Slayer

Wikipedia

Tiedot
Toiminnassa:	1981–
Tyylisuunta:	metallimusiikki
Tyylilaji:	Thrash metal
Kotipaikka:	Huntington Park, Kalifornia, Yhdysvallat
Laulukieli:	englanti
Sivusto:	http://www.slayer.net/
Jäsenet
Tom Araya laulu, basso Kerry King kitara Jeff Hanneman kitara Dave Lombardo rummut
Entiset jäsenet
Tony Scaglione rummut (1986–1987) Paul Bostaph rummut (1992–1996, 1997-2001) Jon Dette rummut (1996–1997)
Levy-yhtiöt
American Recordings

Slayer on yhdysvaltalainen Grammy-palkittu thrash metal -yhtye, joka on perustettu Los Angelesin alueella Huntington Parkissa, Kaliforniassa vuonna 1981.^[1]

Slayerin alkuperäisjäsenet ovat basisti-laulaja Tom Araya, kitaristi Kerry King, kitaristi Jeff Hanneman ja rumpali Dave Lombardo. Yhtye soittaa edelleen alkuperäisessä kokoonpanossa, vaikka rumpali Lombardo on jättänyt yhtyeen kahdesti ja palannut myöhemmin takaisin. Hanneman ja King ovat Slayerin pääasialliset säveltäjät ja sanoittajat.

Slayer on ollut merkittävä vaikuttaja thrash metal -genren syntyyn, ja yhtyettä pidetään yleisesti musiikkityylinsä pioneerina. Slayer levytti thrash metalin tunnetuimpiin kuuluvan Reign in Blood -albumin vuonna 1986. Yhtyettä syytettiin natsismista albumille päätyneen Josef Mengelestä kertovan kappaleen "Angel of Death" ansiosta. Tämän takia levyn julkaisua Euroopassa lykättiin. Syytösten todenperäisyys on kyseenalaista muun muassa siksi, että albumin tuottanut Rick Rubin on juutalainen ja Tom Araya on chileläinen ja Dave Lombardo kuubalainen. Yhtyeen jäsenet ovat aina kiistäneet syytökset asian tullessa esille mediassa.

Sisällysluettelo 1 Slayerin musiikki 2 Historia 2.1 Perustaminen ja alkuajat (1981-1985) 2.2 Klassikkovuodet (1986-1993) 2.3 1994 - 3 Live-esiintyminen 4 Diskografia 4.1 Studioalbumit 4.2 Live-albumit 4.3 EP:t 4.4 Singlet 4.5 Kokoelmat 4.6 DVD:t 4.7 Musiikkivideot 4.8 Soundtrackit 4.9 Vinyyli-bootlegit 4.10 CD-bootlegit 4.11 Tribuutit 4.12 Luettelo Slayerin eri kappaleiden sanoitusten aiheista 5 Jäsenet 5.1 Nykyiset 5.2 Entiset 6 Lähteet 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Slayerin musiikki

Slayerin musiikki perustuu hyvin pitkälti kahden soolokitaristin erittäin nopeatempoiseen, kitarankieliä sahaavaan riffittelyyn, jota samankaltainen, kitaroita seuraava bassolinja tukee. Useiden Slayer-kappaleiden rakenne on samankaltainen: A-osan ja kertosäkeen jälkeen seuraa kahdesta neljään soolokitaraosuutta, jotka kitaristit Hanneman ja King usein soittavat vuorotellen ja toisiaan täydentäen. Rumpukompeissa korostuu tuplabasarien käyttö ja nopeat fillit, jotka ovat rumpalille haasteellisia temmon noustessa ajoittain yli 200 iskuun minuutissa. Tom Arayan lauluosuudet ovat tavallisesti äärimmäisen nopean tempon taustalla tasaista, vain muutaman laulunuotin sisältävää laskettelevaa hokemista.

Yhtyeen sanoitukset käsittelevät useimmiten uskontoa, uskonnonvastaisuutta, kuolemaa, sotaa, sarjamurhaajia ja yhteiskuntaa. Kerry King käyttää sanoituksissaan miltei aina loppusointuja, toisin kuin Jeff Hanneman tai Tom Araya.

