Veiksel-jääkausi

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Ajanjakso	Alijakso	Eepokki	Milloin oli, miljoonaa vuotta sitten
Neogeeni	Holoseeni		0 - 0,0115
	Pleistoseeni	Veiksel-jääkausi	0,0115 - 0,11
		Eem-interglasiaali	0,11 - 0,15

Viimeisin jääkausi sai alkunsa Pohjois-Skandinavian tuntureilla ja levisi laajimmillaan koko Fennoskandian yli Keski-Eurooppaan asti. ^[1][2]

Suomessa viimeistä jääkautta kutsutaan nimellä Veiksel-jääkausi. Jäätiköitä ilmestyi myös Englantiin^[3][4], Novaja Zemljaan ja Uralille^[5] sekä moniin muihin paikkoihin. Amerikassa vallitsi samaan aikaan Wisconsin-jääkausi^[6][7][8]. Eri alueiden jäätiköt olivat laajimmillaan hieman eri aikoina, ja jäätikön koko vaihteli huomattavasti sulaen välillä lähes kokonaan ja laajentuen uudestaan. Viimeisellä jääkaudella kehittyi kivikauden myöhäispaleoliittinen kulttuuri^[9] huippuunsa. Tämän jääkauden päättyminen liittyy maatalouden syntyyn. Veiksel-jääkauden päättyessä hävisivät monet jääkauden ajan suuret eläimet suuressa pleistoseenin joukkotuhossa^[10][11][12], joka lienee kestänyt tuhansia vuosia^[13]. Viimeisin jäätiköityminen tuhosi lähes kaikki merkit sitä edeltäneen lämpimän kauden kasvillisuudesta, eläimistöstä ja mahdollisesta ihmisen oleskelusta Suomessa. Ainoastaan joitain luolia ja painumia jäi jäljelle.

Sisällysluettelo 1 Viimeisen jääkauden vaiheet 2 Kasvillisuustyyppien vaihtelut jäätikön vetäytyessä 3 Veiksel-jääkauden eläimistö 4 Ihminen viimeisellä jääkaudella Euroopassa 5 Viimeisen jääkauden jako 5.1 Viimeisen jääkauden interstadiaalit ja jäätiköitymiset 5.1.1 Varhais-Veiksel 117000-74000 5.1.2 Keski-Veiksel 74000-30000/25000 5.1.3 Myöhäis-Veiksel (myöhäinen pleniglasiaali) n. 35000/25000 - 14670 5.1.4 Veiksel-jääkauden päättyminen 6 Lähteet 7 Katso myös 8 Kirjallisuutta 8.1 Suomeksi 8.2 Englanniksi 9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Viimeisen jääkauden vaiheet

Viimeinen jääkausi liittyy pleistoseenikauden suuriin jäätiköitymisiin. Pohjois-Euroopassa viimeistä jääkautta kutsutaan nimillä Veiksel (Weichsel)^[14], Alpeilla Würm^[15][16], Venäjällä Valdai, Puolassa Vistula, Englannissa Devensian ja Yhdysvalloissa Wisconsin. Viimeistä jääkautta edelsi nykyistä lämpimämpi Eem-lämpökausi.

Noin 122000 vuotta alkoi pohjoiselle pallonpuoliskolle kesällä tuleva Auringon säteily heiketä^{[17] [18][19]}. Tämä johti jääkauden alkuun noin 118000-116000 vuotta sitten. Edeltänyt Eem-interglasiaali oli kestänyt noin 11000 vuotta. ^{[20] [21] [22][23]} ehkä noin 5 astetta jääkauteen, joidenkin mukaan pahin kuivuminen ja viileneminen tapahtui 500-1000 vuodessa Euroopassa^[24]. Kesälämpötila laski 120000-115000 vuotta sitten pohjoisessa ja keskisessä Euroopassa noin 3 astetta, ja talvilämpötila 6-10 astetta. ^[25] Merenpinta laski voimakkasti noin 124000-120000 vuotta sitten. ^[26] Noin 115000 vuotta sitten lämpötila laski Vostok-jääkairausnäytteen kairauspaikalla Etelämantereella, ja Keski-Eurooppaan ilmestyi melko nopeasti avointa kasvillisuutta metsän sijaan päätellen monista siitepölysarjoista. ^{[27] [28]} Jäätiköitymisen alun tienoilla koettiin Euroopassa noin 460 vuotta kestänyt kuivuuspulssi, jonka aikana ilmasto jäähtyi.^[29] Viime jääkaudella Skandinavian jäätikön koko vaihteli huomattavasti. ^[30] Varhaisella Veiksel-jääkaudella ei ollut niin kylmää kuin myöhäisellä. ^[31]

Varhais-Veiksel-kauden jäätiköitymisten välissä oli muutama hyvin lämmin interstadiaali eli lämmin välikausi.^[32]

Varhais-Veikselin jäätiköitymisten aikana mannerjäätikkö eteni vain Lappiin tai korkeintaan Pohjanmaalle, ja Etelä-ja Keski-Suomi olivat jäättömiä. ^{[33] [34]}. Brörup-interstadiaalin kautena Keski-Suomessa kasvoi mäntyä, ja hieman viileämmällä Odderade-kaudella koivua. Molemmilla kausilla suuriajäätiköitä oli vain Norjan ja Ruotsin vuoristoissa.

