JAS 39 Gripen

Wikipedia

JAS 39 Gripen


Lentokonetyyppi	hävittäjä
Miehistö	1
Ensilento	1988
Palveluskäyttöön	1996
Valmistaja	Saab AB
Mitat
Pituus		14,1 m
Kärkiväli		8,4 m
Korkeus		4,5 m
Siipipinta-ala		25,54 m²
Paino
Tyhjäpaino		6 620 kg
Lastattuna		8 720 kg
Suurin lentoonlähtöpaino		14 000 kg
Voimanlähde
Moottori		1× Volvo Aero RM12 (GE404)
Työntövoima		54 kN, jälkipolttimella 80 kN
Suorituskyky
Huippunopeus		2 Mach
Toimintasäde		> 1 200 km, ilmasta maahan-tehtävä vahvistetulla omasuoja-aseistuksella
Siirtomatka		km
Lakikorkeus		15 000 m
Nousunopeus		m/min
Siipikuorma		341 kg/m²
Työntövoima/painosuhde		0,94
Avioniikka
Mittaristo
Aseistus
Aseistus	1 x 27 mm Mauser BK-27 automaattitykki 2 x AIM-9 Sidewinder (RB 74) -ilmataisteluohjuksia 4 x AIM-120 AMRAAM -ilmataisteluohjuksia 4 x AGM-65A/B Maverick (RB 75) -ilmasta-maahan-ohjuksia 2 x Saab RBS 15F -meritaisteluohjuksia 2 x Dasa DWS 39 -sirotteiden levittäjiä tai KEPD 150 -kuormaohjuksia

Saab JAS 39 Gripen on Saab AB:n valmistama neljännen polven hävittäjälentokone, joka korvaa Ruotsin ilmavoimissa Saab J 35 Draken- ja Saab J37 Viggen -hävittäjät. Lyhenne JAS tulee sanoista jakt-, attack- och spaningsplan (hävittäjä-, rynnäkkö- ja tiedustelukone).

Tyyppi lensi ensilentonsa joulukuussa 1988. JAS on IG JAS:n, Saab AB Ericsson Microwave Systemsin, Ericsson Saab Avionicsin, Volvo Aero Corp.:n ja FFV Aviotechin yhteishanke, jonka markkinointia on tukenut vuodesta 1995 British Aerospace Saab-BAe Gripen AB:n kautta.

Ruotsin ilmavoimat Flygvapnet saa 204 JAS 39 Gripeniä vuoteen 2007 mennessä.

Gripen sai alkuunsa hieman epävarman maineen, koska kaksi Gripeniä putosi ennen niiden varsinaista käyttöönottoa (vuosina 1989 ja 1993). Lisäksi kolmessa tapauksessa (vuosina 1999, 2005 ja 2007) kone on pudonnut palveluskäytössä. Kaikissa tapauksissa vakavilta henkilövahingoilta on kuitenkin vältytty, eikä ongelmamäärä ole sinällään saman kaltaisilla koneilla mitenkään poikkeava.

[muokkaa] Toimitukset ulkomaille

Etelä-Afrikan ilmavoimat osti 28 konetta vastakaupoin ja yhdeksän kaksipaikkaista JAS 39B -koulutuskonetta. Etelä-Afrikalla on lisäksi optio 19 yksipaikkaiseen lisähävittäjään vuoteen 2012.

Unkari vuokrasi 14 konetta kymmeneksi vuodeksi, aseistus hankitaan Yhdysvalloista ja se sisältää myös koneiden muutostyöt NATO-standardien mukaisiksi.

Tšekki on hankkinut 14 Gripen-konetta leasing-sopimuksella.

Thaimaa on tilannut 6 konetta toimitettavaksi 2008-2012 ja toiset 6 kpl odottaa tulevan hallituksen hyväksyntää.

