Itä-Aasian myöhäispaleoliittiset kulttuurit
Wikipedia
Itä-Aasian myöhäispaleoliittiset kulttuurit: Ihminen levittäytyi Afrikasta Itä-Aasiaankin varsin varhain, eteläiseen osaan ehkä jo 50000 vuotta sitten. Siperian seudun asuttaminen kiinnostaa tutkijoita sen takia, että sieltä paleointiaanit lienevät saapuneet Amerikkaan. Eri puolille Siperiaa syntyi erilaisia perinteitä ainakin jo 35000 vuotta sitten. "Siperian läntinen perinne" vallitsi Baikaljärven lähellä Mal'tan tienoilla. Tällä ei ole tekemistä muinaisten intiaanien kanssa. Itäisellä alueella vallitsi ainakin kaksi perinnettä, varhempi suuria litteitä työkaluja ja myöhempi pieniä piikiviteriä valmistanut perinne. Jääkauden huippukaudella noin 22000-18000 vuotta sitten suuri osa Siperiaa autioitui kylmyyden ja kuivuuden takia. Siperian asutus pääsi vauhtiin toden taolla joskus 17000-16000 vuotta sitten. Koillis-Siperiassa oli asutusta ehkä jo 14000, viimeistään 11000 radiohiilivuotta sitten.
[muokkaa] Asutus Siperiassa ja Itä-Aasiassa jääkaudella
Itä-Aasiassa on asunut nykyihmisiä jo 70000-45000 vuotta sitten. Heitä vaelsi jääkauden lämpiminä aikoina pohjoiseen. Itä-Siperiassa on ollut asutusta jo 35000 vuotta sitten, tosin tilapäistä, ja vain jääkauden lompiminä jaksoina. Asutus levisi Etelä-Aasiasta Australiaan ja Uuteen-Guineaan 50 000 vuotta sitten, viimeistään 40 000–30 000 vuotta sitten. Etelä-Kiinassa asuttiin ehkä jo 67 000 vuotta sitten. Intian eteläpuolisen Sri Lankan Batadomba Ieanan luolasta on löydetty 29 000 vuotta vanhoja mikroliitteja ja luutyökaluja
[muokkaa] Myöhäispaleoliittinen Siperia
Koillis-Siperiassa saattoi olla tundralla nykyihmisiä jo noin 35000-25000 vuotta sitten.
Olot olivat ankarat. Luusta ja sarvesta tehtiin tyypilliseen jääkauden tapaan työkaluja. Siperian myöhäiskivikautinen kulttuuri oli yhdistelmä läntistä säletekniikkaa ja Kaakkois-Aasian levytekniikkaa. Jääkauden huippukaudella Itä-Siperiassa oli tundraa ja vuoristojäätiköitä, tosin suuria, ei suurta mannerjäätikköä. Keski-Siperiasta on tehty löytöjä nykyihmisestä melko läheltä Baikaljärveä Mal'tasta ja Afontova Gorasta. Ma'lta-Afontovassa asuttiin läntistä rakennustyyliä muistuttavissa pitkissä taloissa noin 22 000 vuotta sitten arktisella alueella. Täältä Baikaljärven läheltä on löydetty luisia lintuveistoksia, ehkä lintujumalan kuvia, ja myös Venus-veistoksia. Afontovan kulttuuriin noin 22000-14000 vuotta sitten liittyy ensimmäinen merkki mongolideista Itä-Aasiassa.
Arkeologisesti mikroliitit, pienet piikiviterät, ilmestyivät Mongoliasta pohjoiseen ehkä jo 45 000 vuotta sitten. Afrikassa niitä oli ollut jo 60 000 vuotta sitten. Mikroliittien lisäksi on löydetty keihäänkärkiä ja linnunmuotoisia patsaita. Japanissa niitä oli ensimmäistä kertaa 20 000 vuotta sitten.
[muokkaa] Itä-Siperian varhaisia kulttuurialueita ja löytöpaikkoja
- I vanhin 35000-28000 vuotta sitten Varvarina Gora, Malaja Sja, Igeiski Logesti, Makarovo IV ja Ust Kova arkaaisia kiviesineitä, 2-teräisiä keihäänkärkiä, kirveitä, lovi- ja aaltokoristelua, ja muuta tyypillistä ylemmän paleoliittikauden esineistöä.