Noin 74000 vuotta sitten alkoi hyvin kylmä kausi, jolloin jäätikkö peitti koko Suomen.^[35]

Kauden alussa noin 74000 kalenterivuotta purkautui Toba-tulivuori Indonesiassa viilentäen Maan ilmastoa ainakin jonkin verran jonkun aikaa.

Merenpinta laski noin 70 metriä nykyistä alemmaksi^[36]. Jää ulottui lopulta noin 64000 vuotta sitten Pohjois-Saksaan ja Viroon asti^[37].

Ehkä noin 59000 kalenterivuotta sitten tuli lämmin kausi, Keski-Veiksel-kauden niin sanottu happi-isotooppivaihe 3, jolloin oli ajoittain hyvin kylmää, välillä erittäin lauhaa.^[38] Tämän uskotaan johtuvan Golf-virran värähtelystä. Esimerkiksi 41500-40000 vuotta sitten oli normaalia kylmempi Hasselo-stadiaali^[39], ja noin 39000-37000 vuotta sitten lauha Hengelo-interstadiaali^[40][41]. Ilmasto heilahteli rajusti Pohjois-Atlantilla ja sen ympäristössä. Jää vetäytyi kauden loppuun mennessä Amerikassa Suuren orjajärven tasalle. Etelä-Suomi lienee tänä aikana ollut ainakin osittain jäätön, ja jos löydettyjen mammutinluiden ajoitukset ovat oikeita, maamme oli noin 30000 vuotta sitten kokonaan jäätön.

Denekamp-interstadiaalin aikana noin 32000-28000 vuotta sitten oli Luoteis-Saksassa heinäkuun keskilämpötila 10 °C ja alue tämän mukaan tundran rajalla^[42].

40000-35000 vuotta sitten jään reuna oli eteläisessä Ruotsissa Vänernin eteläosan ja Götlannin pohjoiskärjen tasalla.^[43]

Massiivinen jäätiköityminen alkoi noin 35 000 - 30 000 vuotta sitten, ja noin 30000 vuotta sitten alkoi merenpinta nopeasti laskea jäätikköjen laajetessa nopeasti.

Jää eteni noin 27000-23000 kalenterivuotta sitten syvälle Pohjois-Saksaan ja Puolaan, jonne syntyi Brandenburgin päätemoreeni^[44]. Jää peitti koko Suomen noin 25000 kalenterivuotta sitten.^[45] Tätä aikaa kutsutaan nimellä viime jääkauden huippukohta, LGM. Eri seuduilla jäätiköt olivat laajimmillaan eri aikoina, koska jäätikön eri kielekkeet syntyivät ja kutistuivat eri tahtiin. Jää virtasi itäiseen ja pohjoiseen Tanskaan koillisesta Itämeren suunnasta, kun se oli aiemmin virrannut Norjasta ja Ruotsista.

Tätä aikaa kutsutaan tieteellisissä julkaisuissa nimellä LGM (engl Last Glacial Maximum). LGM:ään liitetään monesti Brandenburg-vaihe, jolloin jäätikkö lienee ollut kaikkein laajimmillaan. Tällöin ikiroudallinen tundravyöhyke ulottui Keski-Ranskaan, ja Etelä-Ranskassa oli puistotundraa^[46]. Etelä-Englannin keskilämpötila oli 8ºC, ja jään peittämätön maa jäätynyttä ja autiota polaariaavikkoa. Merenpinnan laskun takia Pohjanmeri ja Englannin kanaali olivat kuivaa maata. Merenpinta oli noin 116 metriä nykyistä alempana^[47]. Jää laajeni voimakkaasti idässä noin 22000 kalenterivuotta sitten.

Noin 19000 vuotta sitten ilmasto lauhtui merkittävästi, ja merenpinta nousi noin 10-15 metriä muutamassa sadassa vuodessa. Alkoi lämmin Lascaux-interstadiaali, jonka aikana jää vetäytyi hitaasti Pohjois-Saksassa.

Pohjois-Saksaan ja Puolaan syntyi kylminä kausina muutamia mannerjäätikön edustalaaksoja, joita kutsutaan saksaksi nimellä Urstromtal. Ne syntyivät, kun mannerjäätikkö painoi maankuoren alemmaksi. Niissä virtasi kiemurteleva joki.

Vaikka jää oli alkanut lännessä vetäytyä, se eteni vielä Venäjällä, ja se saavutti maksimilaajuutensa Laatokan itäpuolella 18000 kalenterivuotta sitten, ja Dvina-joen altaassa 17000 vuotta sitten^[48].

