Perunalajikkeet ovat villistä perunasta jalostettuja lajikkeita, jotka muodostavat merkittävän osan ihmiskunnan ravinnosta. Peruna on nejänneksi yleisin ravintokasvi.

Sisällysluettelo

1 Perunalajikkeet
- 1.1 Viljelyala Suomessa
  - 1.1.1 Kasvinsuojelu
2 Perunat käyttötarkoituksen mukaan
3 Tärkkelysperunat
4 Perunat ruoanvalmistuksen mukaan
5 Perunatauteja ja -tuholaisia
6 Viitteet
7 Katso myös
8 Aiheesta muualla

[muokkaa] Perunalajikkeet

Suomessa käytetään noin 50 perunalajiketta teolliset tärkkelysperunat mukaan lukien.^[1]. Suomen suosituin viljelyperuna on Van Gogh, minkä viljelyosuus on 26 %. Toiseksi suosituin on kiinteämaltoinen Nicola, minkä jäljessä tulevat Asterix , Victoria, Rikea ja Matilda. ^[1][3]

Perunoitakin viljellään myös luonnomukaisin viljelymenetelmin. Luomuviljelyssä suosituimmat perunalajikkeet ovat ovat Van Gogh, Nicola ja Asterix. Ruokaperunoita tuotti 980 perunanviljelijää ja varhaisperunoita 157. Alle kolmen hehtaarin viljeliä oli noin kolmetuhatta.

[muokkaa] Viljelyala Suomessa

2005 Suomessa perunaa viljeltiin 28 600 hehtaarilla. Viljely jakautui tuotantosuuntien kesken siten, että ruokaperunaa ja varhaisperunaa viljeltiin 11 800 hehtaarilla (41 %), tärkkelysperunaa 8 000 hehtaarilla (28 %), ruokateollisuusperunaa 4 100 hehtaarilla (14 %) ja muuta perunaa 4 600 hehtaarilla (16 %). [4]

Suomessa viljellään yli neljääkymmentä erilaista perunalajiketta. Ruokaperunoita tuotettiin 2006 743 000 000 kg. Suomen viljellyin ruokaperunalajike on Van Gogh. Sen osuus kaikista perunoista on noin 26 prosenttia.

[muokkaa] Kasvinsuojelu

Suomessa pohjoisesta sijainnista ja kylmästä talvesta johtuen ei tarvita niin paljoa kasvinsuojeluaineita kuin eteläisemmissä perunanviljelmaissa. ^[2]

Torjunta-aineita käytettiin 1998 seuraavasti:

Suomi, 0,5 kg / ha
Ruotsi, 0,6 kg / ha
Irlanti, 1,3 kg / ha
Tanska, 1,4 kg / ha
Espanja, 1,9 kg / ha
Saksa, 3,2 kg / ha
Italia, 3,8 kg / ha
Ranska, 5,5 kg / ha
Englanti, 5,6 kg / ha
Belgia, 10,8 kg / ha
Hollanti, 12,7 kg / ha

Alkuperäislähde Eurostat

[muokkaa] Perunat käyttötarkoituksen mukaan

Perunoilla voi olla monta käyttötarkoitusta. Yleisin on kotitalouksissa tapahtuva pienimuotoinen ruoanvalmistus. Näitä perunoita kutsutaan ruokaperunoiksi. Ruokaperunoihin kuuluvat myös ajallisesti varhain tuleentuvat perunat, varhaisperunat, joita myydään uusina perunoina. Aikaisemmin uusia perunoita tuli ensimmäisenä pääasiassa manner-Suomesta. Sen jälkeen Ahvenanmaalla ryhdyttiin viljelemään varhaisperunoita, koska siellä ilmaston vuoksi varhaiset perunalajikkeet valmistuvat parhain. Sen jälkeen tukkuliikkeet ryhtyivät tuomaan varhaisperunoita Kyprokselta. Nykyään Skåne on merkittävä Suomeen tuotavien varhaisperunoiden viljelypaikka.

Varhais- ja ruokaperunat ovat perunoiden tyypillisin käyttökohde. Perunoita käytetään suoraan ravinnoksi myös suurtelouskeittiöissä, ravintoloissa ja laitoksissa.

Perunoiden toinen käyttötarkoitus on käyttää niitä puolivalmisteina ja jalostaa ne teollisuudessa valmisaterioiksi. Ruokateollisuudessa voidaan perunoista tehdä ranskanperunoita tai perunalastuja.

Kolmas käyttötarkoitus on ottaa perunasta tärkkelys elintarviketeollisuuden tai kemianteollisuuden raaka-aineeksi. Tällöin puhutaan tärkkelysperunoista, joilla on erittäin korkea tärkkelyspitoisuus ja joita olisi hankala käyttää ruoanlaitossa.