- II Jenisein laakso: Afontova Gora, Kokorovo 21000-13000 kivikirveitä, mikroliittejä.
- III Malta-Buretin kulttuuri n. 23900-12600 Malta, Buret, Krasnyi Jar, Varholenskaja Gora Angaran laaksossa. Läntisiä Gravetten kulttuurin piirteitä veistoksissa.
- IV : Djuhtain, Berelekhin ja Uškin löydöt. Uškin alempi kerrostuma 14300-13600, Djuktai 14000-12100, Berelekh 13420. Näissä lehtimäisiä, 2-teräisiä, joskus kukkaperämäisiä kärkiä.[1]
[muokkaa] Koillis-Siperian Djuktain kulttuuri
Noin 17000-13000 vuotta sitten ihminen alkoi vaeltaa Siperiassa pohjoiseen sopeutuien tundran oloihin.[2]. Tällöin, noin 17000-14500 vuotta sitten vallitsi Lascaux-interstadiaali, eli Eri-interstadiaali. Itä-Siperiassa oli ihmisiä varmasti viimeistään 15 000 vuotta sitten; vanhoja Itä-Siperian löytöpaikkoja ovat Uptar ja Diuktain (Djuktain, Djuhtaj:in) kulttuuri Aldan-joen altaassa melko lähellä Jakutskia.
Djuktaissa oli asutusta 18 000–12 000 vuotta sitten, ehkä jo aikaisemmin (35 000 vuotta sitten). Tälle kulttuurille ovat ominaisia pienet kivisäleet, joita oli 22 000 vuotta sitten Pohjois-Kiinassa. Djuktain kulttuuriin liittyy mm. Maiorych Kolymajoen lähellä Magadanista pohjoiseen.
Itä-Siperian kulttuuri sai siis vaikutteita Kiinan suunnalta. Ikhinen löydöt ovat osa Djuktain kulttuuria ja jopa 30 000 vuotta vanhoja. Kamtshatkan niemimaan Uškin järven löydöt ovat 15000 vuotta vanhoja. Pohjois-Siperian Berelekhin löydöt ovat ajoitusten mukaan 13400-12900 vuoden takaa. Berelekh on Pohjois-Siperian rannikolla on Uuden Siperian saarista etelään, leveysasteella 71 Igarka-joen altaassa. Niihin kuuluu litteitä 2-puolisesti iskettyjä kärkiä ja/tai veitsiä. Kärjet ovat kolmiomaisia, kuin päästä katkaistuja Solutrean kärkiä, tai soikoimaiisa, joiden päästä on otettu pala pois.[3] Täältä on löydetty mamutin luuhun kaiverrettu mammutti. Muita löytöpaikkoja: Ust-Mil.
[muokkaa] Itä-Siperian työkalutraditoista
Moustierin työkaluja esiintyy alueella n. 46000-28500 vuotta sitten, näihin aikoihin täällä tapahtui siirtymä hiljalleen kohti yläpaleoliittista. Paleontiaanien tutkoijoita kiinnostaa Itä-Assian mikroterä- ja Clovisin kärkeä muistuttavian 2-puolisesti iskettyjen kärkien traditiot. Ehkä noin 18000 eaa. saapuneita 2-puolisesti iskettyjä on löydetty mm Ust-Kovan keskikerroksesta. Varhainen Itä-Siperian perinne tuotti tyypillisesti suuria teriä 34000-20000 vuotta sitten. Mikroterät ilmestyivät yläpaleoliitin loppuvaiheessa n 23000-20000 vuotta sitten, mutta laajalle ne leviisvät noin 20000-11000 vuotta sitten.[5]
