Michelangelo

Wikipedia

Michelangelo di Lodovico Buonarroti Simoni (6. maaliskuuta 1475, Arezzo – 18. helmikuuta 1564) oli taiteen täysrenessanssin aikaa edustava italialainen yleisnero: taidemaalari, kuvanveistäjä, arkkitehti ja runoilija. Michelangelo oli taiteilijapersoonaltaan voimakas, ja hänen tuotantoaan pidetään melko paatoksellisena. Luonteeltaan hän oli epäsosiaalinen ja ailahteleva. Hän oli myös homoseksuaali, minkä on sanottu näkyvän hänen teoksissaan.

Michelangelon kuuluisimmat työt ovat Vatikaanin Sikstuksen kappelin katon ja alttaripäädyn freskot, Vatikaanin Pietarinkirkossa oleva veistos Pietà sekä Firenzessä olevat Medicien hautakappelin veistokset ja Daavid-patsas.

Michelangelo on myös suunnitellut Pietarinkirkon kupolin.

Sisällysluettelo 1 Elämä ja teokset 1.1 Nuoruus Firenzessä 1.2 Venetsia ja Bologna (1494–1496) 1.3 Firenze (1501–1505) 1.4 Rooma ja Bologna (1505–1516) 1.5 Firenze (1516–1532) 1.6 Rooma (1534–1564) 2 Tyyli ja taidekäsitys 3 Luettelo tärkeimmistä töistä 4 Michelangelon teosten valokuvia 5 Kirjallisuutta 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Elämä ja teokset

[muokkaa] Nuoruus Firenzessä

Michelangelo syntyi Toscanassa lähellä Arezzoa 1475. Hänen isänsä omisti marmorilouhoksen ja pienen maalaistalon Sitteignanossa. Michelangelo asui suuren osan elämästään Firenzessä, kunnes muutti Roomaan.

Isänsä toiveista huolimatta Michelangelo meni kuvanveistäjän oppiin 1488. Hänen opettajansa, Domenico Ghirlandaio, huomasi nuoren Michelangelon lahjat ja suositteli tätä Lorenzo il Magnificolle, Firenzen hallitsijalle. 1490–1492 Michelangelo tutustui Lorenzon hovissa useisiin oppineisiin ja taiteilijoihin, mikä muokkasi hänen käsityksiään niin taiteesta, politiikasta kuin seksuaalisuudestakin.

[muokkaa] Venetsia ja Bologna (1494–1496)

Lorenzon kuoleman jälkeen hänen poikansa Piero de'Medici ei halunnut enää jatkaa Michelangelon taiteellisen työn tukemista. Tällöin Michelangelo lähti Firenzestä, asui kolme vuotta Bolognassa ja muutti sitten Roomaan 1496. Antiikin Rooman veistotaiteen innoittamana hän veisti Bacchus- ja Pietá-teokset.

[muokkaa] Firenze (1501–1505)

Neljä vuotta myöhemmin Michelangelo palasi Firenzeen veistämään Daavid-patsasta. Patsaalla oli valtava symboliarvo pienelle Firenzen tasavallalle, joka taisteli isompiansa vastaan.

[muokkaa] Rooma ja Bologna (1505–1516)

Vastavihitty paavi Julius II kutsui Michelangelon jälleen Roomaan 1503 rakentamaan paavin hautakammiota. Vähän väliä paavi kuitenkin halusi keskeyttää hautakammion rakennustyöt ja tilasi muita töitä. Kuuluisin näistä tehtävistä oli Vatikaanin Sikstuksen kappelin freskot, joiden maalaamiseen kului neljä vuotta (1508–1512). Tämän ja muiden keskeytysten takia hautakammion rakentamiseen meni 40 vuotta, eikä se silti koskaan valmistunut.

[muokkaa] Firenze (1516–1532)

Paavi Julius II:n seuraaja, Medici-sukuinen Leo X, tilasi Michelangelolta Firenzen San Lorenzon kirkon ulkokuoren uusimisen. Michelangelo piirsi julkisivua kolme vuotta, ja yritti samalla avata uutta marmorikaivosta työn toteuttamista varten. Tilaajalla oli rahahuolia eikä työ edistynyt, ja Michelangelo turhautui.

Noloina Medicit tilasivat toisen työn, oman sukunsa hautakammion. Jälkipolvien onneksi tämän työn, joka työllisti Michelangeloa pääosan 1520- ja 1530-luvuista, toteuttaminen onnistui paremmin. Vaikka siitäkään ei tullut täysin valmista, se on kuitenkin paras esimerkki Michelangelon tavasta yhdistää lahjansa arkkitehtina ja kuvanveistäjänä.

1527 Firenzen kansa nousi kapinaan, syrjäytti Medicit ja perusti tasavallan. Michelangelo auttoi rakkaan, piiritetyn, kaupunkinsa linnoitustöissä. Pitkällisen piirityksen jälkeen Medicit kaappasivat vallan takaisin 1530. Michelangelo lähti kaupungista ja jätti oppilaansa viimeistelemään hautakappelia.

