Hampurin kulttuuri
Wikipedia
Hampurin kulttuuri oli viime jääkauden loppuvaiheen peuranmetsästäjien kulttuuri Pohjois-Saksassa ja sen lähiseuduilla noin 14700-14050 kalenterivuotta sitten. Kulttuuri syntyi viimeistään, kun alkoi Bölling-lämpökausi. Hampurin kulttuuri ulottui noin 300 km levyisellä vyöhykkeellä silloin kuivalta Pohjanmeren pohjalta ja Hollannista Puolaan.[1]. Peuran lisäksi metsästettiin myös pienempää riistaa, muun muassa jäniksiä. Ihmiset lienevät asuneen lappalaisten kotaa muistuttavissa asumuksissa. Hampurin kulttuuri tuotti hyvin niukasti taide-esineitä, ja koruja oli harvoin. Kulttuurin esineistä tunnetaan mm. Stielspize eli ruotokärki, sarviharppuunat ja hihnaleikkurit. Hampurin alueella oli kulttuurin aikoihin pensaita, matalia vaivaiskoivua ja mäntyä harvakseltaan kasvavaa aluetta, joka soveltui hyvin peuralle[2]. Tämän kulttuurin ihmisiä vaelteli myös Etelä-Skandinaviassa ja pitkin Norjan rannikkoa, jossa merenpinta oli 50 metriä nykyistä alempana. Kulttuuri levittäytyi ajan mukana itään päin. Hampurin kulttuurissa on mielenkiintoista se, että se oli ensimmäisiä pohjoiseen jääkauden päättyessä työntyviä kulttuureja. [3]. Hampurin kulttuurin jälkeen tuli Tanskaan Brommen kulttuuri, Pohjois-Saksaan Ahrensburgin kulttuuri, ja sen eteläpuolelle Federmesserin kulttuuri.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hampurin kulttuurista
Hampurin kulttuuri levisi yleisen käsityksen mukaan Saksan pohjoisosiin Pohjois-Ranskasta tai läntisestä Keski-Saksasta[4] ollen tyypillinen kivikautinen peuranmetsästyskulttuuri, jonka ihmiset asuivat lappalaista kotaa muistuttavissa rakennuksissa. Tämä kulttuuri vallitsi viime jääkauden loppupuolen aikaan Pohjois-Saksassa, Belgiassa ja Hollannissa. [5] Hampurin löydöt sijoittuvat pääosin lämpimään Bölling-aikaan 14700-14050 vuotta sitten, jolloin jää alkoi vetäytyä Itämeren eteläisimmästä osasta. Peuranmetsästäjien kulttuuri levisi Etelä-Skandinaviaan ja Puolaan, Swidryn ja sieltä Kundan kulttuurin kautta pohjoiseen mm. Suomeen. Mannerjäätikkö oli Hampurin kulttuurin aikoihin Gotlannin tasalla ja alueella tundraa vielä 16 000 vuotta sitten arokasvillisuutta n. 15 000 vuotta sitten.
Meiendorfin löytöpaikan lämpötila 14 600 vuotta sitten oli kesällä +13 °C ja talvella –5 °C eli alue oli metsänrajan eteläpuolella. Varhaisimpana aikana Meiendorfia käytettiin kesämetsäleirinä, myöhemmin Elben jokilaaksoon siirryttiin asumaan myös talvisin.
