Atlanttinen lämpökausi
Wikipedia
| Sarja | Vaihe | Kronozooni | Kalenterivuotta sitten |
|---|---|---|---|
| Holoseeni | Subatlanttinen | 0–2400 | |
| Subboreaali | 2400–5660 | ||
| Atlanttinen | 5660–9220 | ||
| Boreaali | 9220–10640 | ||
| Preboreaali | 10640–11560 | ||
| Pleistoseeni | Veiksel-jääkausi | Nuorempi dryas | 11560–12700 |
Atlanttinen lämpökausi on lämpimin ja kostein holoseenin kausi Euroopan pohjoisosissa. Jääkauden päätyttyä ilmasto lämpeni Pohjois-Euroopassa nopeasti noin 9 000 vuotta sitten alkaen nykyistä lämpimämmäksi, kosteaksi ja mereiseksi. Lämpötila oli atlanttisella kaudella 0,5-2 astetta nykyistä korkeampi. Keski-Suomeen levisi jaloja lehtipuita. Itämerta vastasi tuolloin Litorinameri. Noin 6200 eaa ilmasto viileni ja kuivui hetkeksi. Noin 4900 eaa ilmasto oli lämpimimmillään.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Atlanttinen lämpökausi
Tällöin alkoi ns. atlanttinen lämpökausi (tai atlanttinen kausi) joka oli lämpimimmillään 4 800–3 500 eaa. eli 6 800–5 500 vuotta sitten, jolloin ilmasto oli 1–3 astetta nykyistä lämpimämpi ja yleensä kosteampi. Tällöin Etelä-Suomessa vallitsi Keski-Euroopan ilmasto ja monet jalot puulajit viihtyivät täällä. Suomessa kasvoi Keski-euroopan sekametsiä muistuttavia metsiä. Pähkinpensas ja jalava saapuivat noin 6500 eaa. [2]5400 eaa tuli lehmus. Noin 5100 kalenterivuotta eaa alkaen jalot lehtipuut levisivät Etelä-Suomeen. Tammi, saarni, pähkinäpensas ja jalava kasvoivat Keski-Suomessa. Leppä runsastui räjähdysmäisesti kauden alussa 9 000–8 500. Mänty harvinaistui 9 000–8 000 ja koivu yleistyi hieman samaan aikaan. Jalava yleistyi 9 000–8 000. Lehmus ja tammi levittäytyivät maahamme ehkä jo 8 000 vuotta sitten, mutta viimeistään 7 000 vuotta sitten. Kuusi alkoi levittäytyä idästä männyn ja koivun rinnalle noin 4 200 eaa. Itämeri oli atlanttisella kaudella ns. litorinavaiheessa, jolloin meren pinta oli ehkä jopa 2 metriä nykyistä korkeammalla. Tulivuoren tuhkasta tehdyn tarkan ajoituksen mukaan atlanttinen lämpökausi ei olisi alkanut vielä 8 200 vuotta sitten.
[muokkaa] Holoseenin lämpöhuippu
Atlanttisen kauden lämpötila oli huipussaan 9000-5000 vuotta sitten. Tätä kautta sanotaan holoseenin ilmasto-optimiksi ja holoseenin lämpöhuipuksi. Pohjoisempaan mennessä lämpötilan muutos nykyiseen verrattuna kasvoi, ollen jopa 4 °C pohjoisnavan lähellä, talvet olivat 3–9 °C ja kesät of 2–6 °C nykyistä lämpimämpiä. Tropiikissa muutos oli alle 1 °C, ja maapallon keskilämpötila arviolta 0,5–2 °C korkeampi verrattuna vuoteen 1950. Eniten Auringon säteilyä tuli pohjoiselle pallonpuoliskolle 9 000 vuotta sitten, jolloin pohjoiselle pallonpuoliskolle tuli +1W/m² enemmän säteilyä. Atlanttisen lämpökauden lämmittävä vaikutus jatkui ainakin 4 000 vuotta ennen nykyaikaa asti.
Afrikka oli 16 000–6 000 vuotta sitten nykyistä kosteampi, Saharassa kasvoi puita ja ruohosavannia, koska Afrikan monsuuni oli maan akselikallistuman takia nykyistä voimakkaampi. Eteläisellä pallonpuoliskolla holoseeni näyttää olleen lämpimin 8 000–10 500 vuotta sitten, juuri jääkauden päättymisen jälkeen.