Pian tuli taas kylmä vaihe, jota sanotaan Pommeri-stadiaali. Jää vetäytyi pois Pohjois-Saksasta ehkä 17000-16000 kalenterivuotta sitten, jossa se oli viimeisen kerran noin 16500-15800 kalenterivuotta sitten Rügenin niemen kärjessä^[49][50].Näihin aikoihin jää oli alkanut vetäytyä vauhdilla Baltian maiden seuduilla.

Noin 16000 vuotta sitten asutusta oli Pohjois-Ranskassa, Ukrainassa ja Romaniassa. Jääkauden loppuvaiheessa lämpötila aaltoili rajusti. Noin 14700 vuotta sitten ilmasto lämpeni rajusti, ja alkoi lämmin kausi, ja jää vetäytyi viimeistään tällöin Saksan ja Puolan pohjoisrannikolta. Jää suli rajua vauhtia, mutta ilmaston lämpötila vaihteli kovasti. Pohjois-Saksaan syntyi peuranmetsästäjien kulttuuri Pohjois-Saksassa. Noin 13000 vuotta sitten jään reuna oli Etelä-Suomessa. Ilmasto kylmeni äkkiä nuorempaan dryaskauteen 12900-11560 vuotta sitten, jolloin syntyivät muun muassa Salpausselät ja Keski-Ruotsin ja Norjan reunamuodostumat. Arotundra valtasi laajalla alueella arolta ja metsältä alaa. Suomenkin jäättömillä kuivilla alueilla kasvoi arotundraa, jossa kasvoi ruohoa ja marunapensaita. Noin 11560 vuotta sitten ilmasto lämpeni taas äkkiä, ja muutaman sadan vuoden kuluttua vaivaiskoivu levittäytyi maahamme alussa viileällä preboreaalikaudella. Kauden alussa lämpötila värähteli rajusti. Osittain tähän on saattanut olla syynä Baltian jääjärven tyhjenemisen aiheuttamat muutokset merivirroissa. Samoihin aikoihin jääkauden aikaiset suuret kasvinsyöjät hävisivät laajalta alueelta ehkä ilmaston muutoksen ja ihmisen harjoittamen metsästyksen takia. Preboreaalikauden alussa oli Puolan ja Valko-Venäjän tienoilla Swidryn kulttuuri, jonka ihmisiä on arveltu suomalaisten esi-isiksi. Jää vetäytyi Suomesta noin 10000 vuotta sitten. Pian sen jälkeen jäätikkö katkesi kahtia Ruotsin tuntureilla noin 9800 vuotta sitten, ja suli Ruotsista noin 9500 vuotta sitten^[51]. Amerikassa Kanadan pohjoisosan yllä ollut Laurentiden jääkilpi säilyi vielä tuhansia vuosia.

[muokkaa] Kasvillisuustyyppien vaihtelut jäätikön vetäytyessä

Jäätikön vetäytyessä seurasivat toisiaan maastotyypit: jää, vesi, tundra, pensastundra, aro, metsä.^[52]. Jäätikön vierellä oli monesti jään patoamia järviä. Metsänraja siirtyi sen verran hitaasti, että ehti olla laajoja aroalueita ennen metsien saapumista.

[muokkaa] Veiksel-jääkauden eläimistö

Veiksel-jääkauden eläimistöä Euroopassa. Siihen kuului mm mammutti, villasarvikuono ja sapelihammaskissa.

Monet jääkauden suuret eläimet alkoivat harvinaistua jääkauden edetessä, ja hävisivät lopullisesti jääkauden päättyessä noin 13000 vuotta sitten. Syyksi on oletettu ihmisen harjoittamaa metsästystä, ja jääkauden lopussa myös ilmastonmuutosta, joka muutti ilmaston ja kasvillisuuden esimerkiksi mammuteille epäsuotuisiksi.

Alla luettelo Veiksel-jääkauden kerrostumista tavatuista eläimistä^[53]:

+: hävinnyt Euroopasta nykyaikaan mennessä.

• Mammuthus trogontherii / M. primigenius aromammutti/mammutti +
• Dicerorhinus hemitoechus arosarvikuono +
• Coelodonta antiquus villasarvikuono +
• Equus sp hevonen
• Equus hydruntinus euroopanvilliaasi +
• Equus hemionus kulaani +
• Cervus elaphus = C. acoronatus punahirvi
• Megaloceros savini / M. giganteus jättihirvi +
• Capreolus suessenbornensis / C. capreolus metsäkauris
• Alces latifrons / A. alces leveähirvi +
• Rangifer arcticus / R. tarandus poro +
• Saiga tatarica saiga-antilooppi
• Rupicapra rupicapra gemssi
• Praeovibos priscus / Ovibos moschatus myskihärkä +
• Ovis ammon mufflonilammas, lammas
• Capra sp. vuohi
• Hemitragus bonali euroopantari (=euroopanpuolivuohi) +
• Bison schoetensacki / Bison bonasus metsävisentti
• Bison priscus arovisentti +
• Bos primigenius alkuhärkä +
• Castor fiber majava
• Crocuta crocuta täplähyeena +
• Homotherium crenatidens / H. latidens. sapelihammaskissa +
• Felis lunensis / F. silvestris villikissa
• Felis issiodorensis / F. lynx ilves
• Panthera leo leijona +
• Panthera pardus leopardi +
• Gulo schlosseri / G. gulo ahma
• Meles meles mäyrä
• Lutra simplicidens / L. lutra saukko
• Canis lupus susi
• Cuon priscus / C. alpinus vuorisusi +
• Vulpes vulpes kettu
• Alopex lagopus naali
• Ursus deningeri / U. spelaeus alkukarhu (Mosbacher Bär) / luolakarhu +
• Ursus arctos ruskeakarhu

