkin verran iäkkäämpään suuntaan, ja yksi lukuisista lähipalvelukeskuksista on muutettu vanhempien ihmisten palvelutaloksi. Se sijaitsee Keinupuistossa, josta Hervannan rakentaminen aikanaan lähti liikkeelle. Aivan Hervannan keskustaan on myös juuri valmistunut seniorikortteli, joka käsittää 5 rakennusta, sekä ns. palvelujen talon. Hervannassa sijaitsee myös Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen suuri ja korkeatasoinen kuurosokeiden palvelutalo.

[muokkaa] Oppilaitoksia, teknologiaa ja palveluita

Hervannassa voi käytännössä kouluttautua niin pitkälle ja niin paljon kuin haluaa.

Hervannassa on lukuisia peruskouluja sekä oma lukionsa ja ammattiopistonsa. Siellä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) kampusalue. Hervannassa ei ole kuitenkaan varsinaista opiskelijoiden asuinaluetta, mutta siellä on lukuisia Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön (TOAS) sekä Pirkan Opiskelija-asunnot Oy:n opiskelija-asuntoja, joista maineikkain on TOAS:n jättiläismäinen Mikontalo. Voidaan sanoa, että noin 3% Hervannassa asuvista asuu Mikontalossa.

Koska Hervannan bussiyhteydet (TKL 6, 13, 20, 23, 30, 39 sekä Paunu 65) Tampereen keskustaan ovat hyvät suuren asukasmäärän ansiosta, alueella asuu tekniikan ylioppilaiden eli teekkareiden lisäksi paljon muitakin opiskelijoita mm. Tampereen yliopistolta ja muista oppilaitoksista. Opiskelijoita on yhteensä noin 4 500.

Hervannassa on myös Suomen ainoa poliisiammattikorkeakoulu. Oppilaitos vastaa alalle rekrytoinnista ja opiskelijavalinnoista, tutkintokoulutuksesta, johtamiskoulutuksesta, täydennyskoulutuksesta sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Poliisiammattikorkeakoulun alueella sijaitsee myös yleisölle avoin poliisimuseo, koulutustiloja, ajokoulutusrata, aidon oloinen "kulissikaupunki" harjoituskäyttöä varten sekä poliisiopiskelijoiden oma asuntoalue.

Teknillisen yliopiston kampuksen vieressä sijaitsee poliisikoulun lisäksi VTT:n tutkimusyksiköitä ja teknologiakeskus Hermia, jossa toimii lukuisia teknologiayrityksiä. Teknologiakeskus Hermia Oy on Tampereen seudun kehitysorganisaatio, joka edistää teknologialähtöisen uuden liiketoiminnan syntymistä ja avainklustereiden kilpailukyvyn kehittymistä.

Hervannassa on henkilöstömäärältään varsin suuria Nokia Oyj:n tuotekehitysyksiköitä, joissa on tehty paljon kehitystyötä liittyen mm. GSM-puhelimiin, matkapuhelinverkkoihin ja Symbian-käyttöjärjestelmään sekä radiopuhelimien oheistuotteisiin. Esimerkiksi Nokia Communicator, kommunikaattori on syntynyt Hervannassa.

Hervannassa on pelkäksi kaupunginosaksi poikkeuksellisen runsaasti palveluita, esim. kirjasto, evankelis-luterilainen kirkko, helluntaiseurakunta, hotelli, Postin ja KELA:n toimipaikat, aluepaloasema, korttelipoliisi, työvoimatoimisto, kunnallinen sosiaali- ja terveysasema, apteekki, elokuvateatteri, kauppakeskus, uimahalli, jäähalli, yleisurheilukenttä ja lukuisia ravintoloita sekä baareja. Oman mielenkiintoisen erityispiirteensä Hervantaan luo myös maanalaisten ja toisiinsa kytköksissä olevien laajojen S6-luokan väestönsuojien verkoston olemassaolo.

Kokonsa, väkilukunsa, monipuolisuutensa, palveluidensa ja omaleimaisuutensa takia Hervantaa onkin sanottu kaupungiksi kaupungin sisällä tai leikkisästi myös Tampereen tytär- tai satelliittikaupungiksi.

Arkkitehtipariskunnan Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Hervannan liikekeskus nimettiin Kauppakeskus DUO:ksi Arkkitehtitoimisto Eero Lahti Oy:n suunnitteleman laajennusosan valmistuttua 2007.

[muokkaa] Hervanta-nimi ja varhainen Hervannanmaa

Hervanta-nimen historiaa ei tunneta. Mahdollisesti nimen on arveltu tulevan Herva- tai Hervanta-nimisestä miehestä - tai langasta, jonka kalastaja tuntee "hervottomaksi", kun kala jää verkkoon. Toisaalta nimi saattaa olla lappilainen ja kantautunut etelään pirkkalaisliikkeen veronkantomatkoilta.

Varsinainen Hervannanmaa oli Lempäälän ja Messukylän talojen takamaita, ja se sijaitsi nykyisen Hervannan eteläpuolella, Tampereen ja Lempäälän rajoilla. 1800-luvun alussa Hervannanmaalle alkoi lopulta muodostua vakituista asutusta. Hervannanmaan vanhimpia taloja ovat Matinlahti ja Vormisto (Tampereen puolella) ja Hervanta, Meru ja Morikka (Lempäälän puolella). Vanhassa Hervannanmaassa asuu nykyään muutama sata ihmistä, ja erityisesti Hervantajärven rannoilla on runsaasti kesämökkiasutusta.

