Ranskan muukalaislegioona

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. Tarkennus: sisältää paljon faktaa, jolle olisi hyvä olla lähdeviittaukset, koska aihe on altis erilaisille "tornihuhulle"

Muukalaislegioona (ransk. Légion étrangère) on Ranskan armeijan eliittisotilasyksikkö. Nimensä mukaisesti muukalaislegioonassa palvelevat sotilaat edustavat eri kansallisuuksia: vain 25–35 % on Ranskan kansalaisia. Kolmen palvelusvuoden jälkeen legioonalainen saa hakea Ranskan kansalaisuutta.

Muukalaislegioonan salaperäinen maine johtuu muun muassa siitä, että siihen voi halutessaan pestautua salanimellä ja -kansallisuudella, mikä on aiemmin houkutellut oikeutta pakoilevia rikollisia ja seikkailijoita. Nykyisin pseudonymiteetti on symbolinen "uuden lehden kääntäminen elämässä", sillä taustat tarkastetaan. Ensimmäisen palvelusvuoden jälkeen tilalle voidaan ottaa oma henkilöllisyys.

Ranskan muukalaislegioona perustettiin maaliskuun 10. päivänä vuonna 1831. Legioonan alkuperäinen tehtävä oli turvata Ranskan siirtomaita eri puolilla maailmaa. Nykyään legioona on osa Ranskan armeijaa: se puolustaa Ranskaa ja toimii YK:n alaisissa tehtävissä muiden ranskalaisten joukko-osastojen ohella.

Aiemmin legioona oli lähinnä viimeinen pakopaikka rikollisille, karkureille, kerjäläisille ja epäsuosioon joutuneille. Koulutus oli heikkoa, olot surkeat, operaatiot usein verisiä ja karkuruus yleistä. Nykyään legioona on eliittiyksikkö, jonne valitaan hakijoista vain parhaat.

Sisällysluettelo 1 Muukalaislegioonan tunnusmerkkejä 2 Muukalaislegioonan historia 3 Vaatimukset 4 Joukko-osastot 5 Palkka 6 Lomat 7 Muukalaislegioonan kunniasäännöstä 8 Kuuluisia suomalaisia Ranskan muukalaislegioonassa 9 Muukalaislegioona fiktiossa 10 Aiheesta muualla 11 Kirjallisuutta

[muokkaa] Muukalaislegioonan tunnusmerkkejä

Muukalaislegioonalaisen tunnistaa parhaiten univormusta. Palveluksessa käytetään CCE-kuvioista maastopukua ja urheiluasua. Lomilla, paraateissa ja vartiossa puetaan päälle legioonan legendaarinen, khakinvärinen univormu punaisine olkapoletteineen ja sinisine vyönauhoineen. Saappaat ovat aina kiiltävät ja hyvinhoidetut. Päässä on hohtavan valkoinen képi.

Rauhanturvajoukoissa legioonalaisten päähineenä on yleensä kypärän tai vastaavan sijasta baretti.

Legioonan erikoisuus on hidas marssitahti, 88 askelta minuutissa; muiden nykyaikaisten armeijoiden marssitahti on noin 120 askelta minuutissa.

[muokkaa] Muukalaislegioonan historia

Alkuvaiheessaan muukalaislegioona oli sijoitettuna Afrikkaan ja muihin Ranskan siirtomaihin, sillä ranskalaiset eivät luottaneet aseistettuihin ulkomaalaisiin oman maansa rajojen sisällä. Ensimmäiset pataljoonat astuivat palvelukseen Algeriassa. 1835 Algeria taipui Ranskan hallintoon ja ranskalaiset antoivat legioonan Espanjan käyttöön. Toinen legioona perustettiin Algeriaan ja se jatkoi taisteluja sissejä vastaan.

• 1854-1856: Legioona osallistui Krimin sotaan. Vuonna 1859 legioona osallistui ensimmäistä kertaa paraatiin Pariisissa.

• 1863: Cameronen taistelu Hacienda Camarónissa, Meksikossa. Taistelun muistoksi legioona viettää yhä juhlapäivää. Taistelussa legioona kamppaili viimeiseen mieheen, hyökäten pistimin ylivoimaista vihollista vastaan vielä sen jälkeen kun kaikki ammukset oli käytetty. 62 legioonalaisesta ja kolmesta upseerista jäi muutama henkiin.

• 1870: Legioona taisteli ensimmäisen kerran Ranskan maaperällä. Vastustajana oli Preussi.