[muokkaa] Ihminen viimeisellä jääkaudella Euroopassa

Pääartikkeli: Paleoliittinen kivikausi

Viime jääkauden ihmislajien elatuksen hankkiminen perustui metsästykseen, kalastukseen ja luonnonkasvien keräilyyn.

Nykyihminen kehittyi Afrikassa viime jääkauden alkuun mennessä edeltävästä pre-Sapiens-lajista. Sitä ennen oli laajalle alueelle Eurooppaan ja Aasiaan levittäytynyt Neandertalin ihminen, joka loi mukanaan Moustierin kulttuurin. Ensimmäiset neandertalilaiset olivat Euroopassa fossiililöytöjen mukaan ehkä jo 130000 vuotta sitten^[54]

[Neandertalin ihminen saapui 70000-60000 vuotta sitten Etelä-Englantiin oltuaan maasta 100000 vuotta poissa. Ei tiedetä miksi Neandertalin ihminen ei vaeltanut pitkään aikaan Englantiin, jonne se pääsi kylminä kausina merenpinnan laskettua ja kuivatettua Englannin kanaalin. Lienee vallinnut kahden kylmän kauden välinen lämmin kausi, kesälämpötila Norfolkissa oli 13 °C astetta ja talvilämpötila -20 °C.

Nykyihminen levittäytyi Eurooppaan noin 45000-35000 vuotta sitten myöhäispaleoliittisella kaudella. Se toi mukanaan aikaisempaa kehittyneemmän kulttuurin ja työkaluvalikoiman, joka perustui säletekniikkaan, jossa työkaluja tehtiin kiviytimestä isketystä säleistä. Alussa nykyihmisen asutus lienee ollut melko harvaa. Neandertalin ihminen eli pitkään nykyihmisen kanssa, ja syntyi niin sanottuja siirtymävaiheen kulttuureja, esim Châtelperronin kulttuuri Ranskassa lienee ollut Neandertalin ihmisten kulttuuri, joka käytti nykyihmisten luomaa työkalujenvalmistustapaa. Joillain seuduilla nykyihminen ja Neandertalin ihminen elivät rinnakkain samoihin aikoihin, mutta joistain luolista on löydetty todisteita siitä, että nykyihminen tappoi Neandertalin ihmiset ja asettui asumaan vallattuun luolaan. Nykyihminen loi muun muassa Aurignacin ja Gravetten kulttuurit. Aurignacin kulttuuriin liittyivät varhaiset luolamaalaukset, muun muassa Chauvetin luolassa Ranskassa. Toista väestöryhmää edustanut Gravetten kulttuuri tuotti mm. alastonta naista esittäviä veistoksia. Noin 25 000 vuotta sitten oli Etelä-Venäjällä tunnettu Kostenkin metsästyskulttuuri. Kostenkin talot olivat mammutin luista ja vuodista tehtyjä. Jääkauden maksimin aikaan oli taitavasti tehdyistä kivisistä esineistä tunnettu Solutrén kulttuuri Ranskassa. Asutusta oli silloin myös ainakin Ukrainan arolla ja Balkanin niemimaalla.

Luolamaalauksista ja luuharppuunoista tunnettu Madeleinen kulttuuri vallitsi 18 000-10 000 vuotta sitten. Ihminen alkoi asuttaa Siperian tundraa 30 000 vuotta sitten, ja oli 18000-14000 vuotta sitten Beringinsalmen lähellä. Sieltä paleointiaanit saapuivat Amerikkaan.

[muokkaa] Viimeisen jääkauden jako

Viimeisen jääkauden summittainen jako

• Varhais-Veiksel 117000-74000
• Herning-jäätiköityminen, Brörup-interstadiaali, Rederstall-jäätiköityminen, Odderade-interstadiaali
• Keski-Veiksel 74000-24000
  • Varhainen pleniglasiaali 74000-55000 vuotta sitten mm. Schalkholtz-jäätiköityminen
  • Keski-Veikselin vaihe MIS3 55000-24000, happi-isotooppivaihe 3, jolloin monia interstadiaaleja, mm Hengelo, Denekamp
• Myöhäis-Veiksel eli myöhäinen pleniglasiaali
  • LGM 24000-15000 BP
  • Myöhäisjääkausi 15000-10000 BP
    • Jääkauden päättymisvaihe , jolloin mm. Bölling-vaihe, dryaskausi

[muokkaa] Viimeisen jääkauden interstadiaalit ja jäätiköitymiset

Tunnetuimpia kylmiä ja lämpimiä kausia viime jääkaudella. Luettelo ei pyri olemaan kattava. Interstadiaalit on numeroitu tyyliin IS2 ja jäätiköitymiset tyyliin IG2. Lämpötilat Vostok-jäänäytteen mukaan.