Slayerin myydyimmät albumit ovat Reign in Blood, South of Heaven, Seasons in the Abyss sekä Divine Intervention, joista jokainen on ylittänyt kultalevyrajan Yhdysvalloissa. Myös konserttitaltiointeja War At the Warfield ja Still Reigning on myyty pelkästään Yhdysvalloissa DVD-levyjen kultalevyrajan rikkonut määrä. ^[2]

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Perustaminen ja alkuajat (1981-1985)

Slayerin ensiaskeleet tapahtuivat vuonna 1981, kun kitaristit Kerry King ja Jeff Hanneman tapasivat toisensa aikeissaan perustaa metalliyhtyeen. He ottivat nopeasti yhtyeeseen laulaja-basistin Tom Arayan, ja Kingin tapaama rumpali Dave Lombardo tuli kuvioihin. Yhtye esitti alkujaan muun muassa Iron Maidenin, Judas Priestin ja Venomin materiaalia lähinnä Eteläisessä Kaliforniassa. Varsinaisesti yhtye oli muodostunut, he tekivät vuonna 1982 ensimmäisen demonsa, joista kappaleet "Black Magic" ja "Antichrist" julkaistiin yhtyeen debyyttialbumilla Show No Mercy vuonna 1983, jotka ovatkin albumin tutuinta antia. 1984 yhtye julkaisi EP:n Haunting the Chapel, joka sisälsi nykyisin tunnetuinta raskaampaa Slayeria, kappaleesta "Chemical Warfare" nousi vuosien saatossa yhtyeen live-esiintymisien lopetuskappale. 1985 yhtyeen toinen pitkäsoitto Hell Awaits näki päivänvalon, joka vei yhtyeen soundia brutaalimpaan suuntaan.

[muokkaa] Klassikkovuodet (1986-1993)

Vuonna 1986 yhtye julkaisi nykyisiin suuriin metallin klassikkoalbumeihin luetun Reign in Bloodin. "Angel of Death" -kappaleen lisäksi myös muun muassa kappaleet "Postmortem", kristinuskon tekopyhyyttä kritisoiva "Jesus Saves" ja albumin lopetuskappale "Raining Blood" saivat myös paljon suosiota osakseen. 1988 yhtye julkaisi sen myydyimmän albumin South of Heaven, jonka kappaleet olivat nyt paljon hidastempoisempia. Nyt albumi sisälsi paljon enemmän poliittisesti kritisoivaa lyriikkaa. Albumilta tehtiin yhtyeen ensimmäinen video kappaleesta "Mandatory Suicide", joka kertoo modernista sodankäynnistä. 1990 yhtye julkaisi albumin Seasons in the Abyss, jolla yhtye meni myös melodisempaan suuntaan, jonka voi kuulla albumin nimikappaleessa. Nimikappaleen lisäksi tunnettuja kappaleita olivat muun muassa "War Ensemble" ja "Dead Skin Mask". Yhtye julkaisi seuraavana vuonna livealbumin Decade of Aggression ja piti pientä taukoa. Vuonna 1992 pitkäaikaisen rumpalin Dave Lombardon paikan täytti Paul Bostaph.

[muokkaa] 1994 -

1994 yhtyeen odotettu Divine Intervention julkaistiin, joka sisältää muun muassa tunnetun kappaleen "Dittohead". Albumi sisälsi tuttua Slayer-linjaa ja oli kaupallisesti hyvin myyvä. 1996 yhtye julkaisi yllättäen punkcovereita sisältävän albumin Undisputed Attitude. 1998 julkaistiin Diabolus in Musica. 2001 yhtye julkaisi albumin God Hates Us All, jonka kappaleesta "Bloodline" tehtiin tunnettu musiikkivideo. 2006 julkaistiin Christ Illusion -albumi, joka herätti kohua kantensa takia, kuten teki myös vuonna 1986 julkaistu Reign in Blood. Christ Illusionin kappaleesta "Eyes of the Insane" tehtiin musiikkivideo. Worcester Magazinen haastattelussa elokuussa 2007 Tom Araya sanoi yhtyeen tulevan albumin jäävän mahdollisesti heidän viimeisekseen.^[3]

Slayer voitti vuonna 2007 Grammy-palkinnon parhaasta metalliesityksestä Christ Illusion -albumin kappaleella "Eyes of the Insane"^[4] ja vuonna 2008 Christ Illusion -albumin erikoispainoksen kappaleella "Final Six".^[5]

[muokkaa] Live-esiintyminen

Lavalla Jeff Hanneman on yleisöstä katsottuna aina Tom Arayan vasemmalla ja Kerry King oikealla puolella. Ryhmitys on tallennettu myös livealbumille Decade of Aggression, jolla Jeff Hannemanin kitara kuuluu ainoastaan vasemmasta kanavasta (kaiuttimesta) ja Kerry Kingin kitara vain oikeasta. Samaa tekniikkaa on käytetty myös useilla studioalbumeilla, joista poikkeuksena Divine Intervention on ainoa Slayer-albumi, jolla Jeff Hannemanin kitara kuuluu oikeasta kanavasta.

