Veikko Lavi

Wikipedia

Toivo Veikko "Vepa" Lavi (23. huhtikuuta 1912 Kotka – 22. toukokuuta 1996 Hamina) oli suomalainen laulaja, lauluntekijä ja kirjailija. Lavi teki ensimmäiset levynsä 1950-luvun alussa ja nousi uudelleen suosioon 1960-luvun lopulla. Hänen laulunsa olivat useimmiten kansanlaulupoljentoisia kupletteja. Sanoituksissaan hän kuvasi usein yhteiskunnan heikko-osaisimpia mutta Vepa tunnettiin myös humorististen tekstien taitavana nikkarina. Lavin tunnetuimmaksi lauluksi mainitaan useimmiten vuonna 1976 levytetty Jokainen ihminen on laulun arvoinen. Veikko Lavi oli tuottelias lauluntekijä, tunnettu esiintyjä ja yhteiskunnallisesti aktiivinen kuolemaansa asti.

Sisällysluettelo 1 Historiaa 2 Kirjallinen tuotanto 3 Diskografia 3.1 Pitkäsoitot 3.2 Kokoelmia 3.3 Lauluntekijänä 4 Salanimet 5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historiaa

Veikko Lavi asui lapsuutensa ja nuoruutensa Kotkassa, Hovinsaarella. Suuri osa Lavin lauluista ja kirjoista kuvaavat satamakaupungin ihmisten elämää. Veikko Lavi harrasti nuoruudessaan urheilua, erityisesti kuulantyöntöä. Hänen harrastuksiinsa kuuluivat myös kuorolaulu, teatteri ja lehtikirjoittelu. Veikko Lavi valmistui sahateknikoksi ja työskenteli jonkin aikaa puutavata-alalla. Ikäistensä nuorten miesten tavoin hän joutui kuitenkin sotaan.

1950-luvun alussa Veikko Lavista tuli levylaulaja ja esiintyvä taiteilija, joka saavutti suuren suosion erityisesti lauluillaan "Tavallinen rellu", "Kotkan Kerttu" ja "Gabriel". 50-luvun lopulla Lavi lopetti taiteilijauransa ja siihen sisältyneen kiertue-elämän ja asettui asumaan Kymiin, Kotkan lähelle, ja perusti kanalan. Veikko Lavi oli poissa julkisuudesta, lukuun ottamatta paikallislehtiin kirjoitettuja pakinoita, käytännössä koko 1960-luvun alun.

1960-luvun lopussa Pekka Gronow löysi Veikko Lavin uudelleen, ja vuonna 1968 Lavi palasi levystudioon ja teki yhteiskunnallisesti ajankohtaisen laulun "Kaljahanat aukes". Laulaja nousi uudelleen suosioon sekä tekemällä uusia lauluja että levyttämällä vanhoja laulujaan. Veikko Lavi luopui kanafarmarin urasta ja jatkoi taiteilijanuraansa. Samalla hän muutti perheineen asumaan Haminaan. Uutta läpimurtoa seurannut suosio kesti aina taiteilijan kuolemaan asti; viimeisimmät levytykset Lavi levytti vuonna 1994, jolloin hän oli 82-vuotias! Vepan tunnetuimpia hittejä olivat mm. "Väärä vitonen", "Silakka-apajalla", "Tukilisä-jenkka", "Sukuvika - suksi ei luista", "Laulajan testamentti", "Elämäni kronikka" ja "Ota löysin rantein". Omien laulujensa lisäksi 1970-luvun alussa Veikko Lavi lauloi myös levylle ns. "isojen poikien lauluja", eli kaksimielisiä sanoituksia sisältäviä vanhoja kansanlauluja. Veikko oli levykokonaisuuksien ainoa esittäjä, joka esiintyi omalla nimellään, koska oman näkemyksensä mukaan hänen äänensä olisi kuitenkin tunnistettu.

