Solutrén kulttuuri

Wikipedia

Tämän artikkelin tai sen osan muoto kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Solutrén kulttuuri vallitsi eteläisessä Länsi-Euroopassa jääkauden kylmimmän vaiheen aikoihin noin 26 000–19 000 kalenterivuotta sitten.^[1] Se oli tyypillinen kivikautinen myöhäispaleoliittinen metsästyskulttuuri, joka tunnetaan parhaiten taidokkaasti tehdyistä litteistä kivityökaluistaan.^[2][3] Kulttuurin edustajat olivat Ranskassa ja Espanjassa asuneita nykyihmisiä. Solutrén ihmiset valmistivat laakerinlehteä muistuttavia piikivisiä keihäänkärkiä tai veitsiä^[4] ja osasivat lämpökäsitellä kiveä^[5]. Solutrén kulttuuri on nimetty Itä-Ranskassa sijaitsevan paikkakunnan mukaan. Viime jääkauden jäätikkö oli laajimmillaan Solutré-kaudella, ja Ranskassa asutus oli vetäytynyt suojaisiin luoliin noin 400 km jään reunasta etelään, suureksi osaksi ikiroutarajan eteläpuolelle.^[6]

Pohjoisen ilmasto oli ihmiselle liian ankara. Solutrén ihmiset edustivat jääkauden ankaran vaiheen läntistä haaraa, itäinen jatkoi mm. Tšekkoslovakiassa, Romaniassa ja Ukrainassa Gravetten kulttuurin perinteitä^[7]. Solutrén kulttuurin jälkeen tuli Madeleinen kulttuuri.

Sisällysluettelo 1 Solutrén kulttuuri 1.1 Solutrén kulttuurin kehitys 1.1.1 Solutrén kulttuurin aikajako 1.2 Solutrén kulttuurin ajoituksesta 2 Solutrén löytöpaikkoja 2.1 Lounais-Ranska 2.2 Espanja 2.3 Solutrén luolamaalausten löytöpaikkoja 3 Kulttuureja, jotka tekivät Solutrén kärkiä muistuttavia kärkiä 4 Katso myös 5 Viitteet 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Solutrén kulttuuri

Kulttuuri vallitsi Länsi-Euroopassa kivikaudella noin 26000-21500/19800 vuotta sitten eli n. 20500-18000/16500 radiohiilivuotta sitten.

Solutrén kulttuuri tunnetaan parhaiten pajunlehden muotoisista piikivisistä keihäänkärjistään. Solutrén ajalta on löydetty myös talttamaisia kaivertimia, kaapimia ja poria sekä neuloja. Kivenkäsittelyn tarkkuus ja työstötaito oli ainutlaatuista. Tuolloin osattiin lisäksi valmistaa hyvin istuvia vaatteita päätellen löydetyistä luuneuloista^[8][9].

Tunnetuimmat Solutrén kauden löytöpaikat ovat La Solutrén ja Laugerie Hauten^[10] luolat. La Solutrén luola sijaitsee Mâconin kunnassa Saône-et-Loiren^[11] departementissa Itä-Ranskassa melko lä'hellä Rhônen jokilaaksoa. Solutrén kulttuurin tutkimus on keskittynyt luoliin, koska niistä on helpointa paikallistaa kivikauden jäänteitä. Viimeistään myöhäissolutrén aikoihin 20 000–18 000 vuotta sitten kehitettiin keihäslinko, mutta Euroopassa se levisi laajemmalle vasta Madeleinen kaudella.

Solutrén kulttuurin uskotaan saaneen alkunsa Dordognen alueelta Ranskasta. Toisen näkemyksen mukaan hevosia metsästäviä Solutrén ihmisiä vaelsi idästä aikaisemman kulttuurin alueelle. Solutrén kulttuuri kukoisti Ranskassa, Espanjassa ja Portugalissa.