• 1883: Taistelu Tonkinissa, Indokiinassa.

• 1914–1918: Ensimmäinen maailmansota.

• 1939–1945: Toinen maailmansota. Legioona jakautui kahteen osaan: toinen puoli oli uskollinen Ranskan uudelle hallitukselle, toinen Charles de Gaullen johtamille Vapaa Ranska -joukoille, jotka olivat maanpaossa Englannissa.

• 1945: Indokiinan sota. Ho Chi Minh tavoitteli itsenäistä Vietnamia, ja Ranska piti kiinni siirtomaastaan legioonan ja Ranskan armeijan koko voimalla. Sotaa kesti yhdeksän vuotta. Vuonna 1954 toukokuussa Dien Bien Phun leiri murtui ja sen myötä menetettiin toivo saada Indokiina takaisin Ranskan haltuun.

• 1954: Legioona palasi Algeriaan, jossa alkoivat levottomuudet. Vuonna 1961 kenraalit yrittivät vallankaappausta, joka epäonnistui. 1962 legioona vetäytyi Algeriasta Aubagneen, Ranskaan.

• 1976: Terroristit kaappasivat koulubussin Djiboutissa. Legioonan laskuvarjorykmentti vapautti panttivangit.

• 1978: Kolwezin kaivoskaupungissa legioonalaiset vapauttivat panttivangit ja palauttivat rauhan.

• 1991: Persianlahden sota.

Sittemmin muukalaislegioona on ollut mukana YK:n eri tehtävissä eri puolilla maailmaa, muiden muassa Mogadishussa, Bosniassa, Kosovossa, Somaliassa, Kambodžassa ja Algeriassa.

[muokkaa] Vaatimukset

Muukalaislegioonaan voi pestautua useissa eri kaupungeissa Ranskassa. Legioona ei saa mainostaa toimintaansa Ranskan rajojen ulkopuolella.

Kielivaatimuksia ei ole. Ranskan kielen oppii palveluksen aikana.

Hakijan tulee olla 17–40-vuotias mies, mukana tulee olla henkilöllisyyspaperit ja fyysisen kunnon tulisi olla hyvä.

Tatuointeja ei saa olla näkyvillä paikoilla, kuten kasvoissa, kämmenissä tai kaulalla. Rikolliset luovutetaan poliisille.

Alussa suoritetaan testejä, joilla mitataan terveydentila, psyykkinen kunto (psykotekniset testit), turvallisuus (rikokset, etsintäkuulutukset), motivaatio (kaksi haastattelua) sekä fyysinen kunto. Fyysistä kuntoa mitataan muun muassa Cooperin testillä; yleensä vaatimus on 3 000 metriä, mutta jos hakijoita on enemmän, voi vaatimus olla suurempi.

Silmälasit voivat olla este palvelukseen pääsemiselle, mutta jos hakijoita on vähän, myös lasilliset pääsevät sisään.

[muokkaa] Joukko-osastot

Muukalaislegioonan päämaja, josta toimintaa johdetaan, toimii Aubagnessa, lähellä Marseillea. Alokkaat koulutetaan Castlenaudaryssa, Etelä-Ranskassa ja koulutuksen päätyttyä heidät lähetetään johonkin seuraavista joukko-osastoista:

• Premier Régiment Etranger (1erRE) (Régiment De Sélection et d'administration): Koulutus- ja hallinnollinen yksikkö, jonka päämaja on Aubagnessa. 1erRE on legioonan päämajarykmentti, josta palvelus alkaa ja jonne se aikanaan päättyy. Hallinnollisten ja huoltotehtävien ohella päämajarykmentti määrää miehet yksikköihinsä ja hoitaa legioonan yhteyksiä ulkomaailmaan. 1erRE:ssä suoritetaan kaikki testit ennen alokkaaksi pääsemistä. 1erRE on myös legioonan soittokunnan (Musique Principale) koti, ja siellä sijaitsee lisäksi legioonan museo. Kasarmi (Quartier Viénot) sijaitsee Marseillen lähellä.

• Deuxième Régiment Etranger d'Infanterie (2èmeREI): Jalkaväkirykmentti Nîmessa. 2èmeREI perustettiin vuonna 1841. Rykmentti on nykyään sijoittuneena Quartier Vallongueen Nîmesissä.

• Troisième Régiment Etranger d'Infanterie (3èmeREI): Viidakkosotarykmentti Ranskan Guayanassa. 3èmeREI on perustettu vuonna 1915. Vuonna 1973 se muutti Madagaskarilta Quartier Forgetiin joka sijaitsee Kouroulla, Ranskan Guayanassa.

