Rauli Badding Somerjoki
Wikipedia
| Rauli Aarre Tapani Somerjoki | |
| Syntynyt: | 30. elokuuta 1947 Somero |
| Kuollut: | 14. tammikuuta 1987 Helsinki |
| Taiteilijanimet: | Rauli Badding Somerjoki |
| Kotipaikka: | Somero |
| Aktiivisena: | 1966 - 1987 |
| Tyylilajit: | Suomirock, iskelmä, rock and roll, pop |
| Ammatit: | laulaja, säveltäjä, sanoittaja |
| Levy-yhtiöt: | Love Records, Johanna Kustannus, Minimusic, Dojo AAB-Tuotanto |
Rauli Aarre Tapani "Badding" Somerjoki (30. elokuuta 1947, Somero – 14. tammikuuta 1987, Helsinki) oli suomalainen laulaja. Hänen tunnetuimpia kappaleitaan ovat muun muassa Fiilaten ja höyläten, Paratiisi, Bensaa suonissa, Ikkunaprinsessa, Tähdet, tähdet ja Laivat. Hänet muistetaan erityisesti suomalaisen rokin uranuurtajana. Vaikka Badding ei saavuttanut levyillään suurta kaupallista menestystä, häntä pidetään yhtenä suomalaisen musiikin suurena vaikuttajana ja hänen monet kappaleensa ovat jääneet suomalaisen musiikin historiaan.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämä ja ura
[muokkaa] Lapsuus ja nuoruus
Somerjoki oli perheen viidestä lapsesta keskimmäinen. Perheen toimeentulo oli niukkaa, mutta keskinäiset lämpimät välit korvasivat paljon. Somerolla on yhä kesäisin toiminnassa perheen vanhempien perustama kioski, jota Someron yrittäjät nykyisin pitävät. Perheen lapsetkin työskentelivät kioskissa ja Somerjoen oma nimikirjoitus löytyy kioskin seinältä. Kioski on toiminnassa koulujen loputtua noin elokuun puoliväliin asti.
Somerjoki kävi neljä vuotta Hirsjärven kansakoulua Somerolla. Hän oli myös innokas piirtäjä ja kirjoittaja, joka sepitteli tarinoita, runoja ja varsinkin sarjakuvia. Hän toimitti myös omaa lehteä.lähde?
[muokkaa] Ensimmäinen yhtye
Somerjoki siirtyi opiskelemaan Someron yhteiskouluun 1958. Siellä hän kävi keskikoulun, jonka aikana hän jäi pari kertaa luokalle. Keskikoulun viimeisellä luokalla sai alkunsa myös ensimmäinen yhtye The Five Yes (1963). Samalla luokalla Raulin kanssa opiskelivat Pentti Aho, Seppo Laine ja Sigge Jokila.lähde? Tämä ryhmä vahvistettuna Kari Somerjoella ja Kauko Laineella aloitti harjoittelun. Sigge Jokila lopetti pian, ja Somerjoki vaihtoi paikkaa Karin kanssa eli siirtyi rumpupatteriston takaa solistiksi.lähde?
Yhtyeen harjoitustila oli Laineen omakotitalon yläkerrassa. Se oli yhtyeen kannalta erinomainen asia, sillä rautalankamusiikki herätti maalaispaikkakunnalla tuolloin jonkin verran paheksuntaa, eikä tilaa olisi varmaan mistään muualta saatu ilmaiseksi, ja pojat olivat tuolloin köyhiä.lähde?
Yhtyeellä oli useita esiintymisiä lähiseudun tanssilavoilla ja koulujuhlissa. Siksi ohjelmistossa oli rockin lisäksi myös perinteistä tanssimusiikkia. Rajumpaan musiikkiin siirryttiin, kun kuvaan tuli mukaan M. A. Numminen.
Numminen sai järjestetyksi esiintymisiä Viisi vierasta miestä -orkesterilleen, joka koostui lähinnä The Five Yesin soittajista. Esiintyminen Jyväskylän kulttuuripäivillä (1966) oli skandaali. Päiviä kutsuttiin lehdistössä "Jyväskylän skandaalikulttuuripäiviksi". Nummisen esittämä Mitä nuoren aviomiehen tulee muistaa ja Somerjoen laulama Jenkka ulkosynnyttimistä saivat aikaan poliisin kutsumisen paikalle ja esityksen keskeyttämisen. Syyte jäi kuitenkin lopulta nostamatta.
Ensimmäinen levy, jolla Somerjoki oli mukana, äänitettiin elokuussa 1966, jolloin Somerjoki lauloi laulun Laki epäsiveellisten julkaisujen ehkäisemiseksi. Levyn muut laulut esitti M. A. Numminen. Yleisradion ohjelmaneuvosto kielsi levyn esittämisen kappaleiden epäsiveellisyyteen vedoten. Somerjoen laulun sanat olivat kuitenkin suoraan Suomen laista.lähde?
