Juutalaisuus
Wikipedia
|
Juutalaisuus on juutalaisten uskonto ja kulttuuri. Se on yksi maailman ensimmäisistä monoteistisista uskonnoista, ja yksi vanhimmista vielä nykyaikana harjoitetuista uskonnoista. Kristinusko ja islam ovat syntyneet juutalaisuuden pohjalta.
Rabbiinisen lain mukaan juutalaisuus on Israelin kansan uskonnollinen yhteisö. Perimätiedon mukaan ensimmäinen juutalainen oli Kaldean (nykyinen Irak) Ur'issa syntynyt Abraham, joka sai Jumalalta käskyn muuttaa kotimaastaan Kanaanin maahan (nykyisen Israelin alue). Juutalaisuuden alkuperäiset ja tähän päivään asti periytyvät erityispiirteet ovat usko yhteen Jumalaan sekä miespuolisten jäsenten ympärileikkaus 8. päivänä syntymästä. Talmudin mukaan juutalainen on jokainen juutalaisesta äidistä syntynyt tai juutalaisuuteen kääntynyt henkilö. Juutalaisuuden mukaisesti uskova ei siis ole automaattisesti juutalainen; seurakuntaan ja yhteisöön joko synnytään tai liitytään kääntymällä. Talmudin mukaan koko ihmiskuntaa sitoo Nooan Liitto ja se on Israelin liiton edelläkävijä.
Raamatun ajan juutalaisuus on uskonnollisesti ja historiallisesti ensimmäiseltä vuosisadalta lähtien muodostuneen kristinuskon edeltäjä. Toisen temppelin kaudella oli kolme teologista suuntausta, saddukeukset, farisealaiset ja essealaiset. Nykyään tunnettu juutalaisuuden muoto eli nk. rabbiinijuutalaisuus on kehittynyt farisealaisesta tulkinnasta. Se perustuu Tooran lakiin ja sen noudattamiseen sekä selitykseen rabbiinisen kirjallisuuden, nk. suullisen Tooran pohjalta (Talmud ja Mišna). Karaiittijuutalaiset eivät hyväksy rabbiinijuutalaisuuden Talmud-kirjallisuutta laillisena auktoriteettinä, vaan pitäytyvät pelkkään Tanakhiin, juutalaiseen Raamattuun (kristillisen Raamatun "Vanha Testamentti") ja tämä suuntaus onkin lähempänä saddukealaista tulkintaa.
Juutalaisen uskon pääkohtiin kuuluu oppi messiaasta, joka tulee aikojen lopulla päättämään Israelin kansan diasporan ja tuomaan ikuisen maailmanrauhan sekä oikeuden. Länsimaisen ajanlaskun alun aikoihin messiasodotus oli hyvin voimakasta ja messiasehdokkaita oli useita. Näihin aikoihin juutalaisuudesta erosi lahko, joka uskoi Jeesus Nasaretilaisen olevan messias. Myöhemmin tästä lahkosta muodostui maailman suurin uskonto, kristinusko. Kristillisen messiastulkinnan tunnustavat myös nk. messiaaniset juutalaiset, jotka perinteisen juutalaisuuden mukaan muodostavat oman Israelin kansaan kuulumattoman ryhmänsä.
Juutalaisia asuu eniten Yhdysvalloissa (5,9 miljoonaa), Israelissa (5,0 miljoonaa) ja Euroopassa (1,5 miljoonaa). Ennen toista maailmansotaa vuonna 1939 juutalaisia oli noin 17 miljoonaa, mutta holokaustin seurauksena vuonna 1945 määrä oli pudonnut 11 miljoonaan. Nykyään juutalaisia on yhteensä noin 13 miljoonaa.
Kristinusko ja islam ovat kehittyneet nykyisen juutalaisuuden kanssa samasta juuresta, ja ovat täten kaikki kolme keskenään sisaruskontoja. Vapaamuurarius, etenkin Suomen vapaamuurariuteen voimakkaasti vaikuttanut skottilainen riitti, on saanut voimakkaita vaikutteita juutalaisuudesta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Juutalainen usko
Jumala
Juutalainen jumalakäsitys on ehdottoman monoteistinen: Jumala on yksi (5. Moos 6:4), jakamaton, rajaton, vailla fyysistä ruumista, alkua tai loppua ja hänestä ei voi eikä saa tehdä kuvaa (2. Moos. 20:3-4, 5. Moos. 5:8-9). Jumalan katsotaan ilmoittaneen tahtonsa Israelin kansalle suorana ilmoituksena Moosekselle Siinain vuorella sekä Tanakhin profeettojen kautta.