• Quatrième Régiment Etranger (4èmeRE) (Régiment d'Instruction): Peruskoulutusyksikkö Castelnaudaryssa. Castelnaudaryssa on kaksi kasarmia, joista uudempi rakennettiin vuonna 1985. Vanhemmalla kasarmilla (Quartier Lepasset) pidetään useimmat kurssit: Caporaux-kurssit (CT1), Sergents-kurssit (CT2), ja niin edelleen.

• Cinquième Régiment Etranger (5èmeRE): 5èmeRE perustettiin Indokiinassa 1930-luvulla (jolloin se tunnettiin nimellä 5ème Régiment Mixte du Pacifique eli 5ème R.M.P.). Se oli sijoitettuna Mururoan atollille. 5èmeRE lakkautettiin virallisesti 30. kesäkuuta vuonna 2000. 5èmeRE oli pieni yksikkö, joka ei olemassaolonsa aikana nähnyt juurikaan taistelua.

• Premier Régiment Etranger de Génie (1erREG): Pioneerirykmentti, joka on sijoitettuna Lauduniin. 1erREG tunnettiin vielä vuoteen 1999 saakka nimellä 6ème Régiment Etranger de Génie. Kun legioona perusti uuden pioneerirykmentin (2èmeREG), 6èmeREG uudelleennimettiin ensimmäiseksi pioneerirykmentiksi. 1erREG:ssä palvelee myös Détachement d'Intervention Opérationelle Subaquatique (DINOPS), jonka taistelusukeltajien tehtävänä on tuhota vedenalaisia kohteita.

• Deuxième Régiment Etranger de Génie (2èmeREG): 2èmeREG on legioonan rykmenteistä uusin. Se on perustettu vuonna 1999, ja sijoitettu Marseillen lähelle. 2èmeREG:een kuuluu noin 850 miestä, joista useimmat ovat upseereita, aliupseereita ja korpraaleja (6èmeREGin vanhempia legioonalaisia), jotka ovat erikoistuneet pioneeri- ja sotatarviketoimintaan.

• Premier Régiment Etranger de Cavalerie (1erREC): Ratsuväkirykmentti Orangessa. 1erREC perustettiin Soussessa, Tunisiassa vuonna 1921. 1erREC on sijoitettu Quartier Laboucheen Etelä-Ranskassa ja se kuuluu Ranskan 14. jalkaväkidivisioonaan. 1erREC:iin kuuluu kolme panssaroitua eskadroonaa ja puoliksi mekanisoitu jalkaväen komppania.

• Deuxième Régiment Etranger Parachutistes (2èmeREP): Legioonan ainoa laskuvarjo-osasto. 2èmeREP perustettiin vuonna 1955. Eliittiosastoksi luonnehditun 2èmeREP:n päämaja sijaitsee Calvilla, Korsikalla, Camp Raffallissa, joka on saanut nimensä Indokiinan sodassa 2èmeREPin komentavana upseerina toimineen majuri Raffallin mukaan.

• Treizième Demi-Brigade de la Légion Etrangère (13èmeDBLE): 13èmeDBLE perustettiin vuonna 1940 Sidi-Bel-Abbesissa, Pohjois-Afrikassa. Nykyään se on sijoitettu Quartier Montclariin Djiboutissa, Koillis-Afrikassa. 13èmeDBLE tukee Djiboutin hallitusta Afrikassa ja toimii lisäksi avustustehtävissä Mayotten saarella Komorien saaristovaltiossa.

• Détachement de la Légion Etrangère de Mayotte (DLEM): Pieni yksikkö (kaksi komppaniaa, 250 miestä), joka on ollut sijoitettuna Mayottelle vuodesta 1976 lähtien, jolloin Komorit päättivät olla osa Ranskan tasavaltaa. DLEMin tehtävät ovat rakennus-, huolto- ja turvallisuustöitä. Yksikkö koostuu yksinomaan Les Ancienseista, pitkään palvelleista legioonalaisista.

[muokkaa] Palkka

Muukalaislegioonalainen saa ruoan, vaatteet, majoituksen ja hyvän terveydenhoidon ilmaiseksi. Palkka määräytyy sotilasarvon, menestyksen ja palvelusajan mukaan, mutta myös palveluspaikka ja joukko-osasto vaikuttavat siihen. Lisäksi erilaisista tehtävistä maksetaan bonuksia.

