Oliver Cromwell
Wikipedia
Oliver Cromwell (25. huhtikuuta 1599 – 3. syyskuuta 1658) oli englantilainen sotilasjohtaja ja poliitikko. Uskonnoltaan hän oli puritaani. Kukistettuaan Kaarle I:n Englannin sisällissodassa Cromwell toimi Englannin, Irlannin ja Skotlannin yksinvaltaisena hallitsijana, lordiprotektorina, vuodesta 1653 kuolemaansa asti.
Cromwell syntyi Huntingdonissa, Cambridgeshiressa. Hän opiskeli Cambridgen Sidney Sussex Collegessa, joka oli vastikään perustettu, vahvasti puritaaninen korkeakoulu. Hän ei kuitenkaan koskaan valmistunut, luultavasti isänsä kuoleman takia.
Cromwell oli alun perin parlamenttiedustaja, joka kokosi sisällissodan alussa rautakylki-joukot, jotka muodostivat perustan sisällissodassa ratkaisevassa roolissa olleelle "uuden mallin armeijalle" (New Model Army). Kaarle I kaatui lopullisesti 1648 ja seuraavana vuonna parlamentti lakkautti monarkian. Vuonna 1649 Cromwell johti menestyksekkään sotaretken Irlantiin estääkseen vallantavoittelija Kaarle II:sta saamasta siellä jalansijaa. Irlannin vastarinta murskattiin säälimättömästi, ja tällä retkellä tapahtuivat Irlannissa yhä muisteltavat Droghedan ja Wexfordin joukkomurhat. Irlanti jaettiin lahjamaina Cromwellin sotapäälliköille ja sotilaille, ja iirinkielinen kantaväestö ajettiin Connaughtiin (to Hell or Connaught). Kaarle II asettui Skotlantiin, jossa hän voitti Cromwellin joukot vuonna 1651. Tunkeuduttuaan Englantiin Kaarle II:n joukot kuitenkin murskattiin ja hän pakeni Ranskaan.
Cromwellista oli tullut 1650 armeijan komentaja, ja kaikki sotilaallinen valta oli hänellä. Hän ajautui ristiriitoihin parlamentin kanssa huolimatta siitä, että oli sitä kuningasta vastaan puolustanut, ja vuonna 1653 Cromwell hajotti parlamentin ja nimitti tilalle oman hallituksena, joka nimitti Cromwellin protektoriksi. Käytännössä Cromwell hallitsi tästä lähtien sotilasdiktaattorina.
Cromwellin kaudella Jamaika vallattiin Espanjalta, hollantilaiset voitettiin ensimmäisessä hollantilaissodassa ja Englannin ulkopoliittinen voima kasvoi yleisesti.
Cromwellin luonnetta ja hallituskautta on vaikea kuvata yksiselitteisesti. Eräät painottavat hänen uskonnollista ja muuta suvaitsevaisuuttaan (mm. juutalaisten sallittiin palata maahan ensimmäistä kertaa Edvard I:n jälkeen) ja edistysmielisyyttään. Toisaalta on huomioitu hänen häikäilemätön vallanhalunsa ja raa'at joukkomurhat Irlannin sotaretkellä.
| Edeltäjä: Kaarle I |
Englannin lordiprotektori 1653–1658 |
Seuraaja: Richard Cromwell |