Ihminen
I Mooseksen kirjan luomiskertomuksen mukaan ihminen on Jumalan luomistyön kruunu, jolle on uskottu vastuullinen asema maanpäällisen luomakunnan hallitsijana. Juutalaisen käsityksen mukaan ihminen ei ole luonnostaan vain hyvä tai paha, vaan hänellä on Jumalan luoma taipumus hyvään (jetser ha'tov) ja pahaan (jetser ha'ra). Ihmisen sielun katsotaan olevan kuolematon ja fyysisen ruumiin elämän päättyessä se palaa takaisin Jumalan luo.
Hyvä ja paha
Vastoin zarathustralaista ja kristillistä dualistista käsitystä juutalaisuus ei usko hyvään ja pahaan maailmassa vallitsevina vastakkaisina voimina, vaan molemmat kuuluvat olennaisina elementteinä luomistyöhön (ks. 5. Moos. 30:19). Näin ollen Saatanan ymmärretään olevan Jumalan luoma olento, jonka tehtävänä on koetella ihmistä (vrt. Job 1:6-12).
Pelastuskäsitys
Toorassa on kaiken kaikkiaan 613 erilaista käskyä (mitsva), joita noudattaen juutalaisen tulee elää. Lakien noudattamisesta tai noudattamatta jättämisestä ei määritellä mitään konkreettista palkkiota, kuten paratiisia tai kadotusta. Sen sijaan Toorassa muistutetaan niiden ajallisista seurauksista (vrt. 5. Moos. 30:20). Kuoleman jälkeinen pelastus tai kadotus nähdään ihmiselle liian abstrakteina käsitteinä, joten ne kuuluvat ns. tulevaan maailmaan ja ovat Jumalan käsissä.
Juutalaisuus uskoo Mooseksen liiton kuuluvan Israelin kansalle eikä muilla kansoilla ole moraalista velvoitusta sen pitämiseen. Mooseksen liittoa edeltää vedenpaisumuksen jälkeen Jumalan säätämä ja koko ihmiskuntaa koskeva Nooan Liitto. Tämän vuoksi juutalainen teologia ei tunne ajatusta esklusiivisesta pelastuksesta, joka koskisi vain Mooseksen liittoon kuuluvia.
Kun juutalainen teologia puhuu lunastuksesta (ge'ula) tarkoitetaan sillä Israelin kansan fyysistä lunastusta ikuisen rauhan saapuessa messiaan tulon myötä.
[muokkaa] Juutalainen jumalanpalvelus
Juutalaisen jumalanpalveluksen keskeisin osa on Jumalan antaman lain noudattaminen, laupeuden harjoittaminen ja lähimmäisenrakkaus. Juutalainen laki on kirjattu Tooraan (viisi Mooseksen kirjaa), Talmudiin sekä laajaan kirjastoon näitä selittäviä kommentaareja.
Juutalaisen jumalanpalveluksen teologisesti tärkein osuus oli Jerusalemin temppelissä leeviläs-aaronilaisen papiston (kohaniitit, sanasta kohen) harjoittama päivittäinen rituaalinen uhripalvelus Toorassa tarkkaan säädettyjen mallien mukaisesti. Keisari Tiituksen johtama Rooman armeija tuhosi temppelin vuonna 3830 juutalaisen ajanlaskun tai 70 länsimaisen ajanlaskun mukaan, ja sen jälkeen ei temppelipalvelusta ole voitu harjoittaa.
Käytännössä juutalaisen jumalanpalveluksen keskus on nykyään synagogajumalanpalvelus, joka seuraa eri traditioita ja vakiintunutta liturgista rakennetta. Jumalanpalvelusmallit jakaantuvat pääasiallisesti aškenaasi- ja sefardi-riitteihin. Näiden lisäksi on olemassa italialainen, jemeniläinen ja hassidilainen riitti.
Raamatun esikuvan mukaisesti maailman kaikki synagogat on suunnattu kohti Jerusalemia ja juutalainen siis suuntaa myös yksityisen rukouksensa samaan suuntaan. Tooran määrittelemien päivittäisten uhrien sijaan juutalainen rukoilee kolme kertaa päivässä:
Juutalaisen jumalanpalveluksen eli tefillan tärkeimmät elementit ovat
- Šema Israel Tämä rukous koostuu kolmesta Tooran kappaleesta (5.Moos.6:4–9; 11:13–21 ja 4.Moos.15:37–41) ja se luetaan aamuin sekä illoin.