Veikko Lavi levytti itse suurimman osan lauluistaan, mutta hän kirjoitti lauluja myös muille. Muun muassa Anneli Saariston hitti "Evakon laulu" on kokonaan Lavin käsialaa. 1980-luvulla Veikko Lavi kirjoitti muutaman romaanin, jotka kuvasivat hänen lapsuutensa ja nuoruutensa Kotkaa. Kirja Sankaripinnari kertoo Lavin kokemuksista jatkosodan aikana. Suuri osa Lavin laulujen ja kertomusten hahmoista on todellisia ihmisiä, vaikka nimissä ja asiayhteyksissä tekijä käyttikin taiteilijan vapautta.

Veikko Lavin lapsuuteen ajoittunut Suomen itsenäistyminen ja sitä seurannut sisällissota vaikuttivat suuresti hänen varhaisiin kokemuksiinsa. Veikko Lavi halusi olla aina heikon ihmisen puolella. Sekä oman elämänsä että oman sukupolvensa kovista kokemuksista huolimatta Veikko Lavi oli optimisti. Hän osasi yhdistää taitavalla tavalla koko tuotannossaan syvän inhimillisyyden ja elämänmyönteisen asenteen - tai kuten hän itse asian ilmaisi: "Huumoria tunteella".

Juice Leskinen teki 1980-luvulla, ainakin Kotkan kaupunginteatterissa esitetyn, näytelmän "Isänmaan Toivo", joka kertoo Veikko Lavin elämästä. Martti Kadenius teki, yhdessä Lavin kanssa, Lavin lauluihin ja elämään perustuvan näytelmän "Elämäni Kronikka". Se kiersi esityksenä ympäri suomea vuosina 1995 -1996.

[muokkaa] Kirjallinen tuotanto

• Sankaripinnari (1985)
• Nälkälinna (1986)
• Sota on hengelle hupaa (1989)
• Seitsemäs kesä (1990)
• Sataman valot ja varjot (1991)

[muokkaa] Diskografia

[muokkaa] Pitkäsoitot

• Veikko Lavi 1 (1969)
• Veikko Lavi 2 (1971)
• Uusia lauluja (1974)
• Jokainen ihminen on laulun arvoinen (1976)
• Huumoria tunteella (1978)
• Lauluja elämästä (1979)
• Ruusuja ja risuja (1980)
• Ihminen - homo sapiens (1982)
• Monta ovea olen avannut (1983)
• Elämäni kronikka (1988)
• Tunnen kuuluvani tähän maahan (1992)
• Päivä kerrallaan (1994)

[muokkaa] Kokoelmia

• Veikko Lavi (1970)
• Unohtumattomat (1979)
• Lauluntekijä (1982)
• 28 tunnetuinta (1988)
• Veikko Lavi (1988)
• Laulajan testamentti (1991)
• Unohtumattomat (1993)
• 20 suosikkia – Jokainen ihminen on laulun arvoinen (1996)
• Parhaat (1998)
• Veikko Lavi muistoissamme / Valitut palat (1999)
• 20 suosikkia – Kotkan Kerttu (2002)
• Hitit (2004)
• Nostalgia (2006)

[muokkaa] Lauluntekijänä

• Punaiset ja valkoiset (1980)
• Ystävät ja viholliset (1985)
• Syylliset ja syyttömät (1987)

Lavi sävelsi ja sanoitti kaikki näillä levyillä kuullut laulut, mutta muut solistit tulkitsivat ne.

[muokkaa] Salanimet

• Valo, Olavi
• von Ämberg, Kai (sävellys Torpan kohdalla)

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Veikko Lavi Pomus.netin tietokannassa
• Veikko Lavi Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi)
• Veikko Lavin laulutuotanto 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa
• Veikko Lavin sävellystuotanto 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa
• Veikko Lavin sanoitustuotanto 1900-luvulla Suomen Äänitearkiston tietokannassa
• Viihdemusiikin Ystävien Seura ry:n vuosikirja 2004
• Tuula Salmi: Laulun arvoinen Lavi (Tammi, 1984)
• Veikko Tiitto: Veikko Lavi - Diskografia 1951-2006 (Pop-lehti, 2007)