Solutren kulttuuri kukoisti silloin kun Skandinavian yllä ollut jääkenttä oli laajimmillaan. Ilmasto vaihteli Solutren kaudella eteläisessä Keski-Ranskassa Ranskassa rajusti, välillä oli kylmä arovaihe, välillä lauha metsävaihe. Noin 20000 radiohiilivuotta sitten oli jääkauden huippukylmä vaihe LGM, joka autioitti pari Espanjan luolaa. <-- Iberian prehistory En wiki--> Pian lauhtui lauhtui nopeasti joksikin aikaa lämpimänä Laugerie-interstadiaalina 19 000 radiohiilivuotta sitten. 18 000 radiohiilivuotta sitten kylmä ilmasto palasi, ja Ranskaan levisi arolajeja.^[12]

Solutrén taidokkaasti muotoilluissa työkaluissa oli hienostuneesti toteutettu kaksipuolinen iskentä^[13].Keihäänkärjet viimeisteltiin painamalla taltan avulla, ei suoraan hakkaamalla, mutta kiven hiomista ei tunnettu. Solutrén kaudelle olivat tyypillisiä sekä laakerinlehtimäiset^[14] että pajunlehtimäiset piikivikärjet. Laakerinlehtikärki on toisesta tasainen, toisesta terävä. Pajunlehtikärjen molemmat päät ovat teräviä. Keihäänkärjet olivat suuria ja ohuita. On löydetty kaapimia, joissa on terä vain kärjessä, sekä piikiviveitsiä ja sahoja. Myös pienet piikiviterät, mikroliitit, tunnettiin alueella jo 33 000 vuotta sitten. Veitsimäisiä keihäänkärkiä, joissa pitkä kiinnitystappi takana vain yhdellä puolella kärkeä. Työkaluja tehtiin myös sarvesta^[15]. Luuesineeet muistuttivat myöhempiä Madeleinen esineitä.

Solutren kauden eläinlöydöissä esiintyy hevonen, peura, mammutti, luolalaijona, sarvikuono, karhu ja alkuhärkä.^[16]

Solutrén luolataide oli melko harvinaista, mutta he tekivät joitakin kivireliefejä luolan seiniin. Solutrén ihmiset tuottivat piirrosmaista luolataidetta. Jääkauden luolataiteessa oli mammutin, peuran, luolakarhun, alkuhärän, villasarvikuonon ja villihevosen kuvia. Näiden kuvia on löydetty ajan luolataiteesta, ja tällä kaudella harvennettiin Euroopan mammuttikanta loppuun tai miltei loppuun. Solutren kaudella kaiverrettiin kivilevyjä^[17].

Pohjois-Amerikan varhaisten paleointiaanien Clovis-kärkien sanotaan muistuttavan Solutrén kärkiä, koska niiden valmistuksessa on käytetty samaa kiven taltallapainamistekniikkaa^[18]. Eräät, tasapyrstöiset Solutrén kärjet muistuttavatkin hämmästyttävästi Clovisin kärkiä. On jopa oletettu Solutrén ihmisten vaeltaneen veneillä jään reunaa pitkin Amerikkaan. Solutrén kivenkäsittelytekniikka on saattanut kuitenkin levitä myös maitse Siperian kautta Ranskasta tai mahdollisesta muusta Solutrén perinteen alkukodista.

Kauden aikana ihmisasutus laajeni Siperiassa, ihmisiä oli Lenajoen laaksossa 30 000. Esisolutrélaista asutusta oli myös Englannin keskiylängön eteläosissa Cresswell Cragsissa Derbyshiressä Englannissa^[19], joka oli asutettu moneen otteeseen 43000–10000 vuotta sitten. n. 43 000 vuotta sitten siellä vaikutti neandertalinihmisten Moustierin kulttuuri. Creswell Crags oli asuttu jälleen 32 000–30 000 vuotta sitten. Viimeinen Creswellin asutusvaihe oli 12 000 vuotta sitten, jolloin kehittyi Creswellin kulttuuri, joka oli Maglemosen välitön edeltäjä.

[muokkaa] Solutrén kulttuurin kehitys

Varhaissolutré-kaudella käytettiin perinteisiä yhdeltä puolelta käsiteltyjä kiviä "pajunlehtikärkiä"^[20], mutta keskisellä Solutré-kaudella nämä korvautuivat asteittain kaksipuolisesti isketyillä laakerinlehtikärjillä.^[21][22]. Myöhäissolutrélla kapeat pajunlehden muotoiset ja yhdeltä puolelta viimeistellyt kärjet tulivat muotiin.^[23][24], ja myös varrelliset, veitsimäiset olkapääkärjet^[25].

