Reijola (Helsinki)
Wikipedia
|
|||
Helsingin alueellinen jako | |||
Kaupunginosa nro | 201 | ||
Suurpiiri | Läntinen suurpiiri | ||
Pinta-ala | 4,34 km² | ||
Väestö | |||
- Väkiluku | 15090 (1.1.2005) | ||
- Väestötiheys | 3477/km² | ||
Postinumerot | 00250, 00251, 00270, 00271, 00280, 00281, 00290, 00300, 00310 | ||
Osa-alueet | Laakso, Ruskeasuo, Meilahti | ||
Lähialueet | Kuusisaari, Vanha Munkkiniemi, Niemenmäki, Etelä-Haaga, Kivihaka, Länsi-Pasila, Taka-Töölö |
Reijola (ruots. Grejus) on Länsi-Helsingissä sijaitseva kaupungin peruspiiriksi kutsuttu hallinnollinen alue. Se käsittää kolme paremmin tunnettua osa-aluetta: Laakson, Ruskeasuon ja Meilahden.
Peruspiiri on saanut nimensä Grejuksen (Reijolan) tilan mukaan.
[muokkaa] Asukkaista
Peruspiirissä asuu 15 090 ihmistä (1.1.2005), ja työpaikkoja siellä on 18 928 hengelle (31.12.2003). Eniten työtä tarjosi Meilahti, jolla sijaitsee mm. laaja Meilahden sairaala-alue. Reijolan peruspiirin koulutustaso on kaupungin keskimääräistasoa korkeampi ja työttömyysaste tavanomaista matalampi.
[muokkaa] Rakennuksista
Reijolan alueen eteläosa ja Mannerheimintien varsi on perinteistä kantakaupunkia. Se sisältää 1930-luvun kerrostumia ja korkeampia sodanjälkeisiä lamellitaloja esimerkiksi Laaksossa. Vanhan Meilahden kartanon alueella on jäljellä 1800–1900-lukujen vaihteesta peräisin olevia huviloita. Meren äärellä sijaitsevat myös nyttemmin museona toimiva aiempi presidentin virka-asunto Tamminiemi ja nykyinen virka-asunto Mäntyniemi. Kansanpuisto Seurasaari kuuluu Meilahden osana Reijolan peruspiiriin.
Keskuspuiston kyljessä sijaitseva Ruskeasuo rakennettiin 1950-luvulla. Ruskeasuon osa-alueeseen kuuluvaksi luetaan myös osa Mannerheimintien toisella puolella sijaitsevasta, pääosin 1990-luvulla nousseesta Pikku Huopalahdesta.
Enemmistö alueen asunnoista on vuokra-asuntoja (52 %). Huoneistoista tavallisimpia ovat kaksiot (runsas 40 %), myös yksiöitä (runsas 20 %) ja kolmioita (noin 20 %) on kohtalaisesti. Suurin osa asunnoista on 1950-luvulta tai vanhempia (yli 60 %), joskin uudempien Huopalahden ja Tilkan alueiden kerrostalohuoneistot ovat 1990-luvun tuotantoa (noin 30 % peruspiirin asuntokannasta).