Atlatl
Wikipedia
Atlatl (suomeksi vipukeihäs tai keihäslinko, Australian alkuperäiskansojen keskuudessa woomera) on atsteekkien käyttämä vipukeihäs, jota pidetään eräänä ihmiskunnan vanhimmista aseista. Keihäslinko keksittiin ennen jousta ja nuolta. Keihäslingossa ohut, taipuisa keihäs asetetaan heitinpuussa olevaan uraan tai oksamaiseen ulkonemaan, okaan ja keihäs heitetään heilauttamalla heittopuuta.
Heitto voi kantaa hyvinkin 100 m, joskus jopa 260 m.
Atlatlissa linkopuu toimii vipuvartena, joka lisää heiton voimaa valtavasti. Heitinpuu on käden jatke. Tämä pohjautuu vipuilmiöön, jossa heiton voima eli momentti on lihasvoima kertaa varsi. Viimeisen viidensadan vuoden sisään atlatlia ovat käyttäneet intiaanit, Papua-Uuden Guinean alkuasukkaat, Australian aboriginaalit ja eskimot. Atlatlia käyttivät intiaanit ja se oli espanjalaisten pelkäämä ase, sillä keihäslingolla heitetyt kevyet heittokeihäät lävistivät helposti espanjalaisten metallipanssarin. heittokeihäs lävisti usein kohteensa. Heittokeihästä parenneltiin aikojen saatossa mm keventämällä heitettävää keihästä ("tikkaa").
Suomen alueelta ei ole toistaiseksi löytynyt "atlatl-vipukeihään" jäännöksiä, ellei sellaiseksi lueta 1936 Kangasalan Raikun kylästä löytynyttä n. 70 cm pitkää kahdeksankulmaiseksi vuoltua katajasauvaa, joka on tähän asti tulkittu jousen osaksi. On kuitenkin melko varmaa, että atlatl-tyypinen heittoase on ollut käytössä meillä Pohjolassakin - tätä teoriaa tukee Vienanmereen laskevan Uikujoen varrelta löydetyt kalliomaalaukset.
[muokkaa] Atlatlin historiaa
Keskipaleoliittisella kaudella ilmestyivät puutikat tai heittokeihäät, jotka kantoivat jopa 15 m (löytöpaikkoja Schöningen, Torralba, Clacton-on-Sea and Kalambo Falls). Ensimmäinen kohtuullisen tarkasti ajoitettu ranskalainen atlatl on myöhäissolutre-kaudelta Combe Saunière I:stä ja noin 21 000 vuotta eli 17 500 radiohiilivuotta vanha. Vanha atlatl on löydetty myös Laugerie-Bassen luolasta.
Mammuttia metsästävät Solutré-ihmiset tulivat Eurooppaan idästä. Euroopassa atlatl yleistyi Madeleine-kaudella n. 17 000–10 000 vuotta sitten, näitten kantomatka oli 70 m. Madeleinen ajan heitinpuu oli usein eläimen muotoinen. Heitinpuita tehtiin Madeleine V-kaudelle asti, useimmat ovat Madeleine IV -kaudelta. Atlatlia käytettiin Euroopassa vielä Ylä-Madeleinen ajalla 12 500 vuotta sitten. Erään tiedon mukaan vanhin 25 000 vuoden ikäinen atlatl on löydetty Afrikasta. Toiset lähteet väittävät, ettei atlatlia olisi koskaan käytetty Afrikassa. Saattaa olla, ettei meille ole säilynyt todisteita afrikkalaisista atlatleista. Samoihin aikoihin Gravette-kaudella n. 30 000–25 000 vuotta sitten käytettiin Euroopassa pienikärkisiä heittokeihäitä, jotka saattavat liittyä tai olla liittymättä atlatliin. Amerikkaan atlatl tuli intiaanien mukana noin 12 000 vuoden sisällä. Lounais-Amerikan noin 7 000 vuoden ikäisessä luolataiteessa atlatl merkitään kaarevaksi pystykepiksi, jonka varressa on pallo tai palloja.
Jousi ja nuoli tulivat Eurooppaan vasta epi-paleoliittisella kaudella 10 000–8 000 vuotta sitten. Intiaanit käyttivät atlatlia monesti kalastukseen.