[muokkaa] Ruokaperunat

Pääartikkeli: Ruokaperuna

[muokkaa] Varhaisperunat

Varhaisperunoita ovat varhain keväällä kypsyvät ruokaperunat. Niitä viljeli 157 perunan sopimusviljelijää Suomessa. Varhaisperunoita on tuotu ruokaperunoiksi Manner-Suomeen aikaisemmin mm. Ahvenamaalta. Uusin suuntaus on tuoda niitä Kyprokselta.

Ruokaperunat ovat suurin perunatyyppi. Ruokaperunoita tuotti 980 perunanviljelijää Suomessa.

Ruokaperunalajikkeita Suomessa ovat Idole,

[muokkaa] Luomuperunat

Luomuperunat ovat luonnonmukaisesti tuotettuja ruokaperunoita. Niitä viljellään Suomessa noin 440 hehtaarin alalla. Kehittämiskeskus Agropolis kokeilee Puhti-luomuperunaa Hämeessä. Puhti ei ole lajikenimi, vaan tuoteperhe, jonka ensimmäinen jäsen on luomuperuna.

[muokkaa] Ruokateollisuusperunat

Ruokateollisuusperunalajikkeita Suomessa ovat Idole,

Ruokateollisuusperunat ovat perunoita, joita käytetään sellaisenaan perunasta valmistettujen ruokien raaka-aineena. Ruokateollisuusperunalajikkeisiin kuuluu ruokaperunalajikkeita. Kuitenkaan kaikki ruokaperunalajikkeet eivät ole erityisen soveltuvia ruokaperunateollisuudelle mm. muotonsa vuoksi.

[muokkaa] Tärkkelysperunat

Tärkkelysperunat ovat perunoita, joissa on erittäin suuri tärkkelyspitoisuus, korkeampi kuin jauhoisissa perunoissa. Suuren tärkkelyspitoisuutensa vuoksi niitä käytetään elintarvike- ja kemianteollisuuden raaka-aineina, ruokateollisuusperunoina ja tärkkelysperunoina. Nykyisin ne ovat myös erittäin merkittävä alkoholin raaka-aine.

Kemianteollisuudessa jalostettua tärkkelystä voidaan käyttää osana liimojen, harsien tai paperin valmistusta. [5]

Paperinvalmistusta varten tärkkelysperunoiden viljelystä on kehittänyt Raisio Yhtymä, jonka entinen tytäryhtiö Raisio Chemicals myi myös tärkkelystä paperinvalmistukseen. Yhtiö on nykyään osa Ciba Specialty Chemicalsia.

Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan periaatteiden mukaan EU-maille on jaettu tärkkelysperunan osalta markkinointivuoden 2006-2007 loppuun saakka enimmäiskiintiöt tärkkelysperunantuotantoa varten. Suomen kiintiö on kuudenneksi suurin Saksan, Hollannin, Ranskan, Tanskan ja Puolan jälkeen, 53 178 000 kg. Kiintiöstä kuuluu Finnamylille 39 554 000 kg, Järviseudun Perunalle 8 306 000 kg ja Evijärven Perunalle 5 318 000 kg.

Tärkkelysperunalajikkeita Suomessa ovat Hankkijan Tanu (1990-), Tomppa, Kardal (1994-), Posmo (1996-), Saturna (1977-) ja Ute (1993-). Lady Rosetta (1994-) on Estrellan lastuperuna.

[muokkaa] Perunat ruoanvalmistuksen mukaan

Suomessa perunalajikkeet on ryhmitelty vähittäiskaupan helpottamiseksi kiinteämaltoisiin salaatti- ja keittoperunoihin, yleisperunoihin jauhoisiksi paistosperunoiksi ja jauhoisiin perunoihin perunasoseita varten. Jaon aloitti Kesko syksyllä 1998.

Keitettäessä kokonaisina pysyvien kiinteämaltoisten perunoiden merkkiväri on vihreä, koska niitä pidetään salaattiperunoina. Keitettäessä joskus rikkoutuvien yleisperunoiden, joiden hyvänä puolena on se, että ne imevät lievän jauhoisuutensa vuoksi liemiä, väri on perunapaistoksen keltainen.

Keitettäessä herkästi rikkoutuvien soseperunoiden tunnusväri on puolestaan punainen. 2006 oli Keskon pakkaaman kaupoissa myös tunnusväriltään musta kotitalouskäyttöön tarkoitettu pohjoisessa kasvanut puikulaperuna, joka luokiteltiin punaisella merkittyjä perunoita jauhoisemmaksi. Sen tunnusväri on musta. Jauhoisten perunoiden rikkoontuminen keitettäessä voidaan välttää höyryttämällä ne kattilassa, minkä pohjaosan muodostaa tavallinen keittokattila , mutta mihin voi liittää rei'itetyn sisäosan, jolloin siihen laitetut perunat kypsvät keitinveden höyryssä.