Yhtyeen alkuvuosina vasenkätinen, mutta oikeakätisesti bassoa soittava Araya alusti seuraavaa soitettavaa kappaletta pitkähköillä yksinpuheluilla, mutta 2000-luvun aikana hänen puheenvuoronsa ovat vähentyneet. Arayan tavaramerkiksi onkin muodostunut sittemmin seistä kappaleiden välissä yhden valonheittimen valokeilassa, tarkkailla yleisöä ja hymyillä huutomyrskyn keskellä. Arayalla on myös tapana kiitellä vuolaasti yleisöä konsertin loppupuolella hyvin nöyrällä äänensävyllä. Kitaristit Hanneman ja King sekä rumpali Lombardo eivät koskaan puhu yleisön kanssa.

Slayerin lavarekvisiitta on hyvin vähäistä. Tavallisesti lavalla on näkyvissä vain Marshall-vahvistinkaapeista rakennetut seinät rumpulavan molemmin puolin ja itse lava on koristeltu vain tuoreimman albumin kuvitusta esittävillä lakanoilla sekä valonheittimillä. Yhtye käyttää hyvin vähän pyrotekniikkaa. Harvoja poikkeuksia efektien käytössä yhtyeen pitkällä uralla oli Still Reigning-DVD:tä ja kiertuetta varten tehty efekti, jossa kappaleen "Raining Blood" aikana koko lava ja soittajat kappaleen nimen mukaisesti saivat niskaan keinoverestä luodun verisateen.

[muokkaa] Diskografia

[muokkaa] Studioalbumit Show No Mercy - (1983) Hell Awaits - (1985) Reign in Blood - (1986) South of Heaven - (1988) Seasons in the Abyss - (1990) Divine Intervention - (1994) Undisputed Attitude - (1996) Diabolus in Musica - (1998) God Hates Us All - (2001) Christ Illusion - (2006) Christ Illusion Edit - (2007) [muokkaa] Live-albumit Live Undead - (1984) Decade of Aggression - (1991) [muokkaa] EP:t Haunting the Chapel (12") - (1984) Postmortem (12") - (1986) Eternal Pyre (7") - (2006) [muokkaa] Singlet Angel of Death (1986) Postmortem (1986) Raining Blood (1986) Mandatory Suicide (1988) South of Heaven (1988) Dead Skin Mask (1990) Seasons in the Abyss (1990) Dittohead (1994) Serenity in Murder (1994) I Hate You (1996) Stain of Mind (1998) Bloodline (2001) God Send Death (2001) Cult (2006) Eyes of the Insane (2006) [muokkaa] Kokoelmat Soundtrack to the Apocalypse - (2003) Soundtrack to the Apocalypse on julkaistu sekä 3 CD:n ja 1 DVD:n kokoelmana nimellä Standard Edition että 4 CD:n ja 1 DVD:n kokoelmana nimellä Deluxe Edition [muokkaa] DVD:t Live Intrusion (Live) - (1995) War at the Warfield (Live) - (2003) Still Reigning (Live) - (2004) The Unholy Alliance (Live) - (2007) [muokkaa] Musiikkivideot Mandatory Suicide (1988) War Ensemble (1990) Seasons in the Abyss (1990) Dead Skin Mask (1990) Dittohead (1994) Serenity in Murder (1994) I Hate You (1996) Bloodline (2001) Black Magic/Raining Blood (live, 2003) Eyes of the Insane (2006)