Ensimmäisen vuoden ajan legioonalaisen sotilasarvo on Legionnaire 2ème Classe. Palveltuaan vuoden siitä päivästä, jolloin hän allekirjoitti sopimuksen legioonan kanssa, hänet ylennetään Legionnaire 1er Classeksi. Kaikki palkat nousevat heti, jos rykmentti lähetetään Ranskan ulkopuolelle. Ulkomailla suoritettavissa tehtävissä (sota, YK-tehtävät tai muut sellaiset) palkka kerrotaan 2,2:lla.

Sotilasarvoa (ja palkkaa) voi nostaa suorittamalla kursseja. Ensimmäisen vuoden aikana tai heti sen jälkeen muutamat alokkaat määrätään Caporal-koulutukseen.

Nykyään palkka maksetaan suoraan pankin tilille. Vain ulkomailla maksettavien palkkaennakoiden tilityksessä noudatetaan perinteikästä tapaa, jossa rahat laitetaan képiin. Aikaisemmin palkanmaksu tapahtui aina seremoniallisesti.

[muokkaa] Lomat

Lähtökohtaisesti ensimmäisenä palvelusvuonna lomapäiviä on kaksi, toisena kaksikymmentä, kolmantena 25 ja yli kolme vuotta palvelleilla 45 päivää.

Ne, jotka palvelevat 2eREPissä, eivät saa poistua saarelta ensimmäisen vuoden aikana. Jos palvelee Ranskassa, voi loman aikana mennä minne haluaa. Ulkomaille voi matkustaa vaikka passi on takavarikoitu: käyttämällä Carte d'Identiteä (legioonan henkilötodistusta) ja Titre de Permissionia (lomapassia) voi nousta millä tahansa lentokentällä koneeseen ja matkustaa ulkomaille. Legioona ei virallisesti salli maasta poistumista palveluksen kolmena ensimmäisenä vuotena, mutta monet legioonalaiset matkustavat siitä huolimatta.

Lomapukua on käytettävä lomille lähdettäessä, lentokentällä ja vielä lentokoneessa. Kun saapuu määränpäähänsä, voi vaihtaa siviilivaatteisiin. Periaatteessa siviilivaatteita ei saa omistaa koko viitenä vuotena, mutta tätä sääntöä ei enää juurikaan noudateta.

[muokkaa] Muukalaislegioonan kunniasäännöstä

Alokasaikana käytetään todella paljon aikaa Le Code d'Honneurin eli kunniavalan oppimiseen. Jokaisen legioonalaisen on osattava vala ulkoa, ja se on lausuttava yhdessä muiden legioonalaisten kanssa ääneen tilaisuudessa, jossa myönnetään valkoinen képi legioonalaisuuden merkiksi.

"Légionnaire, tu es un volontaire servant la France avec honneur et fidélité." "Chaque légionnaire est ton frère d'arme, quelle que soit sa nationalité, sa race ou sa religion. Tu lui manifestes toujours la solidarité étroite qui doit unir les membres d'une même famille." "Respectueux des traditions, attaché à tes chefs, la discipline et la camaraderie sont ta force, le courage et la loyauté tes vertus." "Fier de ton état de légionnaire, tu le montres dans ta tenue, toujours élégante, ton comportement toujours digne mais modeste, ton casernement toujours net." "Soldat d'élite, tu t'entraînes avec rigueur, tu entretiens ton arme comme ton bien le plus précieux, tu as le souci constant de ta forme physique." "La mission est sacrée, tu l'exécutes jusqu'au bout dans le respect des lois, des coutumes de la guerre et des conventions internationales et, si besoin, au péril de ta vie." "Au combat, tu agis sans passion et sans haine, tu respectes les ennemis vaincus, tu n'abandonnes jamais ni tes morts, ni tes blessés, ni tes armes."