[muokkaa] Suomen Talvisota
Nummisen kautta Somerjoki tutustui Vanhalla Ylioppilastalolla vastakulttuurin edustajiin. Numminen kiinnostui underground-liikkeestä, ja hänestä tuli liikkeen käytännön työn johtohahmo. Hän keksi U-ryhmälle nimen Suomen Talvisota 1939–1940.
Suomen Talvisota -kokoonpanossa esiintyi Somerjoen lisäksi Pentti Aho, Arto Koskinen ja Heikki Kasari. Ryhmän kirjallisesta puolesta vastasivat turkulaisrunoilijat Markku Into ja Jarkko Laine.
Suomen Talvisota esiintyi Nuoren Voiman Liiton valtakunnallisilla juhlilla. Toiminnanjohtaja Kai Linnilä pyysi poikia mukaan liiton lehden äänilevyliitteeseen tulevalle levylle. Tälle levylle Somerjoki lauloi kaksi kappaletta: Vihreä valta ja Mielitauti-Rock. Sävellykset olivat Somerjoen ja sanoitukset Nummisen.
Talvisota julkaisi myös albumin 1970. Kekkonen-rockin lauloi Pole Ojanen, vaikka sitä luullaan joskus edelleenkin Somerjoen laulamaksi. Talvisota lopetti esiintymiset 1970.
Talvisodassa esiintyminen ei suoranaisesti vaikuttanut Somerjoen soolouraan, sillä julkisuus rajoittui melko pieniin yliopistopiireihin.
Rauli osallistui moniin M. A. Nummisen tuotantoihin lastenlauluista yhteiskunnallisesti kantaaottaviin kappaleisiin. Lastenlevyillä Iso mies ja keijukainen sekä Niemisen pojat ja naapurin äijä - Suutari Joonaksen iltapäivä, Osa II Somerjoki lauloi kuusi säveltämäänsä kappaletta. Hän oli mukana myös kahdella seksiä käsittelevällä äänitteellä: Isojen poikien laulut ja Medisiinari-lehden seksinumeron äänilevyliitteellä.
[muokkaa] Sooloura
[muokkaa] Soolouran alkuaika
Somerjoen ensimmäinen oma levy oli 1970 ilmestynyt single Mun sormuksein, mikä oli hänen oma valintansa, sillä kappale oli tuttu jo The Five Yesin ajoilta. Levyn myynti oli vähäistä, mutta singlestä tuli pieni radiomenestys. Somerjoki tuli omalla nimellään ihmisten tietoisuuteen ensimmäistä kertaa. Kesäksi hänet kiinnitettiin Kristianin kesäshow'hun, ja elokuussa hän esiintyi ensimmäisillä Ruisrock-festivaaleilla Turun Ruissalossa.
Kesäksi 1971 saatiin jakeluun ensimmäinen LP, Synnyin rokkaamaan. Levy sisälsi Chuck Berryn ja Elvis Presleyn kappaleita suomennettuna. Mukana oli myös kaksi Somerjoen omaa laulua Valot ja Pikku neitsyt. Levy ei ollut menestys, mutta taustoja kehuttiin, eikä Somerjokeakaan aivan surkeaksi haukuttu. Numminen lupasi hänelle, että levyjä tehtäisiin lisää. M.A. Numminen lähetti Somerjoen lauluja postissa myös Elvikselle, jotta tämä olisi esittänyt niitä. Vastaanottajan reaktiota ei tiedetä.
Somerjoen taustayhtyeenä uran alkuvaiheessa (1970) oli Oy Niittisydän Ab. Yhtyeessä oli muutama The Five Yesin soittaja, ja muutkin olivat somerolaisia. Yhtye esiintyi melko ahkerasti. Yhteistyö loppui muiden kyllästyttyä Somerjoen oikutteluun niin matkaan lähdettäessä kuin esiintyessäkin. Somerjoki alkoi myös käyttää runsaasti alkoholia.
Vuonna 1973 hän osallistui Syksyn säveleen kappaleella Ja rokki soi, jonka sanat ja sävelmä ovat Matin ja Tepon käsialaa. Somerjoki sijoittui kilpailussa kuudenneksi, mutta kun kappale levytettiin, sen suosio yllätti levy-yhtiö Love Recordsin. Aineistoa uutta LP-levyä varten ei ollut, joten korvikkeena käytettiin vanhaa levyä Synnyin rokkaamaan, joka myikin moninkertaisesti ensimmäiseen ilmestymiseensä verrattuna.