Meiendorfista on löydetty tuhansia peuran luita ja atlatl, heittokeihäs. Stellmoorista Hampurin läheltä on löydetty kaksi asutuskerrosta, joita alempi syntyi kylmällä vanhemmalla dryaskaudella. Tehdyissä löydöissä on tihentymä Elben jokilaaksossa Hampurin tienoilla, ja ne rajoittuvat entiselle Pommeri-stadiaalin jäätikön rajalle.[6] Stelmoorissa asuttiin vanhemmalla dryaskaudella, joka oli kylmä jakso. [7] Ruotsin vanhin asutus oli Hampurin kulttuuriin liittyvä peuran pyyntipaikka Mölleröd Skånessa, 14 000 vuoden takaa. Tämän kulttuurin ihmisiä vaelsi pohjoiseen pitkin Norjan rannikkoa kesällä, jossa vedenpinta oli silloin 50 metriä nykyistä alempana.[8]
Kaikki löydetyt auinpaikat ovat pieniä ja joistain niistä on löydetty kiviä ympyrässä, kotamaisen tai tiipiimäisen asumuksen peiton painoina. Peuran lisäksi metsästettiin myös hevosta, jänistä, kettua ja lintuja. jotkut asuinpaikat olivat aivan jään reuunan lähellä, missä kasvoi vain pajua ja koivua.[9] .[10] Hampurin kulttuurista säilyneitä kiviesineitä luonnehtivat karkeat, ruotokavennetut nuolen- ja keihäänkärjet, ja luun halkaisuun käytetyt kaarevateräiset uurtimet, joissa soikean litteän osan toisessa päässä oli vino piikkimäinen piikiviulkonema. Oli myös leikkureita, joissa oli kapea sisäänpäin kääntyvä terä, joka kiinnitettiin peuransarveen. [11] Hampurin kulttuuriin liitetään peuransarven työstössöä käytetyt talttamaisen purat, joita kutsutaan saksaksi nimellä Zinken.
Hampurin kulttuuri kehittyi ja hajosi ajan mukana eri alueisiin. Pohjoiseen syntyi itsenäinen Havelte-nuolenkärkien perinne.
Hampurin kulttuuri oli oma kulttuurinsa, joka rajoittui etelän matalilla vuorilla Göttingenistä pohjoiseen olevaan Madeleinen kulttuuriin, jonka alavin paikka oli Gadenstedtissa. Madeleinen kulttuuri oli levinnyt idässä jopa Puolaan asti. Myöhemmin Madeleinen kulttuuri levisi Reininmaalla 13500-13000 vuotta sitten.
Ruotsin vanhin asuinpaikka Molleröd oli 14000 vuotta sitten Hampurin kulttuuria.[12]
[muokkaa] Hampurin nuolenkärjet ja työkalut
Hampurin nuolenkärjet olivat niin sanottuja olkapääkärkiä, Tanskasta on löydetty myös toisenlaisia Havelte-kärkiä, joita pidetään myöhäiseen Hampurin kulttuuriin liittyvinä. Olkapääkärkiä on löydetty myös Pariisin altaasta myöhäiseltä Madeleine-kaudelta, muttei niiden uskota liittyvän Hampurin kulttuuriin.
[muokkaa] Hampurin kulttuurin alkuperä
Uskotaan ihmisen saapuneen Hampurin alueella kahtena aaltona, esnin asumaan tilapäisesti, sitten pysyvämmin.
Joidenkin tietojen mukaan Hampurin alueella saattoi olla asutusta jo 17700 vuotta sitten jääkauden pahimman vaiheen mentyä ohi. Ihmisiä nimittäin asui Alppien ja Pohjois-Saksan jäätikön välissä jääkauden lyhytaikaisen kylmimmän huipun mentyä ohi.
Noin 16000 kalenterivuotta sitten lisääntyi Madeleinen kulttuurin leirit Keski-Saksassa ja Reininmaalla sellaisissa paikoissa kuin Gönnersdorf ja Andernach.[13]
Hampurin kulttuurin alku sijoittuu varhaiseen jääkauden päättymisvaiheeseen, lämpimään Bölling/Meiendorf-interstadiaaliin. Tämän lämpökauden aikana Hampurin kulttuuri levisi Pohjois-Saksassa.
Tällöin kulttuuri laajeni lyhyessä ajassa 14700-14600 vuotta sitten. Arvellaan, että aluksi Hampurin alueelle tultiin kesällä metsästämään, ja ilmaston lämmettyä myöhemmin myös asuttiin talvella.
Hampurin kulttuurin katsotaan yleensä levinneen Pohjois-Ranskasta Saksaan. Tällöin kulttuuri pohjautuisi pitkälti alkujaan Etelä-ranskassa Pyreneiden seuduilla syntyneen Madeleinen kulttuurin leviämiseen. Hampurin kulttuurin kanssa samoihin aikoihin kukoisti Englannissa Madeleine-peräinen Creswellin kulttuuri.
