BAe Hawk

Wikipedia

BAE Hawk (alkujaan Hawker-Siddeley Hawk) on suihkuharjoitushävittäjä, joka suoritti ensilentonsa 1974. Sitä käyttävät Royal Air Force, Suomen ilmavoimat ja monien muiden maiden ilmavoimat joko harjoitushävittäjänä tai taistelukoneena.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Käyttö Suomessa 2.1 Käytettyjen Hawkien hankinta Sveitsistä 2.2 Onnettomuudet 3 Spesifikaatio 4 Suoritusarvot 5 Aseistus 6 Lähteet

[muokkaa] Historia

Hawk-harjoitushävittäjää alettiin suunnitella 1964, kun RAF etsi korvaavaa konetta Folland Gnatille. SEPECAT Jaguarin kaksipaikkaista versiota aiottiin käyttää tähän tehtävään. Vuonna 1968 Hawker Siddeley Aviation alkoi suunnitella paljon Jaguaria yksinkertaisempaa alisoonista suihkukonetta. Suunnittelunimi oli ensin P.1182 ja sitten HS.1182. Pääsuunnittelijana toimi Gordon Hudson. Nouseva ohjaamo antoi kouluttajalle hyvän näkyvyyden ja peräkkäisistuttava ohjaamo antoi oppilaalle tilanteen, joka vastasi yksinlentämistä. Yhtiö ja RAF luottivat suunnitelmaan niin paljon, että tuotantoon lähdettiin ilman prototyyppikonetta. Kuutta ensimmäistä tuotantokonetta käytettiin koelentoihin. Viisi näistäkin luovutettiin RAFlle myöhemmin. Koneen ensilento tapahtui 21. elokuuta 1974. Kaikkiaan 385 Hawkia valmistettiin.

Hawk tuli RAF:n käyttöön huhtikuussa 1976 korvaten Gnatin ja Hawker Hunterin. Red Arrows-taitolentoryhmä vaihtoi myös Gnateista Hawkeihin. RAF pohti Hawkin (T.Mk 1A versio) käyttöä tukihävittäjänä varustamalla tammikuussa 1983 88 Hawkia Sidewinder-ohjuksin. Tämä oli siis kylmän sodan erään huippukauden aikainen päätös. Hawk korvasi Canberran RAF:in maalihinauskoneena 1980-luvulla. Royal Navy hankki 12 Hawk T.Mk 1/1A-konetta RAFilta automaattiohjattaviksi maalikoneiksi.

Hawk oli tarkoitettu vientiin ja siitä toteutettiin useita eri vientiversiota (versiot 50, 60, 100, 200). Yhdysvaltain laivasto hankki koneen tyyppinä T-45 Goshawk, suurimpana erona kyky toimia lentotukialukselta.

Hawker Siddeley muodosti vuonna 1977 eräiden muiden brittiläisten lentokonevalmistajien kanssa kansallisen British Aerospace -yhtiön (BAe), joka jatkoi Hawkin valmistusta. British Aerospace puolestaan yhdistyi vuonna 1999 Marconi Electronic Systemsin kanssa BAE Systems -yhtiöksi, joka edelleen valmistaa Hawkia. Joulukuun alkuun 2007 mennessä oli valmistettu yli 900 Hawk-konetta.

[muokkaa] Käyttö Suomessa

Suomen Ilmavoimat on hankkinut 50 kpl Hawk Mk 51- ja 7 kpl 51A-version koneita. Niillä koulutetaan suomalaiset hävittäjälentäjät. Koneiden suunniteltuihin sodanaikaisiin tehtäviin kuuluivat aikaisemmin rajoitetut taistelutehtävät tykillä, infrapunaohjuksilla ja raketeilla aseistettuna. Koneiden taistelukyky on kuitenkin rajoittunut mm. tutkan puuttumisen takia ja nykyään on keskitytty vain koulutuskäyttöön.

Valmet Lentokoneteollisuus, (josta sittemmin tuli Finavitec ja myöhemmin Patria Aviation), kokosi ensimmäiset 50 Hawkia 1977-1980.