[muokkaa] Varhais-Veiksel 117000-74000

Nimi	Vuodet	Lämpötila	Meren pinta	Muuta
Eem-lämpökausi (interglasiaali)		+2,5 °C max
Herning-jäätiköityminen	115000-105000	-7,5 (-4,5-5,5 °C)	-65 m	MIS5d (stadiaali), Rederstallia lievempi jäätiköityminen
Brörup-interstadiaali	105000-100000	-3 (-2,2 °C)	-14 m	MIS5c IS23
Rederstall-jäätiköityminen	100000-85000	--6.5 C? (4,5 °C?)	-50 m	MIS5b hieman edellistä laajempi Skandinaviassa
Odderade-interstadiaali	85000-74000	-3,75 ( -2,2 °C)	-18 m	MIS5a Jämtland/Peräpohjola/Dosebacka-Ellesbo IS21 pitkähkö, hyvin lämmin, metsää Lapissa

[muokkaa] Keski-Veiksel 74000-30000/25000

Nimi	Vuotta sitten (BP)	Lämpötila	Muuta
Dürnten-interstadiaali	n 76000	?	?	Lämmin kausi ennen suurta jäätiköitymistä.
Schalkholz-jäätiköityminen	74000-59000 kalenterivuotta sitten	-8,5 -10, välikausina -7,5 (-4,5 °C 75000 ,-6 °C 65000)	50 m 70000, 70 m 65000m	Jää peitti koko Suomen , Jään reuna ulottui ehkä Viron eteläosiin noin 62400–66500 vuotta sitten Vagutan sektorilla, ja ehkä keskiseen Pohjois-Puolaan. Toban tulivuorenpurkaus ehkä 71000-74000, 2-osaisena aloitti kylmän kauden. DOIS 19-16 kuuluvat kauteen, DOIS 20 ja 15 eivät kuulu.
Oerel-interstadiaali	57700-55400 radiohiilivuotta (57/54/52-51000?)	-4,5 (-3 °C)	-43m	Metsänraja Lapissa - Sama kuin Chelfordin interstadiaali 65000-59000 BP, kylmempi kuin Odderade.
Ebersdorf-jäätiköityminen	55400-51000	-8,15 (-4,6?) °C	-48 m
Glinde-interstadiaali	51000-48000 radiohiilivuotta	-5,5	-43m	Hieman kylmempi kuin Oerel.
Kylmä kausi	n 47000-45000?	-8,75 (-5,5 °C)	-60 m	Jää laajenee
Moershoofd-interstadiaali	noin 47000 48300-45300 (51000-41000,52000-43000?) GISP II	?°C	?m	(lauhahkoja kausia keskellä suurta jäätiköitymistä, trendi lämpenevä) melko kylmä interstadiaali. Sama kuin USA:n Port Talbot 1.
Hasselo-stadiaali	41500-40000 kalenterivuotta sitten	-8,75	-70 m	Luultavasti melko laaja jäätiköityminen.
Hengelo-interstadiaali	38700-36900 radiohiilivuotta (42000-38000)	-5,5	?m	IS12 Mammutteja Suomessa? Sama kuin Les Cottes? Sama kuin USA:n Port Talbot 2.
Kylmä kausi	n. 36900-32000	-8,7	?m	Jäätiköt laajenevat melko paljon.
Denekamp-interstadiaali	n. 30000, 32000-28000 radiohiilivuotta sitten	-6 (-3,6-4,0 °C)	-52 m	IS8, mammutteja Suomessa?

[muokkaa] Myöhäis-Veiksel (myöhäinen pleniglasiaali) n. 35000/25000 - 14670

Perinteinen Myöhäis-Veikselin jako

Kausi	Vuotta sitten	Radiohiilivuotta sitten
Tursac-interstadiaali	26000 - 24200		Kaksiosainen, sama kuin Kesselt ja ehkä sama kuin Paudorf.
Interstadiaali IX tai Brjansk?	22300 - 21000 (GISP)		Lämmin kausi juuri ennen jääkauden maksimia.
Brandenburg-stadiaali eli jääkauden huippukohta LGM	n. 25000-21000 tai 23000-19000 kalenterivuotta sitten		Sama kuin ja/myös Heinrichin tapahtuma H2. Pohjois-Saksassa mm. Brandenburg- ja Frankfurt-päätemoreenit.
Laugerie-interstadiaali	n. 20100-18900	n. 17900-16600
stadiaali ?	n. 18900-18100
Lascaux-interstadiaali	n. 17700-16500	16200-14600
Pommeri-stadiaali ja Mecklenburg-stadiaali "Dryas I"	n. 16500-14700	15200,17130	Sama kuin Heinrichin tapahtuma H1, monesti tätä sanotaan vanhimmaksi dryaskaudeksi, kylmintä 16500 kalenterivuotta sitten joka vastannee Pommerin moreeneja. Kanadassa 16000-15200 kalenterivuotta sitten Chignecto-vaihe ja USA:ssa Port Huron.