- Amida (verbistä la'amod = seisoa) Tämän rukouksen toinen nimi on šmone esre (kahdeksantoista). Se koostuu arkipäivinä kahdeksastatoista ja sapattisin/juhlapyhisin seitsemästä siunauksesta. Rukous luetaan seisaaltaan ja kasvot Jerusalemia kohti suunnattuina.
Aamupalvelukseen osallistuva juutalainen laittaa päälleen tallit-rukousšaalin sekä sitoo arkiaamuina käsivarteensa ja otsalleen tefillinit.
Nykyisen juutalaisuuden piirissä on eriäviä näkemyksiä Jerusalemin temppelin uudelleenrakentamisesta ja temppelipalvelus käyttöönotosta. Ns. uskonnollis-kansallisen Dati Leumi-liikkeen perusideana on juutalaisen valtion perustaminen koko raamatullisen Israelin alueelle sekä Kolmannen Temppelin rakentaminen Jerusalemin Temppelivuorelle. Perinteinen ortodoksijuutalaisuus sen sijaan hylkää tämän ajatuksen ja korostaa tulevan Messiaan perustavan ikuisen rauhan valtakunnan ja sekä rakentavan Temppelin.
Juutalaisen henkilökohtaisen jumalanpalveluksen tasot voidaan jakaa käytännölliseen ja spirituaaliseen. Käytännöllisen tason henkilökohtainen jumalanpalvelus on Jumalan antaman lain noudattamista sekä laupeuden ja lähimmäisenrakkauden harjoittamista. Spirituaalinen taso ulottuu henkilökohtaisesta rukouselämästä mystiikkaan ja kabbalan tutkimiseen.
[muokkaa] Juutalainen elämänkaari
Miespuolisen juutalaisen ensimmäinen velvollisuus toteutuu 8. päivänä syntymästä, jolloin Tooran käskyn mukaan suoritetaan brit mila, ympärileikkaus eli sananmukaisesti sanan liitto merkiksi Israelin kansaan kuulumisesta. Tämä toimitus on yksi tärkeimmistä ja sen puuttuminen katsotaan vakavaksi rikkeeksi; ympärileikkaamattomana kuollut juutalainen voidaan haudata juutalaisella hautausmaalla vain sen erityiseen osaan. Ympärileikkauksen yhteydessä poika saa nimen. Tyttölapselle annetaan nimi sapattijumalanpalveluksen yhteydessä: isä kutsutaan lukemaan Tooraa, lapselle luetaan erityinen siunaus ja hänelle annetaan nimi.
Uskonnollinen täysi-ikäisyys koittaa pojille 13-vuotiaana ja tytöille 12-vuotiaana. Juutalainen kasvatus tähtää opettamaan lapselle mitsvojen noudattamista niin, että täysi-ikäisyyteen saavuttaessa he voivat olla itse vastuussa omista teoistaan. Pojasta tulee ns. bar mitsva ("lain poika") ja tytöstä bat mitsva ("lain tytär"). Jumalanpalveluksessa poika kutsutaan ensimmäisen kerran lukemaan Tooraa ja tapausta juhlitaan perusteellisesti. Konservatiivi- ja reformijuutalaisissa seurakunnissa myös tyttö pääsee lukemaan Tooraa.
Avioliitto on juutalaisen elämän, tulevien sukupolvien ja koko juutalaisen kansan perusta. Juutalaisuus suhtautuu hyvin kielteisesti seka-avioliittoihin. Tärkeää on äidin juutalaisuus, koska juutalainen identiteetti ja juutalaiskansaan kuuluminen periytyvät nimenomaan äidiltä. Juutalainen pari vihitään huppan eli vihkikatoksen alla yhteisasumisen symboliksi. Puolisot allekirjoittavat avioliittosopimuksen, ketubban, juovat yhdessä pikarillisen viiniä, jonka jälkeen sulhanen rikkoo lasin Jerusalemin temppelin muistoksi. Mikäli avioliitto purkautuu, tarvitaan siihen rabbiinituomioistuimen eli bet dinin vahvistama avioero, get.