Hervannanmaahan johti aikoinaan Messukylästä vain huonoja ja mutkittelevia polkuja. Vielä 1940-luvun jälkeenkin tiet olivat sen verran huonossa kunnossa, että automiehet vihasivat matkaa Messukylästä Hervannanmaahan. Noin 10%:n nousu Lukonmäkeä vasten vei jo silloinkin voimia sekä miehiltä että autoilta.

[muokkaa] Erityispiirteitä sekä kuuluisia Hervantalaisia

Hervantalaisten identiteettiä voi pitää varsin vahvana.

Opiskelijakulttuuri, erityisesti teekkarikulttuuri on ollut Hervannassa aina vahvasti esillä, ja eräitä suurimpia tapahtumia Hervannan historiassa ovat todennäköisesti olleet ns. bommarit eli TTY:n pommisuojissa monta kertaa vuodessa järjestetyt opiskelijajuhlat, joissa saattoi olla mukana enimmillään erään luotettavan arvion mukaan yli kolmatta tuhatta juhlijaa. Näitä ei ole kuitenkaan enää järjestetty vuoden 2004 jälkeen. Toinen suuri opiskelijatapahtuma Hervannassa on kyykän akateemiset MM-kilpailut. Tunnetuimpiin teekkarien toteuttamiin wappu jäyniin kuuluu suurten HERWOOD-kirjaimien asettaminen Tampereen kehätien varteen Hervannan valtaväylän liittymän kohdalle keväällä 1996. Nämä kirjaimet kuitenkin poistettiin virkavallan toimesta.

Hervantaan on aikoinaan rakennettu myös hyppyrimäki, josta parhaimmillaan 1980-luvulla hyppäsi Suomen mäkihyppääjien terävin kärki Matti Nykäsen johdolla.

Yrjö Neuvo, Tampereen teknillisen yliopiston elektroniikan professorina vuosina 1976-1992, sen jälkeen Nokia Oyj:n teknologiajohtajana
Mikko Närhi, Hervannan Sanomien monivuotinen päätoimittaja, aluekehitysprojekteissa konsulttina
Tapio Tamminiemi, "kyläkauppias", monivuotinen paikallinen vaikuttaja
Anneli Taina, entinen kansanedustaja, EU-hankkeiden koordinaattori
Pia Viitanen, kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja

[muokkaa] Tulevaisuudennäkymät

Hervanta lähiöalueena on aina herättänyt Tampereella keskustelua, onhan kaupunginosassa monenlaisia asuinalueita korkeista tiheään rakennetuista tornitaloryhmistä aina omakotialueisiin asti ja sosiaalis-yhteiskunnallisesti toisistaan paljonkin eroavia asukkaita. Hervanta sai kuitenkin mainesanan "lähiöiden ykkönen" Helsingin Sanomien lähiövertailussa (17.8.2003).

Tampereen teknillistä yliopistoa, Teknologiakeskus Hermiaa ja muuta Hervantaa on pyritty yhdistämään entistä enemmän toisiinsa liikenteellisten ja arkkitehtonisten ratkaisujen avulla. Lisäksi teknologisen murroksen aiheuttamasta palvelualojen kasvusta ja Ruskon teollisuusalueen kehityksestä on toivottu Hervannan kehitykselle uutta suuntaa.

Hervannan rakennettu pinta-ala on 13,8 neliökilometriä, ja se kasvaa edelleen, koska uusia asuintaloja on jatkuvasti rakenteilla. Lisäksi aiemmin kaavoittamattomille alueille, esimerkiksi Hervantajärven rantaan, on suunnitteilla uusia asuinalueita, joita lähinnä vain Hervanta-Seura ry kovasti vastustaa. Viime aikoina Hervannan kaupunkikuvaa on alettu myös tiivistää kaventamalla katuja ja poistamalla satunnaisia puistikkoja. Seuraavaksi Hervannassa täydennysrakennettava alue on 2000 asukkaalle suunniteltu Tieteenkadun ja Hervannan valtaväylän alue, jolta vanha Postipankin kirjauskeskus (valmistunut 1973) todennäköisesti puretaan asuintalojen tieltä. Tampereen kaupunki ja Sampo Oyj järjestivät yhdessä kumppanuuskaavoitukseen tähtäävän valintaprosessin. Kaavoituskumppanin valinta julkaistiin 25.3.2008. Ensimmäiselle sijalle ja koko alueen toteutuksen perustaksi valittiin parhaiten paikan henkeen ja vaatimuksiin soveltuva mm. 3kpl 16-kerroksista asuintaloa sisältävä ehdotus "Matrix" (Skanska Kodit Oy, Skanska Talonrakennus Oy, Arkkitehdit LSV Oy).

Tulevaisuudessa Hervannan ilme tulee varmasti muuttumaan lisää, koska sen kautta on suunniteltu kulkevaksi niin Tampereen reuna-alueet keskustaan yhdistävä raitiotie, kuin mahdollisesti Tampere-Pirkkalan lentokentälle johdettava kehätiekin.

Lempäälän ja Tampereen rajalle rakennettava ekokaupunginosa Vuores tulee myös vaikuttamaan Hervannan kehitykseen suuresti.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Yleiset lähteet

Mikko Närhi: Hervannan vuodet 1973-1993 - Vuorenpeikkojen maa, 1993. (doc) (html)
Tampere-seura: Korkki ja Niemelä - Rahvaanomainen tutkimusmatka Tampereen, maailman ainoan paikan historiaan, 1996
Hervannan Sanomien artikkeleja vuosilta 1990-2005
Hervannan lehdistöosumat suomalaisessa mediassa
Jouko Salminen: Hervannan sisäinen muuttoliike, Pro Gradu, 1985. (löytyy Hervannan kirjaston Hervanta-kokoelmasta)