Syksyllä 2007 Saab on aikeissa sijoittaa 1,2 miljardia Norjan kruunua eli 150 miljoonaa euroa Aker Kvaerneriin. Tämän uskotaan olevan osa osa Saabin Gripen-myyntikampanjaa. Norja on ostamassa 48 hävittäjälentokonetta, jonka päätös tehdään vuoden 2009 alussa. (Lähde: Auli Mauno, "Saabin Norjan-investointi yhä lähtökuopissa", Kauppalehti, 31.8.2007)

[muokkaa] Potentiaalisia kauppoja

Muita maita, joille konetta pyritään lähitulevaisuudessa kauppaamaan ovat: Romania, Intia, Kreikka, Tanska, Norja, Slovakia, Brasilia, Bulgaria, Sveitsi ja Slovenia. Lisäksi Balttian maat voisivat liisata koneita.

Kilpailu markkinoista on erittäin kovaa ja tekniset ominaisuudet ovat vain yksi osa monien muiden tekijöiden joukossa. Kiristynyttä tilannetta kuvaa perinteisesti hävittäjä-markkinoilla menestynyt Ranska, joka ei ole saanut yhtäkään Rafale-konetta myytyä ulkomaille.

[muokkaa] Yleistä ominaisuuksista

Pääominaisuuksia on mm. ketteryys ilmassa, edulliset käyttökustannukset, toimintavarmuus ja kehittynyt elektroninen sodankäynti. Valmistaja väittää Gripenin olevan puolet halvempi käyttökustannuksissa kuin kilpailijat ja lentotunteihin suhteutettuna luotettavin yksimoottorinen monitoimihävittäjä maailmassa.

Gripen on suunniteltu laskeutumaan lyhyille tienpätkille, joissa viisihenkinen huoltomiehistö pystyy tankkaamaan ja aseistamaan koneen n. 10 minuutissa. Varsinkin Israelin käymät sodat ovat osoittaneet lentokenttien heikkouden ja tärkeyden saada kone mahdollisimman nopeasti takaisin ilmaan. Nousuun tarvitaan n. 400 metriä ja laskeutumiseen ilman jarrukaapeleita n. 500 metriä.

Datalinkki-yhteydet mahdollistavat esim. sen, ettei koneiden tarvitse pitää tutkia ollenkaan päällä, tai lentueesta vain yksi pitää tutkaa päällä. Koneiden tutkatietoja voi myös matemaattisesti verrata keskenään, joka auttaa havaitsemaan muuten piilossa olevan vihollisen.

Gripen ei ole osallistunut sotiin, mutta ilmasotaharjoituksissa(esim. Red Alaska) sen operatiivinen käyttövarmuus on ollut hyvä. Gripenin elektronisen sodankäynnin järjestelmät ovat luoneet pääetulyöntiaseman vanhemman sukupolven koneisiin nähden. Gripeniä on ollut vaikea havaita tai saada tutkalukitusta aikaiseksi. Lähitaistelussa tietokone voi itsenäisesti suunnata koneen ja suorittaa tykillä ampumisen. Tiukassa kaarrossa Gripen säilyttää hyvin lentonopeutensa.

Gripenin nykyaikaisuutta kuvastaa esim. se, että yhteis-eurooppalaisen Meteor-ohjuksen koeammunnat suoritetaan Gripenistä käsin.

[muokkaa] Versiot

JAS 39A – otettiin palveluskäyttöön 1996.

JAS 39B – kaksipaikkainen versio 39A:sta.

JAS 39C – NATO-yhteensopiva ja teknisesti päivitetty versio.

JAS 39D – kaksipaikkainen versio 39C:stä.

JAS 39E/F – kehitteillä oleva tuleva malli, jossa on mm. AESA-tutka, 38% isompi polttoainetankki, kaksi asekiinnikettä lisää ja tehokkaampi moottori. Näillä muutoksilla haetaan parempaa pommitus-roolia kun nykyversiossa pääpaino on torjuntakyvyssä.