Nauta
Wikipedia
| Nauta | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Bos taurus |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Nauta Wikispeciesissä |
Nauta (Bos taurus) on märehtiviin sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs. Lajin naarasta kutsutaan lehmäksi, uros taas on sonni, ja kuohittu uros on härkä. Nuoresta, ensi kertaa poikivasta naaraasta käytetään nimitystä hieho tai juuri poikinutta lehmää kutsutaan nimellä hieholehmä tai ensikko. Lehmä kuuluu onttosarvien heimoon ja sorkkaeläinten lahkoon. Poikaset ovat vasikoita. Naudat syövät varsinkin ruohokasveja ja muita puuvarrettomia maakasveja, ja niitä hyödynnetään karjaeläiminä. Nautojen ruokailualue on laidun, ja nautojen oleilu, märehtiminen ja ruokailu laitumella on laiduntamista. Naudat pystyvät käsittelemään kasviravintoa moniosaisen vatsansa avulla, joka koostuu pötsistä, verkkomahasta, satakerrasta eli lehtimahasta ja juoksutusmahasta. Märehtiessään naudat "oksentavat" syömänsä heinän pötsistä takaisin suuhunsa, ja pureskelevat sen uudelleen pienemmäksi mössöksi. Näin naudat saavat hyödynnettyä ravintoaineita paremmin.
Ihminen on käyttänyt nautoja jo vuosituhansia ravinnonsaantiin. Niistä saatavaa maitoa voi käyttää juomana tai siitä voi tehdä vaikkapa juustoja. Naudan lihaa syödään. Joissain kulttuureissa on rajoituksia naudanlihan syönnin suhteen. Esimerkiksi hinduille lehmät ovat pyhiä eläimiä, eikä niitä näissä kulttuureissa saa syödä.
[muokkaa] Nauta Suomessa
Suomessa on vanhastaan useita karjarotuja, joiden yhteisnimitys on suomenkarja. Kuvataiteilija Liina Lång (entinen Miina Äkkijyrkkä) on työskennellyt kotimaisten karjarotujen puolesta. Suomen oloissa karjaa on kehitetty erityisesti maidontuotantoa varten. Runsaampilypsyisiä ulkomaalaisperäisiä rotuja on tuotu Suomeen. Näistä tärkeimmät ovat ayrshire ja holstein-friisiläinen.
Viime aikoina Suomen karjankasvatuksen painopiste on siirtynyt lihantuotantoon. Tätä on edesauttanut lypsykarjan keskituotoksen kasvaminen ja lypsylehmämäärän väheneminen. Lihakarjankasvattajat kokeilevat uusia rotuja: uusimpia lisäyksiä Suomen nautarotuihin on villava, pitkäsarvinen ylämaankarja.
[muokkaa] Nautojen ennätyksiä
- Maailman pienin nautarotu on Länsi-Afrikan lyhytsarvi. Sen edustajat painavat keskimäärin 100 kiloa.
- Maailman suurikokoisin nautarotu on Italian Chianina. Sen yksilöt painavat vajaat 2 000 kiloa.
- Maailman painavin nautayksilö oli Durham-Holstein -risteytys, nimeltään Mount Katahdin. Painoa tällä 1923 kuolleella naudalla oli 2 500 kiloa ja mitta maasta selän korkeimpaan kohtaan 190 senttiä.
- Maailman vanhin lehmä Iso-Bertha (1945–1993) eli 48-vuotiaaksi ja synnytti 39 vasikkaa.