Sitten tuottaja Atte Blom löysi Yhdysvaltojen matkaltaan Somerjoelle sopivan kappaleen, josta tuli suomeksi Fiilaten ja höyläten. Se saatiin markkinoille huhtikuussa 1973. Intro-nimisessä nuortenlehdessä se valittiin ykköseksi jo toukokuussa, ja heinäkuussa se oli Jokamiehen sävelradion suosituin levy. Seksuaalinen vapautuminen oli päivän sana, ja laulu upposi yleisöön. Fiilaten ja höyläten alkoi pudota listoilta vasta joulukuussa. Suosikin vuoden 1973 Grand Prix'ssä, kappale oli ylivoimaisesti suosituin. Suosituimmasta mieslaulajasta äänestettäessä Kirka oli niukasti ykkönen ja Somerjoki kakkonen.
Näin käy rock & roll -LP julkaistiin vuonna 1974. Albumi sisälsi tanssilavojen kestosuosikiksi nousseen, ja Somerjoen parhaaksi sanotun Paratiisi -kappaleen.
Niittisydämen jälkeen Raulilla ja Kari Somerjoella oli tanssiyhtye, jota myytiin Raulin nimellä. Fiilaten ja höyläten -levyn suosion jälkeen yleisö alkoi vaatia Somerjoelta rajumpaa rokkia, minkä vuoksi alettiin koota rock-yhtyettä.
Uusi yhtye aloitti St. Devils -nimisenä, mutta myöhemmin yhtyeen nimeksi vakiintui Money. Esiintymistahti oli kova, sillä esiintymisiä saattoi olla jopa kolmekin illassa. Money kiersi keskiviikosta sunnuntaihin. Lisäksi Somerjoella oli solistiesiintymisiä, joihin tarvittiin joskus jopa pienkonetta.
Seuraavaksi taustayhtyeeksi saatiin Pasi ja Pekka ja Viikingit. Yhtyeen ohjelmisto oli laaja, humpasta iskelmien kautta rockiin. Tahti oli kova, ja Rauliin iski esiintymisväsymys. Somerjoki lauloi rokit, yhtye esitti iskelmät ja humpat. Somerjoki olisi halunnut laulaa myös humppaa, mutta se ei käynyt, sillä hänet oli myyty esiintymään "rokkitähtenä". Somerjoen alkoholin käyttö ja oikuttelu lopetti tämänkin yhteistyön.
Vuonna 1970 Somerjoen sävellystyötä kuultiin myös elokuvassa. Hän sävelsi tunnuskappaleen ja Moottoreitten sinfonia -nimisen sävellyksen Risto Jarvan ohjaamaan rallielokuvaan Bensaa suonissa. Sanat teki Jarkko Laine. Somerjoki sai Jussi-kunniakirjan elokuvan johtosävelmästä. Numminen pyysi Somerjokea laulamaan dokumenttielokuvaan Perkele! Kuvia Suomesta. Somerjoki lauloi neljä kappaletta, muita laulajia olivat Arja Saijonmaa ja M. A. Numminen, joka sai elokuvan musiikista valtionpalkinnon. Somerjoki lauloi myös Mika Kaurismäen elokuvassa Arvottomat, joka sai ensi-iltansa syksyllä 1982.
Joulun 1975 joulumarkkinoille valmistui erilainen Badding-levy, Sydän lämpöä täys, joka sai ristiriitaiset arvostelut. Uudenlainen herkempi Somerjoki ei enää saavuttanut entisiä kuulijoitaan. Keikat eivät kuitenkaan loppuneet.
Vuonna 1976 Somerjoki ei levyttänyt lainkaan, mutta seuraavana vuonna levy-yhtiö yritti saada Somerjokea markkinoille. Ilmestynyt single "Saanhan viimeisen tanssin"/"Kaita polku" oli laadukas, mutta ei myynyt hyvin.
80-luvulle asti Somerjoki eli hiljaiseloa.
[muokkaa] Rauli Somerjoki & Agents
Vuonna 1981 taustabändiksi tuli Agents. Pääosa ohjelmistosta muodostui Ikkunaprinsessa-LP:n kappaleista, joihin Somerjoki oli kuitenkin kyllästynyt. Keikkojen varmistamiseksi mukaan otettiin Pekka Tammilehto, joka oli juuri saamassa nimeä Topi Sorsakoskena.
Uuden Badding-LP:n äänitykset alkoivat syksyllä 1983. Tehtävä aloitettiin työstämällä Somerjoen muutama kuukausi aiemmin säveltämää kappaletta Tähdet, tähdet. Taustat saatiin kootuksi helposti, mutta lauluosuudet osoittautuivat hankaliksi. Levy ei ollut myyntimenestys, mutta se sai hyvin myönteiset arvostelut.
Loppuvuodesta 1983 Baddingin uraa yritettiin auttaa päästämällä hänet mukaan Markus Allanin esiintymisiin. Somerjoen esiintyminen oli kuitenkin epävarmaa.