Amurin-Japanin alueella alettiin tehdä vierinkivityökaluja joskus 45000-35000 vuotta sitten, ja tämä kulttuuri saavutti huippunsa noin 22000 vuotta sitten. Tämän jälkeen alkoivat yleistyä mutikkaammat työkalut työkalut 16000 eaa. asti, ja kaksipuolisesti isketyt Kostenkin, Solutren ja Clovisin tyyppiset työkalut 16000 vuotta sitten. Tämä perinne kehittyi Transbaikalin alueella noin 18000 vuotta sitten.[6]
[muokkaa] Itä-Siperia jääkauden maksimin aikoihin
Hyvin kylmä Jääkauden huippukausi noin 22000-18000/16000 vuotta sitten merkitsi Euroopassa ja muuallakin laajaa autioitumista. Siperian pohjoiset metsästäjien asuinpaikat katosivat 20000-19000 vuotta sitten. Pohjoisessa Jenisein alajuoksulla oli kylmää ja kuivaa polaariaavikkoa, mutta etelässä yläjuoksulla kasvien, ihmisten ja eläinten sietämät olot ainakin joillain alueilla. Tältä ajalta on Itä-Siperiasta löydetty vain kolme asuinpaikkaa, eikä niidenkään ajoitus ole varma. Kuivuus, alhaiset lämpötilat ja puun puute rajoittivat ihmisen elinmahdollisuuksia. Krasnyi-Yar I:n kerros 6 on ajoitettu aikaan hieman enne kylmintä kautta. Sieltä on löydetty palavaa luuta, puuta ei näytä esiintyvän, mikä viittaa puuttomaan tundraan. Ehkä jo 17000 vuotta sitten ilmaston lauhduttua ihmiset vaelsivat Beringiaan, mutta varmoja löytöjä siellä on vasta 14000-12000 vuoden takaa. Noin 16000 vuotta sitten Itä-Siperian myöhäispaleoliittisten löytöpaikkojen määrä kääntyi rajuun kasvuun.[7] ilmaston lämmetessä, mutta se jatkui vaihtelevana välillä 17000-11000 vuotta sitten. Mikroteriä valmistanut perinne ilmestyi Baikalin alueelle 18000 vuotta sitten, ja Jenisein, Obin ja Lenan altaisin 16000-14000 vuotta sitten, ja napapiirin seuduille noin 12000 vuotta sitten.[8] Arktinen Jakutian rannikkotasanko asutettiin 12500 vuotta sitten.
[muokkaa] Itä-Siperian myöhäispaleoliittisia ja mesoliittisakin löytöpaikkoja
Solutr+en kärkiä muistuttavia kärkiä on löydetty Ust-Kovasta [9]Angarajoen seuduilta Baikal-järvestä luoteeseen, nämä muistuttavat paleointiaanien kärkiä.
Koillisimman Siperian löytöpaikat[10] Berelekh, Bolshoi Elgakhchan, Uptar, Khukhtuy, Ushki. Ja myös Ejantsy, Mayorytch, Kukhtui 111, Anangula.
Aldan- ja Lena-joen seuduilla: Diring Yuriakh, Ikhine, Ust Mil, Ust' Ulma 1, Diring[11], Verkhne Troitskaya, Dyuktai.
Kiinan ja Venäjän rajalla Amurjoen seudulla on paleoliittisia löytöjä tehty paikoista Selemdga, Khummi, Gasya, Ustinovka.
Keski-Siperian löytöpaikkoja Baikalin lähistöllä ja sieltä hieman pohjoiseen ja itään: ovat Afontova Gora, UstKova, Mal’ta, Varvarina Gora, Avdeikha ja Arta.[12]
Koillis- ja Itä-Siperian (myöhempiä) kivikautisia asuinpaikkoja ovat myös Puturak, Ulhum (Ul'khum) ja Kurupka sekä Itkhat I-B.