Teollisuutta varten on lisäksi olemassa tärkkelysperunoita, joita ei ole vähittäiskaupassa.

[muokkaa] Kiinteämaltoiset ja jauhoiset kiinteämaltoiset perunat

Kiinteämaltoisia ovat Adora, Appeli, Bintje, Fambo, Nicola, Ostara, Rocket, Siikli, Sini, varhaisperuna Hankkijan Timo, Ukama, Velox ja Venla (Kesko). Kiinteämaltoisten perunoiden pakkauksissa olevan täplän väri vähittäiskaupassa on vihreä. Kiinteämaltoisia perunoita käytetään yleensä keittoperunoina, koska ne eivät helposti hajoa keitettäessä.

Lähempänä yleisperunoita olevat jauhoisia kiinteämaltoisia perunoita ovat varhaisperunat Amazone ja Columbo sekä aikainen kesä- ja syysperuna aikainen kesä- ja syysperuna Velox.

[muokkaa] Yleisperunat ja jauhoiset yleisperunat

Yleisperunoihin luetaan Asterix (Pohjoisen Kantaperuna), Bellona (Ravintoraisio), Idole (Kesko/Agrico), Matilda (Kesko/Svalöf Weibull ja Sabina (Kesko/Svalöf Weibull). Yleisperunoiden pakkauksissa olevan täplän väri vähittäiskaupassa on keltainen.

Jauhoisiin yleisperunoihin kuuluvat Amazone (Kesko/Agrico), Fontane (Kesko), Lady Claire (Ravintoraisio), Van Gogh (Pohjoisen Kantaperuna) ja Rosamunda.

[muokkaa] Jauhoiset perunat

Pito (Boreal Kasvinjalostus/Siemenperunakeskus), Puikula (Siemenperunakeskus), Rosamunda (Kesko), Suvi (Boreal Kasvinjalostus) ja Blue Congo (Siemenperunakeskus). Jauhoisten perunoiden pakkauksissa olevan täplän väri vähittäiskaupassa on punainen. Jauhoisia perunoita käytetään perunasoseena ja uuniperunoina.

[muokkaa] Perunatauteja ja -tuholaisia

Koloradonkuoriaisia syömässä perunan lehtiä

Suomi verrattain pohjoisena ja kylmähkönä maana on hyvää perunantuotantoaluetta siksi, ettei kasvitauteja ole runsaasti. Perunan kasvitauteja kasvustossa ovat harmaahome, lehtipolte, näivetystauti, pahkahome, perunarutto, tyvimätä ja Y-virus. Perunan mukuloihin liittyviä tauteja ovat Fusarium-kuivamätä, harmaahilse, kuorirokko, maltokaariviroosi, perunarupi, Phoma-kuivamätä, vaalea rengasmätä ja perunaseitti. Eri lajikkeiden alttius eri taudeille vaihtelee. [6]

Perunaruttoa voidaan torjua käyttämällä kasvinsuojeluaineita yleisohjeiden mukaan tai ennusteohjelmaa, minkä avulla saadaan yksilöllisempiä kasvinsuojeluohjelmia. Jotkin ennusteohjelmat Hollannissa tuottavat 8–62 % alhaisemman kasvinsuojeluaineruiskutustarpeen kuin yleiset ruiskutusohjeet. [7]

Perunan yleisimmät tuholaiset ovat keltaperuna-ankeroinen, kirvat, peltolude, ruskohaiskiainen, seppäkuoriainen, varsiyökkönen ja koloradonkuoriainen. [8]

[muokkaa] Viitteet

↑ ^1,0 ^1,1 Finfood uutispalvelu via Nettikeittiö: Lajikkeita yli neljäkymmentä, luettu 27. toukokuuta 2007 13:16 EET ISSN 1796-7023 [1]
↑ ateriamestarit.fi:perunaesite, torjunta-aineiden käyttö eri EU-maissa 1998, luettu 31.5.2007 15:01 EET [2] PDF-tiedostomuoto

[muokkaa] Katso myös

Luettelo Suomen perunalajikkeista

[muokkaa] Aiheesta muualla

The European Cultivated Potato Database: [9] Finland [10]
Washington State University: [11] Potato Information and Exchange: Potato Varieties and Seed Potatoes - Catalogs, Lists, and Databases

Suomen perunalajikkeet / Suomen perunalajikkeet aakkosjärjestyksessä

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

Perunalajikkeet

Wikipedia