Baltian jääjärvi
Wikipedia
Baltian jääjärvi oli nykyisen Itämeren edeltäjä, joka syntyi noin 14 500 – 11 300 vuotta sitten viimeisen jääkauden mannerjäätikön sulamisvesistä. Baltian jääjärvivaiheen aikana mannerjää peitti koko Suomen tai melkein koko Suomen ja jääjärvi peitti lähinnä Itämeren eteläosia. Suomessa oli jäästä paljastuneilla alueilla matalaa kylmän aron ja tundran kasvillisuutta.
Mannerjää alkoi sulaa voimakkaasti vasta 14 700 vuotta sitten. Alkuvaiheessa tällä järvellä on voinut olla yhteys Atlanttiin ehkä 1 800 vuoden ajan. Baltian jääjärven vedet laskivat Skånen poikki Pohjanmereen, sillä Skåne oli nykyistä matalammalla jäätikön painaman lommon takia. Lasku-uoma siirtyi myöhemmin Tanskan salmien kohdalle.
Baltian jääjärvi muuttui Keski-Ruotsin salmien avauduttua Yoldiamereksi noin 11 300 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö vetäytyi Salpausseliltä.
Baltian jääjärviaikana syntyi kolme rantaa: BI, BII ja BIII. BI syntyi ennen ensimmäistä Salpauselkää. Ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä syntyi BII, joka oli 5 m BI:n alapuolella. Veden pinta saattoi välillä laskea jopa 15 metriä BI:n alle. BIII syntyi kolmannen Salpausselän aikoihin 10 metriä BI:n alle. BIII:n jälkeen veden pinta laski äkkiä 26-28 metriä salmen avauduttua tai levennyttyä Keski-Ruotsissa jäätikön vetäydyttyä sieltä. Salmi lienee avautunnut ainakin tilapäisesti jo ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä.
[muokkaa] Katso myös
| Baltian jääjärvi - Yoldiameri - (Echineismeri) - Ancylusjärvi - Mastogloiameri - Litorinameri - Itämeri (Post-Litorinameri) |