Hyvin varhaisena Hampurin paikkana pidetään Schweskaun löytöpaikkaa Lüchow-Donnenbergissä, jossa esineistö muistuttaa sekä Madeleinen, Creswellin että Hampurin kulttuurin esineistöä. Samantyyppinen Madeleinen työstötapaa käyttävä Hampurin kulttuurin löytö paikka on kaivettu Bornstorfista.
Jääkauden huippukaudella ennen Hampurin kulttuuria Euroopan väestö oli jakautunut läntiseen Ranskan asutuslohkoon Pyreneiden seuduilla, ja Itä-Euroopan lohkoon Ukrainan seudulla. Lännessä kukoistivat ensin Solutrén ja sitten Madeleinen kulttuurit, ja idässä Gravette-pohjainen Kostenkin kulttuuri. Molempien lohkojen asutus lähti leviämään pohjoiseen ilmaston lämmettyä.
Hampurin kulttuurissa on sekä läntisiä Madeleinen kulttuurin että itäisiä piirteitä[14].
Joidenkin mukaan Hampurin kulttuurin alkuperä on arvoitus, koska se ilmestyi jo Madeleine IV-vaiheessa joka ei ollut ehtinyt levitä pohjoiseen Keski-Ranskasta. Välissä oli yhä 600-800 km asumatonta tilaa.[15]
[muokkaa] Hampurin kulttuurin löytöpaikkoja
Hampurin kulttuurin löytöjä 17000-12000 vuotta sitten. [16]
- Meiendorf, varhainen paikka, ehkä kesäinen metsästysleiri
- Stellmoor
- Borneck
- Poggenwisch
[muokkaa] Hampurin kulttuurin ajoituksesta
Hampurin kulttuuri on ajoitettu esim. aikaan 14 600 – 14 100 eli 12 400 – 12 100 radiohiilivuotta sitten.
- Varhainen Hampurin kulttuuri, jonka löytöjä on tehty Pohjois-Saksan paikoista Meiendorf, Poggenwisch, Slotseng 13 600 – 12 100 radiohiilivuotta sitten. Huiput, leveä 13 200 – 12 800 ja kapea 12 400 ja pieni 12 200 radiohiilivuotta sitten saattavat kertoa ilmaston vaihteluista.
- Myöhäinen Hampurin kulttuuri Ahrenshöft LA 73+58, 12 500 – 11 800 radiohiilivuotta sitten, huiput 12 300 ja varsinkin 12 100 radiohiilivuotta sitten, ja myös 11 900 radiohiilivuotta sitten.
[muokkaa] Viiteet
- ↑ http://hokkanen.wellfish.org/suurijoki/index2.php?option=com_content&do_pdf=1&id=50
- ↑ http://www.uni-greifswald.de/~histor/~ufg/mitarbeiter/terberger/Terberger1_LoRes.pdf
- ↑ http://hokkanen.wellfish.org/suurijoki/index2.php?option=com_content&do_pdf=1&id=50
- ↑ http://www.uni-greifswald.de/~histor/~ufg/mitarbeiter/terberger/Terberger1_LoRes.pdf
- ↑ http://pakana.myinfo.ws/12000.htm
- ↑ www.uni-greifswald.de/~histor/~ufg/mitarbeiter/terberger/Terberger1_LoRes.pdf
- ↑ [www.helsinki.fi/arkeologia/kurssit/Har115_sl2004/luento_2%20ja%203.rtf Maailman esihistoria 2]
- ↑ http://www.doisongso.com/Hamburgian_culture.htm
- ↑ Ihmisen suku, kivikauden ihmiset sivu 140
- ↑ http://www.doisongso.com/Hamburgian_culture.htm
- ↑ Ihmisen suku, ensimmäiset ihmiset sivu 140
- ↑ [www.helsinki.fi/arkeologia/kurssit/Har115_sl2004/luento_2%20ja%203.rtf Maailman esihistoria 2]
- ↑ http://www.uni-greifswald.de/~histor/~ufg/mitarbeiter/terberger/Terberger1_LoRes.pdf
- ↑ [www.helsinki.fi/arkeologia/kurssit/Har115_sl2004/luento_2%20ja%203.rtf Maailman esihistoria 2]
- ↑ http://hiidenkirkko.50megs.com/alkupera.htm
- ↑ Ihmisen suku, Ensimmäiset ihmiset 140