[muokkaa] Baikaljärven seudun myöhäispaleoliittisia löytöpaikkoja
Nämä kuuluvat ns alkumyöhäispaleoliittiseen kauteen (IUP-kauteen mikä vastaa Tšekkoslovakian Bohunicen löytöjä)[13]
- Altai-ryhmä (Strashnaya; Denisova; Ust’ Karakol; Ust’ Kanskaya; Kara
Bom);
- Malaya Syia
- Ust’ Kova
- Makarovo
- Arembovskogo site
- Kamenka
- Podzvonkaya
[muokkaa] Kiinan ja Japanin myöhäispaleoliittista kulttuureista
Kiinassa oli Shanxin provinssissa Xiachuanin kulttuuri, noin 26000-16000 radiohiilivuotta sitten. Siihen liittyen on löydetty tyypillisiä kivisäleiden ytimiä, mikroterien oton ytimiä, kaapimia, kaivertimia, poria , veitsiä, heittoaseen kärkiä. Useimmat heittoaseen kärjet ovat kaksipuolisesti iskettyjä pehmeän taltan avulla. Kärjet tuovat joissain suhteissa mileeen ranskalaiset Solutren kulttuurin kärjet ja amerikkalaisen Clovisin kulttuurin kärjet. Xiachuanin löytöjä on tehty myös Xueguanista.[14]
Varhaisin myöhäispaleoliittinen kausi Japanissa käsitti vierinkivityökaluja ja säletyökaluja noin 35000-23000 vuotta sitten Seuraavassa vaiheessa Japanissa tehtiin veitsimäisiä työkaluja noin 24000/22000 vuotta sitten. Terät oli tehty muutamalla iskulla muovaamalla kivestä iskettyä sälettä. Noin 16000 vuotta sitten kaikki alkeelliset vierinkivityökalut katosivat.
16000-13000 vuotta sitten työkaluvalikoima vaihtui Siperian ja Euroopan työkaluja muistuttaviksi. Tällöin vallitsi 2-puolinen kärkityökaluteollisttus. 16000 vuoden takaiset kärjet olivat taitavasti joka puolelta työstettyjä ja 2-puoleisesti iskettyjä, ja muistuttivat hieman Solutren kärkiä.
Mikroteriä oli 15000 vuotta sitten Hokkaidossa, muualla Japanissa jo 20000 vuotta sitten. Noin 14000 vuotta sitten ilmestyi suuria, malko karkeatokoisia kärkiä ja samaan aikaan päätyökalut olivat prismamaisia mikroteriä.
Litteitä hyvin työstettyjä kaksipuolisia kivikärkiä oli 13000-12000 vuotta sitten Hokkaidossa. [15]
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Sulkakäärme ja jaguaarijumala Jyrki K Kalvitie, Anneli Ilmonen (toim.) 1997
- ↑ http://pubs.aina.ucalgary.ca/arctic/Arctic37-4-359.pdf
- ↑ http://pubs.aina.ucalgary.ca/arctic/Arctic37-4-359.pdf
- ↑ http://www.yukonmuseums.ca/mammoth/abstrt-z.htm
- ↑ http://www.springerlink.com/content/n041w20023w82836/
- ↑ http://groups.google.com/group/sci.anthropology.paleo/tree/browse_frm/month/2005-04/a7cfd8a0f807a76c?rnum=111&_done=%2Fgroup%2Fsci.anthropology.paleo%2Fbrowse_frm%2Fmonth%2F2005-04%3F
- ↑ http://listproc.ucdavis.edu/class/200603/ant159-s06/att-0001/02-Goebel__1999.pdf
- ↑ http://listproc.ucdavis.edu/class/200603/ant159-s06/att-0001/02-Goebel__1999.pdf
- ↑ http://anthropology.tamu.edu/faculty/goebel/downloads/evolanth.pdf
- ↑ http://www.hawaii.edu/geog_mr/ssci150online/09-colonization/fiedel.pdf
- ↑ http://anthropology.tamu.edu/faculty/goebel/downloads/evolanth.pdf
- ↑ http://anthropology.tamu.edu/faculty/goebel/downloads/evolanth.pdf
- ↑ http://www.ipa.min-cultura.pt/pubs/TA/folder/33/088-107.pdf
- ↑ Olga Soffer The World At 18000
- ↑ http://www.t-net.ne.jp/~keally/palaeol.html
[muokkaa] Katso myös
- Djuktain kulttuuri
- Ushki
- Jääkausi
- Myöhäispaleoliittinen
- Kostenkin kulttuuri
- Gravetten kulttuuri
- Pavlovin kulttuuri
- Streletsin kulttuuri
- Solutren kulttuuri
- Paleointiaanit
- Clovisin kulttuuri
- Beringia