[muokkaa] Veiksel-jääkauden päättyminen

Kausi	Aika BP	Lämpötila	Muuta
Bölling-interstadiaali	14670-14100	-10 °C	Lämmin jakso aloitti mannerjään nopean sulamisen, jää vetäytyi Etelä-Ruotsissa ja Baltiassa ja viimeistään nyt pois Pohjois-Saksan rannikolta.
Vanhempi Dryas	<< 14100-13900	-8 °C	Kylmä tai lauha jakso 150-300 v.
Allerød (Alleröd)	13900-12900	2,5 °C	Lämmin jakso, jonka lopulla mannerjään reuna saapui Suomen eteläosiin.
Nuorempi Dryas	12900-11560	-5,0 °C	1300 vuoden pituinen hyvin kylmä ja kuiva jakso, Salpausselät syntyivät. Lämpötila laski Grönlannissa 15 °C ja Englannissa 5 °C. Baltian jääjärvi.
Preboreaalinen	11560-10200	-0--2,5 °C	Viileä, Suomessa tundraa, Yoldiameri ja Ancylusjärvi.
Boreaalinen	10500/10200-9500/8900	-2,5-0 °C	Viileä, lämpenevää kohti nykyistä ja kosteampaa kuin nyt. Laajoja osia Suomesta peittävä Ancylusjärvi, jonka vesi nousi ensin huomattavan korkealle, sitten alkoi laskea. Mannerjäätikkö suli Ruotsin sisämaassa loppuun 9500 vuotta sitten.
Kylmä piikki	8100		Kylmä piikki korkeilla leveyksillä, lämmin Antarktiksella. Sisä-Suomen reunamuodostumat?
Atlanttinen lämpökausi	9500/8800-6000/5800	+1,5 °C	Nykyistä lämpimämpi jakso, Mastogloiameri, Litorinameri.
Lämpöhuippu	6900-6400	1-2 °C	Nykyistä lämpimämpää
Lämpimän kauden viileä väli	8200-7700	?	Kylmä välikausi, kuiva?
Subboreaalinen	5800-3200/2600	-2--+1,5 °C	Viileähkö, viilenevä, kuusi leviää Itä-Suomeen. Itämeri.
Subatlanttinen	3200/2600 -	-1,5--+1 °C	Ensin viilenevä, kostea ja sateinen. Itämeri. Nykyisin lämpenevää.
Melko kylmää	2800-2600	?	Melko kylmää lyhyen ajan
Kylmää	2400-1700	-1 -- -2 °C	Vuoristojäätikköjen kasvua
Pieni jääkausi	450-100	-1 - -2 °C
Nykyaika	100-	?	Lämpimämpää, jäätiköt vetäytyvät (nykyinen ilmastonmuutos)