[muokkaa] Käytettyjen Hawkien hankinta Sveitsistä

Kesäkuun lopussa 2007 ilmoitettiin, että Suomi ostaa Sveitsistä 18 käytettyä Hawk-harjoitushävittäjää noin 41 miljoonalla eurolla.^[1] Kaupan myötä Suomella on riittävästi harjoitushävittäjiä aina 2020-luvun puoliväliin asti. Hävittäjät on tarkoitus toimittaa Lentosotakoululle vuosina 2009-2010. Koneet ovat tyyppiä Hawk MK66, uudempaa kuin nykyiset Suomen ilmavoimien palveluskäytössä olevat Hawkit (Hawk MK51A).^[1] Hankituilla koneilla voidaan lentää vielä noin 90 000 lentotuntia, mikä vastaa Suomen ilmavoimien 15 vuoden tarvetta.^[2]

Samoja koneita tavoittelivat sekä Itävalta että yhdysvaltalainen ilmailualan yritys. Sveitsi valitsi kuitenkin Suomen.^[1]

[muokkaa] Onnettomuudet

Pääartikkeli: Luettelo Suomen ilmavoimien lento-onnettomuuksista

Lentokoneen tuhoon johtaneet kymmenen Hawk-koneen lento-onnettomuutta Suomessa vaativat neljän kuolonuhria 1981-2006:

• 17. maaliskuuta 1981 törmäsi Satakunnan lennoston Hawk maahan Pirkkalassa. Ohjaaja kuoli ja oppilas/matkustaja loukkaantui vakavasti. Onnettomuus tapahtui pienennopeudensilmukan oikaisussa.
• 9. toukokuuta 1986 Lapin lennoston Hawk syöksyi maahan lentonäytöksen harjoituslennolla Kemijärvellä. Kone tuhoutui täysin ja ohjaaja sai surmansa. (G-LOC?)
• 16. joulukuuta 1988 Satakunnan lennoston Hawkin laskuteline petti laskussa Pirkkalan lentokentälle. Miehistö pelastautui heittoistuimilla.
• 27. helmikuuta 1989 Lapin lennoston Hawk törmäsi laskussa kiitotien reunan lumivalliin Kittilässä. Miehistö pelastautui heittoistuimilla.
• 5. joulukuuta 1989 Karjalan lennoston Hawkin moottori sammui lentoonlähdössä Rissalassa. Ohjaaja pelastautui heittoistuimella.
• 7. huhtikuuta 1998 Karjalan lennoston Hawk törmäsi kahden koneen ilmataisteluharjoituksessa maahan Tuusniemellä. Ohjaaja kuoli. (liian matalalta aloitettu alakauttaveto)
• 1. heinäkuuta 1998 Koelentokeskuksen Hawkin moottori sammui Pälkäneellä. Syynä oli polttoainejärjestelmän asennusvirhe (suodatin väärin päin). Koneen ohjaaja ja koelentomekaanikko pelastautuivat heittoistuimilla.
• 25. maaliskuuta 2003 Lapin lennoston Hawk törmäsi harjoituslennolla puihin Sallassa. Koneen miehistönä toimineet ohjaajat pelastautuivat heittoistuimilla.
• 1. syyskuuta 2004 Ilmasotakoulun (nyk. Lentosotakoulu) Hawk syöksyi maahan Siikaisissa, ohjaajan menetettyä asentotajunsa. Ohjaaja kuoli.
• 28. syyskuuta 2006 Lentosotakoulun Hawk syöksyi maahan Kruunupyyssä. Ohjaaja pelastautui heittoistuimella. Syyksi osoittautui noin 100 metrin korkeudessa lentänyt haapanaparvi.^[3]

[muokkaa] Spesifikaatio

BAE Systems Hawk T.Mk.1

• Miehistö : 2
• Pituus 11,86 m
• Korkeus 3,99 m
• Kärkiväli 9,39 m
• Siipipinta-ala 16,69 m²
• Moottori Rolls-Royce/Turbomeca Adour Mk151-01 - 23.13 kN
• Massa - tyhjä 3647 kg
• Suurin lentoonlähtömassa 5700 kg

[muokkaa] Suoritusarvot

• suurin lentonopeus 1038 km/h 3355 metrissä
• suurin nousunopeus 2835 m/min
• lakikorkeus 15240 m
• kantama 2428 km

[muokkaa] Aseistus

• Infrapunaohjukset
• 30mm Aden-tykki
• Pommit
• Rakettikasetit
• Kuorma 680 kg - 3084 kg.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ ^{1,0 1,1 1,2} "Suomi hankkii lisää Hawk-hävittäjiä". Yle Uutiset, 28.6.2007. (luettu 28.6.2007)
2. ↑ HS: Suomi ostaa Sveitsiltä 18 Hawk-harjoituskonetta 28.6.2007
3. ↑ YLE: Hawk-onnettomuuden syy selvisi 13.12.2006. YLE. Viitattu 19.2.2008.