Tehtiin myös tylppäkärkisiä ja tasaperäisiä pieniä kärkiä.

Ilmestyi myös erikoisia epäsymmetrisiä muotoja, joissa oli nokkia. On epäilty ohuiden piikivisten työkalujen käyttöä työssä, koska ne olivat niin ohuita, ehkä ne olivat vain ylellisyystarvikkeita tai niillä oli vain rituaalista merkitystä. Ne saattoivat olla pyöreäteräisiäkin. Näistä kärjistähän Solutren kausi parhaiten tunnetaan. Oli puukkomaisia kärkiä, jotka oli viimeistelty pääosin yksipuolisesti. Myöhäissolutrella koristeltiin kiviä ja luuesineitä ornamentiikkalla. Työkalujen valmistuskivi valittiin sen hienon ulkonäön mukaan. Solurten kulttuurin tekemät laakerinlehtimäiset kiviterät kapenivat ja litistyivät ajan mukana.^[26]

[muokkaa] Solutrén kulttuurin aikajako

Laugerie-Hauten luolan kerrostuma	Nimi	Radiohiili- vuotta sitten	Kalenterivuotta sitten	Muuta
G	Esisolutré (Protosolutré)	n. 21500 BP (luultavimmin jo 22200?)	25700 tai jo 26800	Aurignac 5 tai V, Moustierin työkaluja muistuttavia työkaluja.
H1	Varhaissolutré	20000 BP (22000-21000?)	n. 21900 , 26600-25100	Yksipuolisesti iskettyjä työkaluja. Solutrén kaudenensimmäiset tuhat vuotta?
H2	Keskisolutré	20000-20500 BP n. 20000	n. 22500-21900 n.21900	Kaksipuolinen, tarkka kivenkäsittelyteniikka kehittyy asteittain, 1- puolinen jää ajan myötä pois käytöstä. Laakerinlehtimäiset ohuet keihäänkärjet ja veitset.
H3	Myöhäissolutré	n. 18000-16000??[27]	21600-19000	Pajunlehtikärki. Kaulalliset kolmiomaiset? kärjet Veitsimäiset kärjet. [28]

[muokkaa] Solutrén kulttuurin ajoituksesta

• Eräs arvio n. 19500–16500 vuotta sitten (jos radiohiilivuotta, niin kalibroitu aika on 23250–19800 vuotta sitten).
• Esisolutre ja solutre 25000–22000 kalenterivuotta (21700-18500 radiohiilivuotta)^[29]
• Varsinainen solutre (varhainen, myöhäinen) n. 23500–22000 vuotta eli n 20500/20000-18500 radiohiilivuotta sitten, myöhäinen alkoi noin 22700 vuotta eli 19300 radiohiilivuotta sitten.
• Chauvetin luola ajoitettu välille 19 700–18 500 BP
• Abri Fritschin kerrostuma 8d 19180 BP
• Portugali Estemadura Tagus- ja Mondegojoet 20500–18000 BP
• Portugalin laakerinlehtikärjet n. 20500–20000 ja esisolutre n 21500 BP.
• Interstadiaali IX 25500–24400 vuotta sitten eli 22300–21000 radiohiilivuotta sitten.
• Kylmä kausi (LGM) 24400–23500 vuotta eli 21000–20200 radiohiilivuotta sitten
• Laugerie-interstadiaali 23500–22000 vuotta sitten 20200–18500 vuotta sitten

[muokkaa] Solutrén löytöpaikkoja

[muokkaa] Lounais-Ranska

• La Solutré Rhonen jokilaaksossa
• Laugerie-Hauten kalliojyrkänne
• Laussel
• Combe-Capelle en Dordogne
• Le Placard
• Roc-de-Sers en Charente
• Isturitz
• Brassempouy dans les Pyrénées-Atlantiques
• Bourdeilles

[muokkaa] Espanja

• Parpallo
• Cueva de Ambrosio

[muokkaa] Solutrén luolamaalausten löytöpaikkoja

• Badegoule - varhaissolutré
• Pech-Merle - keskisolutré, n 24700 vuotta sitten luolaan maalattuja täplikkäitä hevosia
• Grotte Cosquer 18010-18530 BP myöhäissolutré/Badegoul-kausi
• Grotte Chauvet- Solutrén loppupuoli

[muokkaa] Kulttuureja, jotka tekivät Solutrén kärkiä muistuttavia kärkiä

Solutren kärjet ovat litteitä, 2-puolisesti iskettyjä ja taitavasti viimeisteltyjä. Solutren kärkiä jonkin varran muistuttavia tekivät mm.