[muokkaa] Soundtrackit Less Than Zero — "In-A-Gadda-Da-Vida" (1987) [muokkaa] Vinyyli-bootlegit Los Angeles Live - (1983) The Final Command - (1984) Fuck the Slayer - (1984) Greetings from my guts - (1984) And then came dawn - (1985) Homocidal Maniac - (1985) Kill kill kill - (1985) Metal Massacre - (1985) Nightmare on Elm Street - (1985) Violent Brains - (1985) Reign of justice - (1987) This is Corpus Christi - (1987) Back to Hellfire - (1989) In a gadda da vida - (1989) Live in Milan '89 - (1989) Clash of the Titans - (1990) Brazilian Intervention - (1994) Die Halle - (1994) [muokkaa] CD-bootlegit Aggressive Perfector - (1985) Butcher Babies - (1985) Captors Of Sin - (1985) Killing For A Living - (1985) Obscure And Obscene - (1985) Live In Nuernberg - (1985) Praise Of Death Die By The Sword - (1990) Live In Genk - (1990) Dance Of The Death - (1991) Wardance - (1992) Spirit In Black - (1994) Slaytanic Comeback - (1994) Buenos Aires Awaits - (1994) Motor City Metal - (1995) Diabolus In San Francisco - (1998) Captors Of Columbus - (1998) Buenos Aires 1998 - (1998) Live At Roskilde '98 - (1998) Rare In Blood - (1998) Diabolus In Chile - (1998) Diabolus In Mesa - (1999) Metal Overdose: Slayer Kills Monza - (2000) Terrorizing Stockholm - (2000) God Hates Sydney - (2001) Darkness Of Christ - (2001) [muokkaa] Tribuutit Slatanic Slaughter - A Tribute To Slayer - (1995) Slatanic Slaughter II - A Tribute To Slayer - (1996)

[muokkaa] Luettelo Slayerin eri kappaleiden sanoitusten aiheista

Show No Mercy

• "The Antichrist" - Antikristus
• "Black Magic" - Musta magia

Haunting the Chapel

• "Chemical Warfare" - Kemiallinen sodankäynti

Hell Awaits

• "At Dawn They Sleep" - Vampyyrit

Reign In Blood

• "Angel of Death" - Josef Mengele. Toisin kuin usein luullaan, kappale ei ihannoi eikä tuomitse henkilöä, vaan tarkastelee aihetta täysin neutraalista näkökulmasta.^{[6] [7]}
• "Jesus Saves" - Pohdintaa järjestäytyneiden uskontojen ja kirkkojen mahdollisesta tekopyhyydestä ^{[8] [9]}

South of Heaven

• "Silent Scream" - Kannanotto aborttia vastaan^{[10] [11]}
• "Behind the Crooked Cross" - Epäsuora vastaus "Angel Of Death" -kappaletta kritisoineille; crooked cross, vino risti, on mahdollisesti viittaus hakaristiin kirjaimellisesti sen ulkonäön vuoksi että semanttisesti sen edustamaan moraaliseen vääristymään. Sanoituksissa pohditaan sekä natsi-Saksan rivisotilaiden epäluuloisuutta tekojensa oikeutusta kohtaan että sotilaiden kyvyttömyyttä vastustaa järjestelmää, johon he eivät välttämättä uskoneet. ^[12]
• "Mandatory Suicide" - Moderni sodankäynti ja sen mielettömyys
• "Ghosts of War" - Sodankäynti käsitteenä
• "Read Between the Lies" - Lisää pohdintaa järjestäytyneiden uskontojen mahdollisesta tekopyhyydestä

Seasons In The Abyss

• "War Ensemble" - Kritiikkiä sotateollisuutta ja niitä valtioita kohtaan, jotka ovat turhan halukkaita sotimaan
• "Blood Red" - Protesti sortohallituksia ja kommunistisia diktatuureja kohtaan. Sanoitusten perimmäinen inspiraatio oli Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitus vuonna 1989.^[13]
• "Expendable Youth" - Jengiväkivalta
• "Dead Skin Mask" - Sarjamurhaaja Ed Gein

Divine Intervention

• "SS-3" - SS-kenraali Reinhard Heydrich. SS-3 oli Heydrichin auton rekisterikilpi.
• "213" - Jeffrey Dahmerin asunnon numero
• "Divine Intervention" - Ufosieppaus ^[14]

Diabolus in Musica - Keskiaikainen termi tritonukselle, latinaksi Paholainen musiikissa