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Jonathan Adams: EUROPE DURING THE LAST 150,000 YEARS (html)
2. ↑ http://www.ldeo.columbia.edu/edu/dees/U4735/projections/images/lgm_n.gif
3. ↑ http://www.gallica.co.uk/celts/iceage.htm
4. ↑ How Britain Became An Island: The report
5. ↑ [1]
6. ↑ P.K. Link,: Pleistocene Mountain Glaciation
7. ↑ Lee Clayton, John W. Attig, David M. Mickelson, Mark D. Johnson, and Kent M. Syverson: Glaciation of Wisconsin Educational Series 36. 2006.
8. ↑ What was the Wisconsin Glaciation?
9. ↑ Michael B. Collins and Thomas R. Hester: Interpreting the Clovis Artifacts from the Gault Site (HTML)
10. ↑ Illinois State Museum: The Late Pleistocene Extinctions (HTML)
11. ↑ Ian Barnes, Beth Shapiro, Adrian Lister, Tatiana Kuznetsova,Andrei Sher,Dale Guthrie,and Mark G. Thomas3: [http://www.ucl.ac.uk/tcga/tcgapdf/Barnes_CB07_Mammoth.pdf Genetic Structure and Extinction of the Woolly Mammoth, Mammuthus primigenius]
12. ↑ [http://cogweb.ucla.edu/ep/Megafauna.html Megafauna extinction and phenotypic lag/The Ghosts of Evolution: Nonsensical Fruit, Missing Partners, and other Ecological Anachronisms] 2000.
13. ↑ Lyobov A. Orlova: Spatial-temporal features of the Pleistocene megafauna extinction in Northern Asia: an overview
14. ↑ The Quaternary Period
15. ↑ Steven Dutch: Glaciers Natural and Applied Sciences, University of Wisconsin - Green Bay.
16. ↑ [Don Hitchcock: [http://donsmaps.com/earth9.html Earth Children Maps Wurm and Riss Glaciation] Monday 13 December 2004. ]
17. ↑ Marjatta Koivisto , päätoim.: Jääkausi, s. 39. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3. suomi
18. ↑ Jan Hollan: No soon Ice Age, says astronomy
19. ↑ North Greenland Ice Core Project members*: [http://www.gfy.ku.dk/~kka/NGRIP_nature.pdf High-resolution record of Northern Hemisphere climate extending into the last interglacial period]
20. ↑ Marjatta Koivisto , päätoim.: Jääkausi, s. 49. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3. suomi
21. ↑ F. Sirocko1, K. Seelos1, K. Schaber, B. Rein, F. Dreher, M. Diehl1, R. Lehne, K. Jäger, M. Krbetschek & D. Degering: A late Eemian aridity pulse in central Europe during the last glacial inception
22. ↑ Boettger, T., Junge F.W., Knetsch S. , Novenko E.Y., Velichko A.A.: Climate change at the very end of the Eemian, derived from limnic sediments from Central and Eastern Europe
23. ↑ Nicholas J. Shackletona,*, Maria Fernanda Sa´nchez-Gon˜ ib, Delphine Paillerc, Yves Lancelotd: Marine Isotope Substage 5e and the Eemian Interglacial (pdf) engl.
24. ↑ Sultry Last Interglacial Gets a Sudden Chill (pp.12-14) Earth in Space. Vol. 9, No. 7, March 1997,. engl.
25. ↑ G. Lohmann: [http://www.clim-past-discuss.net/2/1221/2006/cpd-2-1221-2006.pdf Orbital and freshwater forcing during the last interglacial: analysis of climate and vegetation response patterns] Alfred Wegener Institute for Polar and Marine Research, Bremerhaven, Germany
26. ↑ Marjatta Koivisto , päätoim.: Jääkausi, s. 39. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3. suomi
27. ↑ Marjatta Koivisto , päätoim.: Jääkausi, s. 49. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3. suomi
28. ↑ F. Kaspar, T. Spangehl, and U. Cubasch: [http://www.clim-past-discuss.net/2/1249/2006/cpd-2-1249-2006.pdf Simulated northern hemispheric storm tracks of the Eemian interglacial and the last glacial inception] 7 December 2006. Freie Universit ¨ at Berlin, Institut f ¨ ur Meteorologie, Berlin, Germany. engl.
29. ↑ http://www.esd.ornl.gov/projects/qen/nerc130k.html
30. ↑ [http://www.uib.no/People/ngljm/Mangerud%201991,%20Scandinavia%20ice%20sheet.PDF The Scandinavian Ice Sheet through the last interglacial/glacial cycle] (Reprint from: B. Frenzel (ed.) l99l: Klimageschichtliche Probleme der letzten 130 000 jahre) l99l:. englanti
31. ↑ Deliverable D2: Consolidation of Needs of the European Waste Management Agencies and the Regulator of the Consortium (EC-CONTRACT : FIKW-CT-2000-00024) 2 0 0 2.
32. ↑ The Bear http://donsmaps.com.
33. ↑ Hanna Lokrantz, Gustav Sohlenius: [www.skb.se/upload/publications/pdf/TR-06-36webb.pdf Ice marginal fluctuations during the Weichselian glaciation in Fennoscandia, a literature review] (pdf) December 2006. Geological Survey of Sweden (SGU). engl
34. ↑ Kurt Lambeck. Tony Purcell, Jason Zhao, Andrea Dutton: Glacial rebound and sea-level change: solutions for ocean-volume fluctuations, ice sheets and mantle rheology Research School of Earth Sciences , ANU- Australian National University.
35. ↑ Hanna Lokrantz, Gustav Sohlenius: [www.skb.se/upload/publications/pdf/TR-06-36webb.pdf Ice marginal fluctuations during the Weichselian glaciation in Fennoscandia, a literature review] (pdf) December 2006. Geological Survey of Sweden (SGU). engl
36. ↑ http://www.shef.ac.uk/geography/staff/bateman_mark/quaternary.html
37. ↑ Kurt Lambeck. Tony Purcell, Jason Zhao, Andrea Dutton: Glacial rebound and sea-level change: solutions for ocean-volume fluctuations, ice sheets and mantle rheology Research School of Earth Sciences , ANU- Australian National University.
38. ↑ Prof. Tjeerd van Andel (vanandel@esc.cam.ac.uk): The Stage Three Project Home Page 16th December, 2003.. © Oxygen Isotope Stage Three Project,.
39. ↑ H. Renssena, J. Vandenberg: [http://www.geo.vu.nl/~renh/pdf/Renssen-Vandenberghe-QSR2003.pdf Investigation of the relationship between permafrost distribution in NW Europe andextensive winter sea-ice cover in the North Atlantic Ocean during the cold phases of the Last Glaciation] Quaternary Science Reviews 22 (2003) 209–223. 09 October 2002. engl.
40. ↑ Archaeology Wordsmith/Results for interstadial:
41. ↑ Gerd Albrecht, Joachim Hahn and Wolfgang G. Torke: An analysis of characteristics of projectile points from the middle of the Later Pleistocene in Central and Eastern Europe, Tabla of Contents (HTML) (julkaisun ISSN 1611-3594 sisällysluettelo) 04.11.2003.
42. ↑ Caspers, G and Freund, H: Vegetation and climate in Early- and Pleni-Weichselian in northern central Europe. Journal of Quaternary Science, , nro Volume 16,Number 1, s. s. 45. http://www3.interscience.wiley.com/cgi-bin/abstract/76511015/ABSTRACT?CRETRY=1&SRETRY=0 (pdf). Engl.
43. ↑ Michael Houmark-Nielsen 1 *, Kurt Henrik Kjær 2: Southwest Scandinavia, 40-15 kyr BP: palaeogeography and environmental change (PDF) 20 September 2003.
44. ↑ Michael Houmark-Nielsen 1 *, Kurt Henrik Kjær 2: Southwest Scandinavia, 40-15 kyr BP: palaeogeography and environmental change (PDF) 20 September 2003.
45. ↑ Hanna Lokrantz, Gustav Sohlenius: [www.skb.se/upload/publications/pdf/TR-06-36webb.pdf Ice marginal fluctuations during the Weichselian glaciation in Fennoscandia, a literature review] (pdf) December 2006. Geological Survey of Sweden (SGU). engl
46. ↑ http://geocr.tul.cz/index.php/Reli%C3%A9f
47. ↑ EDLIC SATHIAMURTHY AND HAROLD K. VORIS: [http://www2.biology.sc.chula.ac.th/web%20of%20NHJCU%20PDF/VorisSupplement.pdf Maps of Holocene Sea Level Transgression and Submerged Lakes on the Sunda Shelf] (PDF) The Natural History Journal of Chulalongkorn University. 2006. Chulalongkorn University.
48. ↑ Hanna Lokrantz, Gustav Sohlenius: [www.skb.se/upload/publications/pdf/TR-06-36webb.pdf Ice marginal fluctuations during the Weichselian glaciation in Fennoscandia, a literature review] (pdf) December 2006. Geological Survey of Sweden (SGU). engl
49. ↑ Michael Houmark-Nielsen 1 *, Kurt Henrik Kjær 2: Southwest Scandinavia, 40-15 kyr BP: palaeogeography and environmental change (PDF) 20 September 2003.
50. ↑ Hanna Lokrantz, Gustav Sohlenius: [www.skb.se/upload/publications/pdf/TR-06-36webb.pdf Ice marginal fluctuations during the Weichselian glaciation in Fennoscandia, a literature review] (pdf) December 2006. Geological Survey of Sweden (SGU). engl
51. ↑ www.skb.se/upload/publications/pdf/TR-06-36webb.pdf cal CalPal-kalibraatio
52. ↑ Kalevi Wiik: Eurooppalaisten juuret, s. 67. Atena Kustannus Oy, 2002. ISBN 951-796-250-9.
53. ↑ M. Bunzel-Drüke, J. Drüke, H. Vierhaus: Überlegungen zu Wald, Mensch und Megafauna/Quaternary Park
54. ↑ Dennis O'Neil: Neandertals