• Lupemban kulttuuri noin 50000-15000 vuotta sitten Afrikassa
• Xiachuanin kulttuuri Kiinassa noin 30000-16000 vuotta sitten
• Kostenki ? Ukrainassa
• Clovisin kulttuuri Amerikassa

[muokkaa] Katso myös

• Kivikausi
• Jääkausi
• Myöhäispaleoliittinen kivikausi
• Gravetten kulttuuri
• Madeleinen kulttuuri
• Streletsin kulttuuri
• Itä-Aasian myöhäispaleoliittiset kulttuurit
• Paleointiaanit
• Esihistoriallinen Iberia
• Franko-Cantabrian alue

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Dan Harbel: Solutrean (Radiohiiliajoitukset kalibroitu calpalilla.)
2. ↑ Solutréen
3. ↑ http://www.oldstoneage.com/montetwhite/solutre.html
4. ↑ http://lithiccastinglab.com/gallery-pages/solutreanlaurelwhitetriplelarge.htm
5. ↑ Chapter 4: The Rise of Modern humans (HTML) The Human Past. 2005. Themes & Hudson.
6. ↑ Errico Porquerolles: Application of GARP to the LGM (PDF)
7. ↑ Tamara Lynn Trupp: [https://dspace.library.uvic.ca:8443/dspace/bitstream/1828/203/1/Final%20Thesis%20Copy%20TTrupp.pdf Looking for the Individual: An Examination of Personal Adornment in the European Upper Palaeolithic] 2003. University of Manitoba.
8. ↑ Solutrean (HTML) Britannica Online.
9. ↑ Le Solutréen
10. ↑ SOLUTRÉ
11. ↑ http://www.kerala.com/wiki-Solutrean
12. ↑ Solutréen
13. ↑ SOLUTREAN FRANCE 19,000 - 16,000 BCE
14. ↑ Solutrean laurel leaf point production and raw material procurement during the Last Glacial Maximum in Southern Europe : Two examples from Central France and Portugal Coups de Poing" to Clovis: Multiple Approaches to Bifaces Variability. December 2001. Philadelphy: AAA annual Congress. englanti
15. ↑ http://www.kerala.com/wiki-Solutrean
16. ↑ The Solutrean industry was an advanced flint tool making style of the Upper Palaeolithic.
17. ↑ Robert A. Guisepi: An Overview of the Paleolithic Prehistoric cultural stage, or level of human development, characterized by the creation and use of stone tools (HTML)
18. ↑ The Solutrean Culture
19. ↑ The Solutrean industry was an advanced flint tool making style of the Upper Palaeolithic.
20. ↑ UPPER PALAEOLITHIC SYSTEMATICS
21. ↑ Solutrean (HTML) Britannica Online. englanti
22. ↑ Solutrean The Adventures of Archaeolofy Wordsmith. englanti
23. ↑ Solutrean (HTML) Britannica Online.
24. ↑ Les cultures européennes de 40000 à 10000 BP
25. ↑ UPPER PALAEOLITHIC SYSTEMATICS
26. ↑ http://www.people.ex.ac.uk/mm285/solutrean.html
27. ↑ Lawrence guy Straus: Homan occupation of Euscalerria during the Last Glacial maximum: the Basque Solutrean (PDF) (ISSN 0027-3414) 1990. San Sebastian
28. ↑ http://www.hf.uio.no/iakh/forskning/sarc/iakh/lithic/MOUST/UPsystems.html
29. ↑ [www.esc.cam.ac.uk/oistage3/Secure/arch-dbase.xls Sheet1] (XLS, HTML) (OxA-5526 ICEN-964 Proto-Solutrean)

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Clovis and Solutrean: Is There a Common Thread? by James M. Chandler
• Stone Age Columbus BBC TV programme summary