Pötsi
Wikipedia
Pötsi (lat. rumen) on useampimahaisten eläimien ruuansulatusjärjestelmän osa. Pötsi on kaikilla märehtijöillä, tärkeimpiä nauta, vuohi, lammas ja kameli. Vaikka kamelieläimet eivät olekaan varsinaisia märehtijöitä, niiden ensimmäinen etumaha toimii kuten oikeiden märehtijöiden pötsi. Kamelieläimillä (mm. alpakka ja laama) on vain kolme mahaa ja pötsiä vastaava toimii hieman eri tavalla. Hirvi, valkohäntäpeura, metsäkauris, poro, karibu sekä saksanhirvi ovat märehtijöitä. Luonnonvaraisilla märehtijöillä pötsin toiminta lakkaa lähes kokonaan talvella ja elpyy taas keväällä.
[muokkaa] Rakenne
Märehtijöillä on neljä mahaa: pötsi, verkkomaha, satakerta eli lehtimaha ja juoksutusmaha. Kolme ensimmäistä muodostavat etumahan. Etumahaan märehtijät nielevät ravintoa ja palauttavat sen myöhemmin suuhun pureskeltavaksi. Suuhun palauttavan märerefleksin laukaisee karkeiden rehuosasten ärsytys limakalvolla. Vastasyntyneillä vasikoilla, kileillä ja vasoilla on lisäksi märekouru, joka johtaa maidon suoraan juoksutusmahaan. Vasikoiden juoksutusmahassa juoksutin-entsyymi juoksuttaa, sakkauttaa maidon raejuuston tapaiseksi massaksi. Juoksutinta ei enää ole vanhemmilla naudoilla.
[muokkaa] Toiminta
Pötsiin menneisiin hiilihydraatteihin vaikuttavat pötsimikrobit. Hiilihydraatit, joiden energiaa mikrobit käyttävät energianlähteenään, yhdistyvät mikrobien vaikutuksesta haihtuviksi rasvahapoiksi (VFA = volatile fatty acids). Haihtuvat rasvahapot ovat pääasiassa etikkahappoa (60 %), voihappoa (10–15 %) sekä propionihappoa (20–25 %). Suurin osa pötsissä muodostuvista haihtuvista rasvahapoista imeytyvät pötsin seinämän läpi verenkiertoon. Propionihappo muuntuu märehtijän maksassa glukoosiksi ja on sitä kautta märehtijän verensokerin lähde.
Pötsiin niellyt valkuaisaineet mikrobit hajottavat. Hajoamistuotteina syntyy ammoniakkia ja hiilidioksidia, joita mikrobit käyttävät omaksi rakennusaineekseen hiilihydraattien energiaa hyväksi käyttäen. Märehtijä syökin oikeastaan bakteerimassaa. Märehtijät kierrättävät melkoisen määrän virtsa-ainetta syljen kautta uudestaan pötsiin ja pieneliöt käyttävät myös sen typpeä valkuaissynteesissään.