• "Scrum" - Rugby ja/tai amerikkalainen jalkapallo

Christ Illusion

• "Flesh Storm" - Kuvaus sodasta ensin sotilaan, sitten sensaationnälkäisen median näkökulmasta ^[15]
• "Eyes of the Insane" - Sotilaiden post-traumaattinen stressi ja sodanjälkeiset henkiset ongelmat ^[16]
• "Jihad" - Terroristin näkökulma syyskuun 11. terrori-iskuihin^{[17] [18] [19]}
• "Consfearacy" - Valtiovalta, joka käyttää kansalaistensa pelottelua ja totuuden vääristelyä oman politiikkansa oikeutuksena.^[20]

[muokkaa] Jäsenet

[muokkaa] Nykyiset

• Tom Araya - basso & laulu
• Kerry King - kitara
• Jeff Hanneman - kitara
• Dave Lombardo - rummut

[muokkaa] Entiset

• Tony Scaglione - rummut (1986-1987) (tuurasi Dave Lombardoa Reign In Blood -kiertueella.)
• Paul Bostaph - rummut (1992-1996 ja 1997-2001)
• Jon Dette - rummut (1996-1997)

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Marc Paschke and Eric Braverman. "Essay & Liner Notes to Soundtrack to the Apocalypse". American Recordings. November 25, 2003.
2. ↑ Recording Industry Association of America (RIAA): Tarkistettu sertifiointitieto hakusanalla "Slayer" riaa.comin verkkopalvelusta 29.1.2008. riaa.com. Viitattu 29.1.2008.
3. ↑ Michael Baronas: Satan's warriors 2. elokuuta 2007. Worcester Magazine. Viitattu 22.8.2007. (englanniksi)
4. ↑ Slayer Wins Grammy In 'Best Metal Performance' Category 11.2.2007. blabbermouth.net. Viitattu 12.2.2008. (englanniksi)
5. ↑ Slayer Wins 'Best Metal' Grammy Award 10.2.2008. blabbermouth.net. Viitattu 12.2.2008. (englanniksi)
6. ↑ Richard Bienstock: Reign Date. Guitar World, 2006, nro September 2006, s. 50.
7. ↑ Andrew Miller: A Vast Sadistic Feast 5.10.2006. Orlando Weekly. Viitattu 17. lokakuuta 2006.
8. ↑ Andrew Miller: A Vast Sadistic Feast 5.10.2006. Orlando Weekly. Viitattu 17. lokakuuta 2006.
9. ↑ Michael Roberts: Westworld Online interview with Kerry King - August 2000 elokuu 2000. Westworld Online / Slayersaves.com. Viitattu 17. lokakuuta 2006.
10. ↑ Andrew Miller: A Vast Sadistic Feast 5.10.2006. Orlando Weekly. Viitattu 17. lokakuuta 2006.
11. ↑ John J. Miller: Encore! - 50 more conservative rock songs 30.5.2006. National Review Online. Viitattu 17. lokakuuta 2006.
12. ↑ Andrew Miller: A Vast Sadistic Feast 5.10.2006. Orlando Weekly. Viitattu 17. lokakuuta 2006.
13. ↑ Slayerized.com: Did you know? Slayerized.com. Viitattu 17. lokakuuta 2006.
14. ↑ Paul Stenning: Slayer: Piece by Piece. Terrorizer, 2006, nro 148 (Sep 2006), s. 18.
15. ↑ Peter Atkinson: Songs about God and Satan – Part 1: An Interview with Slayer's Kerry King 24.4.2006. KNAC.com. Viitattu 17. lokakuuta 2006.
16. ↑ Peter Atkinson: About God and Satan - Part 2: An Interview With Slayer's Tom Araya 3.5.2006. KNAC.com. Viitattu 17. lokakuuta 2006.
17. ↑ Richard Bienstock: Reign Date. Guitar World, 2006, nro September 2006, s. 50.
18. ↑ Andrew Miller: A Vast Sadistic Feast 5.10.2006. Orlando Weekly. Viitattu 17. lokakuuta 2006.
19. ↑ Charlie Steffens: Gnarly Charlie’s exclusive interview with Slayer Guitarist Jeff Hanneman 30.5.2006. KNAC.com. Viitattu 17. lokakuuta 2006.
20. ↑ Slayer's King Says Grammy-Winning Track is 'One Of The Poorest Representations Of Us' On New CD 21.2.2007. blabbermouth.net. Viitattu 12.2.2008. (englanniksi)

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Virallinen kotisivu (englanniksi)
• Slayerized-fanisivu (englanniksi)
• Slaytanic-fanisivu (englanniksi)
• SlayerSaves-fanisivu (englanniksi)