Kuolemantapauksessa hautaus järjestetään mahdollisimman pian, useimmiten kahden päivän sisällä. Juutalainen voidaan haudata vain juutalaiselle hautausmaalle ja toimituksesta vastaa juutalainen hautausyhdistys hevra qaddiša. Juutalainen noudattaa sururituaalia, johon kuuluu erityinen viikon kestävä šiva-suruaika sekä päivittäin luettava kaddish-rukous.
Eri juutalaisryhmät noudattavat tapoja varsin yksilöllisesti. Ortodoksijuutalaiset noudattavat mitzvoja hyvinkin tarkasti, perinteiset juutalaiset taas lähinnä keskeisimpiä säädöksiä. Maallistuneet juutalaiset sopeutuvat helposti elämään valtakulttuurin mukana ja juutalaisuus näkyy vain väljästi arkipäiväisessä elämässä.
[muokkaa] Ajanlasku
-
Pääartikkeli: Juutalainen kalenteri
[muokkaa] Sapatti
Yksi keskeisimpiä käskyjä koskee lepopäivää (šabbat), joka on viikon seitsemäs päivä. Viikon lasketaan alkavan sunnuntaista, joten seitsemäs päivä on lauantai (noudatettu Suomessa aina 1973 tapahtuneeseen kalenterin standardisoimiseen asti). 3. vuosisadalle saavuttaessa kristitty kirkko halusi tehdä selvän eron juutalaisuuteen sekä teologisista että poliittisista syistä ja lepopäivä vaihdettiin Kristuksen ylösnousemuksen päivään, joka on sunnuntai. Raamatun luomiskertomuksen mukaan sapatti alkaa perjantai-iltana auringon laskiessa. Sapatin vietto alkaa puoli tuntia ennen auringon laskua perjantai-iltana ja se päättyy lauantai-iltana kolmen tähden ilmestyttyä taivaalle eli noin puoli tuntia auringonlaskun jälkeen. Napapiirin yläpuolella, missä keskikesällä ja -talvella on mahdotonta havainnoida auringonnousua ja -laskua, noudattaa alueella matkustava uskova juutalainen joko lähimmän juutalaisen seurakunnan tai Jerusalemin aikoja omasta traditiostaan riippuen.
[muokkaa] Juhlapyhät
Juutalaiseen kuuluu useita juhlapyhiä:
- Uusi vuosi eli roš hašana sekä jom kippur eli suuri sovituspäivä sijoittuvat länsimaisen kalenterin mukaan syys-lokakuulle.
- Lehtimajajuhlaa eli sukkotia vietetään syksyllä seitsemän päivän ajan ja silloin muistellaan juutalaisten matkaa pois Egyptin orjuudesta halki autiomaan. Sukkotin viimeiset päivät ovat Shemini Atseret ja Simchat Tora.
- Hanukka osuu joulukuulle. Juhlaa vietetään makkabealaissodan päättymisen ja Jerusalemin Temppelin uudelleen vihkimisen muistoksi.
- Helmi-maaliskuulla vietetään purim-juhlaa Esterin kirjan tapahtumien muistoksi. Juhlasta on kehittynyt karnevaalijuhla naamiaisineen.
- Kristittyjen pääsiäisen aikoihin vietetään pesahia, jossa muistellaan Egyptistä lähtöä, kun Mooses johdatti Israelin kansaa. Viikon kestävä juhla aloitetaan seder-aterialla, johon kuuluu Raamatun Exodus-kertomuksen lukeminen. Pesach-juhlan erityispiirre on se, että ns. hapatettujen ruokien nauttiminen on kielletty. Leivän sijaan käytetään happamattomia matza-leipiä.
- Seitsemän viikon päästä pesahista on šavuot-juhla, jota vietetään Tooran saamisen muistoksi.
- Heinäkuulle osuva tiša be'av (Av-kuukauden 9. päivä) on juutalaisen vuoden surullisin päivä Jerusalemin Temppelien tuhoutumisen muistoksi.
[muokkaa] Kosher-ruoka
Toinen keskeinen juutalaiseen arkipäivään vaikuttava säännöstö koskee ruokavaliota. Toora määrittelee tarkkaan syötäviksi kelpaavat eläimet ja perusteet niiden valmistukselle. Tooran sääntöjen mukainen ruokavalio on kosher eli kelvollinen. Mikäli ruoka ei ole sallittua se on trefa eli kiellettyä.
