Tuberkuloosi
Wikipedia
Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Tuberkuloosi (tbc) on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama, yleensä keuhkoissa esiintyvä pitkäaikainen sairaus. Tartunta saadaan aerosolivälitteisesti: pienten pisaroiden välityksellä. Tartunnan jälkeen hidaskasvuinen tbc-bakteeri voi elää vuosikausia elimistössä aiheuttamatta oireita. Vanhenemisen tai lääkityksen aiheuttama immuniteetin heikkeneminen antaa bakteerille tilaa lisääntyä. Tästä syystä tuberkuloosi on Suomessa vanhojen ihmisten tauti. Keuhkotuberkuloosin oireena on pitkittynyt yskiminen ja se saattaa johtaa keuhkojen tuhoutumiseen. Tuberkuloosia saattaa ilmetä myös muissa kehon osissa ja elimissä kuten selkärangassa, johon saattaa taudin edetessä muodostua kyttyrä nikamien luhistuttua, tai aivokalvossa, jonka tulehdus on hengenvaarallinen. Miliaarituberkuloosi on laajalle elimistöön levinnyt tartunta joka etenee nopeasti vastustuskyvyn heikennyttyä.
Diagnoosi tehdään usein röntgenkuvasta ja varmistetaan bakteeriviljelyllä. Hoitona käytetään monen antibiootin yhdistelmää, koska tbc on hidaskasvuisena erittäin vastustuskykyinen tavallisimmille antibiooteille.
Vaikka tuberkuloosi on parhaiten tunnettu keuhkotautina, tunnetaan myös nivel-, luu-, selkäranka-, iho-, imusolmuke- (risatauti) ja munuaistuberkuloosi. Tuberkuloosi on krooninen sairaus, mutta esimerkiksi sen komplikaationa ilmenevä meningiitti saattaa olla nopeasti tappava.[1]
Calmette-rokotus on vähentänyt Suomessa uusien tuberkuloositapausten määrää melko vähän. Toisinaan ulkomailta tulee lääkkeille vastustuskykyistä MDR-tuberkuloosia.
Suomessa todetaan vuosittain noin 500 tautitapausta. Ruotsissa tuberkuloositapaukset ovat olleet viime vuosina kasvussa.
Tuberkuuloottisia tulehduksia on sadoille lapsille aiheuttanut Suomessa myös BCG-rokote erityisesti vuosina 2002-2006 ja 1970-luvun lopulla, jolloin on käytetty suhteellisen runsaasti haittoja aiheuttavaa rokotetta. Rokotteen aiheuttamat tulehdukset ovat usein vaatineet kuukausia kestävää tuberkuloosilääkitystä ja joskus leikkauksia ja ovat näkyneet piikkinä lääkevahinkokorvaustilastossa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Taudinaiheuttaja eristettiin 1882. Vielä 1930-luvulla tuberkuloosi tappoi lähes 10 000 suomalaista vuosittain.
Vuonna 1929 perustettiin Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys yhdistämällä vuonna 1907 toimintansa aloittaneet Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys ja Vähävaraisten keuhkotautisten avustamisyhdistys. Yhdistys ylläpiti eri puolilla maata useita parantoloita, jotka sittemmin tuberkuloositapausten vähentyessä lakkautettiin tai siirrettiin valtion tai kuntien omistukseen. Lisäksi yhdistys omisti Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa toimineet joulumerkkikodit, joissa hoidettiin tuberkuloosia sairastavien äitien lapsia syntymästä keskimäärin puolitoistavuotiaiksi. Joulumerkkikotien toiminnan rahoittamiseksi myytiin joulumerkkejä, joita julkaistiin vielä hoitokotien toiminnan päätyttyäkin 1980-luvulle asti. Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys vaikutti tuberkuloosilain säätämiseen vuonna 1948.
[muokkaa] Tuberkuloosi muissa eläimissä
Tuberkuloosia muille eläimille aiheuttavista bakteereista merkittävin on mycobacterium bovis, joka aiheuttaa nautatuberkuloosia. Se on aiheuttanut runsaasti ihmistartuntoja saastuneiden maitotuotteiden välityksellä. Suomessakin on tehty naudoille tuberkuloositestejä ja karsittu tartunnansaaneita eläimiä ja karjoja pois. Nyt Suomi ja monet Euroopan maat ovat virallisesti vapaita nautatuberkuloosista. Testejä tehdään eläintuontien yhteydessä, keinosiemennyssonnien valinnoissa ja satunnaisesti. Mycobacterium avium on lintutuberkuloosin aiheuttaja ja sen testaamista käytetään muiden eläinten testauksessa kontrollina. Tuberkuloositesti tehdään ihotestinä pistämällä tuberkuliinia, bakteerin seinämästä eristetty osaa ihon sisäisesti tutkittavaan eläimeen. Jos pistoskohta turpoaa ja ärtyy tietyn ajan kuluessa, testi katsotaan positiiviseksi. Eläimellä on mykobakteeri vasta-aineita. Mikäli boviini ja aviääri testi reagoivat, kyse saattaa olla virheestä. Pistokohta voi ärtyä auringonvalon, hankaamisen tai paikallisen muun tulehduksen seurauksena. Jos boviini testi on positiivinen mutta aviääri ei, kyse on ilmeisesti nautatuberkuloosista. Tuberkuloositestiä tehdään samalla tavalla joillekin muille eläinlajeille mutta sen toimivuus on todistettu vain naudoille.
Eläinten tuberkuloosia tutkitaan tietysti myös teurastamoilla lihantarkastuksissa ja jos jossain karjassa tai jolloin alueella alkaisi esiintyä tautia, se todennäköisesti huomattaisiin nopeasti.
Mycobacterium paratuberculosis aiheuttaa märehtijöille kroonista suolistotulehdusta ja ripulia. Tautia ei ole tiettävästi Suomessa. Eläinten maahantuonnissa alueilta, joissa sitä esiintyy, on rajoituksia. Paratuberkuloosin testaaminen on hankalaa, koska tuloksen saaminen voi kestää jopa puoli vuotta.
On olemassa useita muitakin mykobakteereita, jotka saattavat haitata testaamista mutta ne eivät ole yhtä ärhäköitä.
Pseudotuberkuloosi ei ole mykobakteereiden aiheuttama vaan sen aiheuttaja on corynebacterium pseudotuberculosis. Pseudo tarkoittaa samannäköistä ja tälle taudille on tyypillistä tuberkkelejä muistuttavien paiseiden muodostuminen. Tauti on hankala hoidettava mutta sillä ei ole samaa kansanterveydellistä merkitystä kuin mykobakteereilla.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
- Otavan iso tietosanakirja, osa 8 (1964)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kansanterveyslaitoksen sivu tuberkuloosista
- Arno Forsius: Tuberkuloosin ja sen hoidon historiaa
- YLE Elävä arkisto: Tuberkuloosin voi taltuttaa