[muokkaa] Katso myös

• Jääkausi
• Jääkauden kasvillisuusvyöhykkeet
• Kivikausi
• Myöhäispaleoliittinen
• Paleoliittinen kivikausi
• Jääkausi Suomessa
• Jääkausiajat
• Merenpinnan lasku jääkaudella
• Saale-jääkausi
• Elster-jääkausi
• Interstadiaali
• D/O-tapahtuma
• Stadiaali
• LGM
• Heinrichin tapahtuma
• Vanhin dryas
• Bölling-interstadiaali
• Alleröd-interstadiaali
• Nuorempi Dryas
• Wisconsin-jääkausi
• Jääkausi_Pohjois-Saksassa_ja_Itä-Euroopassa
• Holoseeni

[muokkaa] Kirjallisuutta

[muokkaa] Suomeksi

• Marjatta Koivisto, Jääkaudet, WSOY 2004, ISBN 951-0291013
• Matti Eronen, Jääkausien jäljillä

[muokkaa] Englanniksi

• William James Burroughs: Climate change in prehistory , The end of the Reign of Chaos, Cambridge University Press 2005
• Quaternary Glaciations, Extent and Chronology, Elsevier

[muokkaa] Aiheesta muualla

• http://www.pgi.gov.pl/pdf/gq_49_4_p463.pdf