Ruoka-aineet jaetaan Tooran lakien mukaan kolmeen pääryhmään:
- basari lihatuotteet (myös siipikarja)
- chalavi maitotuotteet
- parve neutraalit tuotteet; kasvikset, hedelmät, kala, kananmuna, hunaja
Toora selvittää yksityiskohtaisesti ruokavalioon kelpaavat eläimet. Karjaeläinten tulee olla märehtijöitä ja niillä pitää olla halkinainen kavio; esim. lehmä, puhveli, lammas, vuohi ja kirahvi. Määritelmän ulkopuolelle jäävät siis esim. sika, hevonen, aasi, jänis ja kameli. Siipikarjasta kelpaavat esim. kana, ankka, kalkkuna ja kyyhky. Petolinnut eivät ole kosher. Kaloista kelvollisia ovat vain ne, joilla on suomut ja evät. Petokalat ja äyriäiset eivät siis kuulu kosher-ruokavalioon.
Veren käyttö ruoka-aineena on ehdottomasti kielletty. Tämän vuoksi eläimet on teurastettava viiltämällä niiden kaulavaltimo auki ja laskemalla veri ulos. Tämän teurastusmuodon nimi on šehita, ja sillä pyritään aiheuttamaan mahdollisimman nopea ja kivuton kuolema. Ennen ruoaksi valmistamista lihaa liotetaan vedessä ja se peitetään vähäksi aikaa suolaan, että veri lähtisi siitä mahdollisimman tarkasti.
Tooran käskyn mukaan vasikkaa ei saa keittää äitinsä maidossa, minkä vuoksi liha- ja maitotuotteita ei sekoiteta koskaan keskenään eikä niitä tarjoilla samalla aterialla. Näin ollen kosher-lakeja noudattava pidättäytyy myös juustoista, joissa on eläinperäinen juoksete. Kosher-kodin keittiövarusteisiin kuuluvat erilliset keittoastiat ja ruokailuvälineet liha- ja maitoruoille. Neutraaleja parve-tuotteita voi sen sijaan sekoittaa kumpienkin kanssa.
Juutalainen ruokaperinne on kehittynyt vuosisatojen saatossa hyvin rikkaaksi kokoelmaksi erilaisia reseptejä, joissa on kosher-sääntöjen mukaan sovellettuna vaikutteita miltei mistä tahansa maailman kulttuurista, jonka piirissä juutalaiset ovat asuneet.
[muokkaa] Katso myös
- Tanakh
- Karaiitit
- Nooan Liitto
- Messiaaninen juutalaisuus
- Juutalainen filosofia
- Luettelo tunnetuista suomenjuutalaisista
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Allegro, John M.: The Chosen People: A Study of Jewish History from the Time of the Exile Until the Revolt of Bar Kochba, Sixth Century B.C. to Second Century A.D.. London: Hodder and Stoughton, 1971. ISBN 0-340-14995-7.
- Armstrong, Karen: Jumalan historia: 4000 vuotta juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia. (A history of God: The 4000-year quest of Judaism, Christianity and Islam, 1993.) Suomentanut Markku Päkkilä. Jyväskylä: Ajatus Kirjat, 2007. ISBN 978-951-20-7027-5.
- Räisänen, Heikki: Tuhat ja yksi tulkintaa: Luova näkökulma Raamattuun. Helsinki: Yliopistopaino, 1989. ISBN 951-570-024-8.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Encyclopaedia Judaica, CD-ROM Edition – laaja tietolähde
- Jewish Telegraphic Agency – Juutalaisen maailman uutisia
- Ortodoksiliitto, suuri amerikkalainen ortodoksisynagoogien katto-organisaatio
- Chabad Lubavitch, merkittävä juutalaista lähetys- ja koulutustyötä tekevä kansainvälinen järjestö, pieni toimisto myös Suomessa
- Conservative movement in Israel, Israelin konservatiivinen liike
- Helsingin juutalainen seurakunta
| Merkittävimmät uskonnot |
|
|||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Muinaisuskonnot | Muinainen Egypti · Muinainen Lähi-itä · Muinainen Kreikka · Germaanit · Keltit · Skandinaavit · Slaavit · Suomalaiset · Gnostilaisuus · Uusplatonismi · Muinainen Rooma · Mithralaisuus | |||||||||||||
| Uskontotiede | Teologia · Uskonnon alkuperä · Uskonnon kehitys · Uskonnonfilosofia · Uskontoantropologia · Uskontohistoria · Uskontopsykologia · Uskontososiologia | |||||||||||||
| Sekularismi | Ateismi · Agnostisismi · Humanismi · Uskonnottomuus |