Legioonalaisen tulee palvella Ranskaa kunniakkaasti ja uskollisesti. Kaikki legioonalaiset ovat aseveljiä riippumatta kansallisuudesta, rodusta tai uskonnosta. Tämä osoitetaan horjumattomalla solidaarisuudella, joka yhdistää kaikkia kuin he olisivat saman perheen jäseniä. Legioonalaisen tulee kunnioittaa perinteitä ja esimiehiään. Legionaalaisen vahvuuksia ovat kuri ja toveruus, hyveitä rohkeus ja uskollisuus. Legioonalainen osoittaa olevansa ylpeä legioonalaisuudestaan pitämällä asepukunsa moitteettomana, käyttäytymällä arvokkaasti ja vaatimattomasti ja pitämällä majapaikkansa aina siistinä. Eliittisotilaan on harjoiteltava lujasti, huolehdittava aseestaan kuin se olisi hänen kallein aarteensa ja oltava aina huippukunnossa. Jokainen tehtävä on pyhä, se on suoritettava loppuun noudattaen lakeja, sodankäynnin yleisiä käytäntöjä sekä kansainvälisiä sopimuksia, ja jos tarpeen, oman henkesi uhalla. Taistelussa toimitaan ilman vihaa tai intohimoa, voitettua vihollista on kunnioitettava, haavoittuneita tai kaatuneita ei hylätä eikä aseesta luovuta.

Vuoteen 2000 saakka 6. kohta kuului "La mission est sacrée, tu l'exécutes jusqu'au bout, à tout prix" eli "jokainen tehtävä on pyhä, ja se on suoritettava loppuun asti hinnalla millä hyvänsä".

[muokkaa] Kuuluisia suomalaisia Ranskan muukalaislegioonassa

• Aarne Juutilainen toimi Marokossa vuosina 1930-1939.
• Ensio Tiira toimi Indokiinassa 1950-luvulla.
• Kyösti Pietiläinen meni legioonaan vuonna 1972. Hän toimi myös Afrikassa, mutta palveli pisimpään Korsikalla sotilaspoliisina laskuvarjo-osastossa. Pietiläinen asuu nykyään Addis Abebassa. Hän on kirjoittanut kirjoja ajastaan muukalaislegioonassa.
• Per Edvin "Sahara" Andersson toimi Ranskan muukalaislegioonan lisäksi Espanjan muukalaislegioonassa ja palkkasoturina eri puolilla Afrikkaa: Kongossa, Komoreilla ja Angolassa. Hänestä on julkaistu kirja Sahara - Palkkasoturi Per Andersson.

[muokkaa] Muukalaislegioona fiktiossa

Vain harvaa joukko-osastoa on kuvattu kirjallisuudessa ja elokuvissa yhtä usein kuin muukalaislegioonaa. Kuvausten sävyt ovat vaihdelleet vahvan romantisoivista karun realistisiin. Useimmissa fiktioissa muukalaislegioona taistelee Pohjois-Afrikassa ylläpitääkseen Ranskan siirtomaavaltaa.

Tunnetuin muukalaislegioonassa palvellut fiktiivinen henkilö lienee Mikki Hiiri. 1930-luvulla ilmestyneessä, Floyd Gottfredsonin piirtämässä sarjakuvakertomuksessa Mikki Hiiri värväytyy legioonaan ja kunnostautuu berberiheimon kapinaa kukistettaessa. Sarjakuva on julkaistu suomeksi Minä Mikki Hiiri -kirjassa.

Stefan Oliverin romaani Uskollisuus kunniamme kuvaa legioonan osallistumista Algerian ja Indokiinan sotiin 1950-luvulla.

Myös P. C. Wrenin kirjaan Beau Geste (suom. Saharan sissit) perustuva elokuva Erämaalinnakkeen sankarit on hyvin kuuluisa. Tarina kertoo kolmesta veljeksestä jotka liittyvät muukalaislegioonaan salatakseen diktatoriselta sukulaiseltaan tämän puolison tekemän humanitaarisen teon. Tarina on kuuluisa viikinkihautauskohtauksesta: vanhimman veljeksistä kaaduttua keskimmäinen hautaa hänet viikinkitapaan eli peittämällä ruumiin Ranskan lipulla, asettamalla aseet hänen viereensä ja lopuksi sijoittamalla jalkopäähän koiran paikalle kuolleen kersantin, joka oli kohdellut miehiään kuin koiria. Lopuksi rakennelma poltetaan maan tasalle.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Linkkilista
• Muukalaislegioonan kotisivut
• Legioonan rekrytointisivut

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Pietiläinen, Petri & Kyösti: Legioonalainen Peters : suomalaisen palkkasoturin muistelmat. Helsinki : Tammi, 2003. ISBN 951-31-2833-4.
• Pietiläinen, Petri & Kyösti: 120 päivää legioonalaiseksi. Helsinki : Tammi, 2005. ISBN 951-31-3753-8.
• Harry Lehtonen: Valmis tuskaan ja kuolemaan : Legioonalaisen muistelmat. Helsinki : Gummerrus, 2005. ISBN 951-20-6689-0.