Syksyllä 1984 syntyi kokoelmalevyä varten neljä uutta Badding-kappaletta. Levylle tuli myös Elvistä ja jopa J. Alfred Tanneria.
Keväällä 1985 radiotoimittaja Tero Heinänen otti yhteyttä Somerjokeen kertoen, että hänen kannattaisi levyttää kappale Laivat, joka oli jo menestys Neuvostoliitossa. Hän kuunteli kappaleen ja oli sen verran kiinnostunut, että Heinänen tilasi käännöksen eräältä venäjän kielen opettajalta. Laivat tuli julkaistavan singlen a-puolelle ja b-puolelle tuli Ilta-aurinko.
Laivat-albumi sai erinomaisen vastaanoton niin yleisöltä kuin kriitikoiltakin. Tämä kohensi huomattavasti Somerjoen itsetuntoa. Laivat-lp:tä tehtäessä hänen katoamisiaan ja peruuttamisiaan oli yhtä paljon kuin Tähdet, tähdet -albumiakin tehtäessä. Taustat soitti Agents. Levylle otettiin kaksi Somerjoen kokonaan tekemää kappaletta, Lähdön hetkellä ja Suon kulkija. Albumi oli hieno, ja Somerjoki piti sitä ehkä parhaana aikaansaannoksenaan.
[muokkaa] Uran loppuvaihe
Vuonna 1985 Agents-yhteistyön loputtua Somerjoki vetäytyi hiljaisuuteen, mutta alkoi koota uutta Herranen aika -yhtyettä.
Kevään 1986 aikana ryhdyttiin levytystyöhön. Single "Kun ei niin ei/Painu pois" julkaistiin loppusyksystä 1986. Uutta lp-levyä kaavailtiin, mutta sen teko jäi kesken.
Rauli sai kaksi kultalevyä, kokoelma-lp:stä Muotokuva 1 ja lp:stä Näin käy Rock and Roll.
Viimeiseksi jääneen keikkansa Somerjoki teki Seinäjoella 28. joulukuuta 1986. Hän oli ollut koko syksyn keuhkoputkentulehduskierteessä.
14. tammikuuta 1987 laulajalahjakkuus menehtyi 39-vuotiaana samanaikaiseen alkoholimyrkytykseen, sydäninfarktiin ja keuhkotukkeumaan. Raulin veli Kari Somerjoki menehtyi 1989 Someron seurahuoneella jouduttuaan järjestysmiehen pahoinpitelemäksi. Veljekset on haudattu Someron hautausmaalle.
[muokkaa] Salanimet
- Esine V.
- G.A. Johanssonin Perikunta
- Mannakorpi Mauri
- Teppo Räme
[muokkaa] Levyt
[muokkaa] Albumit
- Synnyin rokkaamaan (1971)
- Näin käy rock & roll (1974)
- Sydän lämpöä täys (1975)
- Rakkaudella – Raulilta (1982) / Sävel rakkauden (1986) / Bussi Somerolle (2001)
- Ikkunaprinsessa (1982)
- Tähdet, tähdet (1983)
- Laivat (1985)
[muokkaa] Kokoelmat
- Muotokuva 1 (1973)
- Paratiisi – Baddingin parhaat (1983)
- Rakkauden kiertokulku (1984)
- Masters (1986)
- Siniset hetket (1986)
- Laulajan taival (1987)
- Laulajan taival 2 (1988)
- Tunteella (kokoelmakasetti) (1987)
- Rock 'n' Roll (kokoelmakasetti) (1987)
- Lauluja rakastamisen vaikeudesta (LP) (1988)
- Tähdet: Rauli Badding Somerjoki / Eero Aven (1988)
- Rauli Badding Somerjoki (1992)
- Muotokuva (1992)
- 14 suosikkia! (1993)
- Kun aika rientää: 16 suosikkia vuosien varrelta (1993)
- Lauluja rakastamisen vaikeudesta (CD) (1994)
- Kaikki laulut (6 CD) (1997)
- Täss on Rauli, moi! (2 CD) (1999)
- Musiikkia Markku Pölösen elokuvasta BADDING (2000)
- Iso lemmen pala – Badding laulaa Elvistä (2002)
- Henkilökohtaisesti - säveltänyt (CD + DVD) (2006)
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Lähteet
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteet, mutta niihin ei viitata. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Rauli Somerjoen laulutuotanto 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa
- Rauli Somerjoen sävellystuotanto 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa
- Rauli Somerjoen sanoitustuotanto 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa
- Badding:Rauli Somerjoen elämä ja laulut Kirjoittajat: Heikki Metsämäki ja Juha Miettinen ISBN 951-97431-0-3 - Sputnik 1996