[muokkaa] Rooma (1534–1564)

Paavi Paavali III tilasi Viimeisen tuomion Sikstuksen kappelin alttariseinälle. Michelangelo työskenteli sen parissa 1534–1541. Vanhetessaan Michelangelo tuli kiivasluonteiseksi ja oikulliseksi. Vaikka hänen maineensa kasvoi kasvamistaan ja paavit ja ruhtinaat kilpailivat hänen töistään, hän vetäytyi yhä enemmän yksinäisyyteensä. Hänen kirjoittamansa runot todistavat, että häntä vaivasivat epäilyt taiteen synnillisyydestä. Vuonna 1546 Michelangelo nimitettiin Vatikaanin Pietarinkirkon pääarkkitehdiksi. Hänen ylpeää riippumattomuuttaan kuvaa se, että hän kieltäytyi ottamasta maksua Pietarinkirkon kupolin suunnittelusta. Hän piti tätä työtä Jumalan kunniaksi tehtynä palveluksena, jota ei saanut tahrata maallisilla palkkioilla. Kun hän 1564 kuoli 89-vuotiaana, hänet haudattiin omasta pyynnöstään Santa Crocen kirkkoon Firenzeen.

Michelangelon elämän tärkeimpiä ihmisiä olivat kaunis nuori roomalainen aatelismies Tommaso Cavalieri, josta hän teki lukuisia piirroksia ja veistoksia, ja jolle hän omisti kirjoittamiaan sonetteja, sekä leskeksi jäänyt markiisitar Vittoria Colonna. Sivistynyt markiisitar kirjoitti itsekin runoja ja tunsi monia aikansa kuuluisia henkilöitä. Vittoria Colonna tutustutti uskonasioista kiinnostuneen Michelangelon hengelliseen liikkeeseen, joka pyrki uudistamaan Italian katolisuutta. Taiteilija lahjoitti Vittoria Colonnalle useita uskonnollisaiheisia töitään.

[muokkaa] Tyyli ja taidekäsitys

Michelangelon luonto-suhde oli tyystin erilainen kuin aikalaisella Leonardo da Vincillä. Michelangelolle taide lähti sisäisestä inspiraatiosta ja kulttuurista, ei luonnon ihmeiden jäljentämisestä. Hän näki luonnon vihollisena, joka oli voitettava. Keskustelussa portugalilaisen Francisco da Olandan kanssa hän totesi: "Hyvä maalaus on musiikkia, se on sävel, ja vain hyvin älykäs ihminen pystyy käsittämään kuinka valtavan vaikeaa sen luominen on".

Leonardo Da Vincin tavoin Michelangelo teki omia tutkimuksiaan ihmisen anatomiasta, leikkeli ruumiita ja piirsi elävää mallia, kunnes ihmisruumiissa ei tuntunut olevan hänelle mitään salaisuuksia. Hän perehtyi muinaisen antiikin kuvanveistäjien teoksiin ja oppi kuinka he olivat esittäneet kauniin ihmisvartalon liikkeitä, lihaksia ja jänteitä. Asennot ja näkökulmat, joita monet hänen aikalaisensa olisivat välttäneet sijoittamasta kuviinsa, peläten, etteivät olisi pystyneet esittämään niitä virheettömästi, kiihottivat Michelangelon taiteellista kunnianhimoa.

Michelangelo usein kuvaili, miten patsas on vangittuna kiven sisällä ja hänen oli vain naputeltava se sieltä esiin. Tämä näkyy keskeneräisissä töissä, joista jotkut näyttävät todella siltä, kuin patsaan hahmo taistelisi itse itseään irti emokivestä.

Pian Michelangelon kuoltua hänen töidensä liian yksityiskohtaisia sukupuolielimiä alettiin peitellä. Viimeistä tuomiota pidettiin aivan liian riettaana, ja monille patsaille tehtiin viikunanlehdestä "alushousut". Koko "viikunanlehti"-käsite lähti nimenomaan Michelangelon töiden sensuroinnista, ja vielä tänäkin päivänä Lontoon Viktoria ja Albert-museossa olevan Daavid-kopion intiimit osat peitetään kuninkaallisten vierailujen ajaksi.

[muokkaa] Luettelo tärkeimmistä töistä

• Porras Madonna – Madonna della Scala, marmoriveistos, Firenze, n. 1489–1492
• Kentaurien taistelu, marmoriveistos, Firenze, n. 1492
• Santo Spiriton krusifiksi, Firenze, 1492
• Kynttilänjalkaa kantava enkeli, marmoriveistos, Bologna, 1494–1495
• Pietà-veistos, marmoria, Pietarinkirkko, Rooma, n. 1497 – ?
• Bacchus-veistos, 1497–1498
• Daavid-patsas, marmoria, 1501–1504
• Maria, lapsi ja Johannes Kastaja – Tondo Pitti, marmoriveistos, Firenze, 1504–1505
• Brüggen madonna ja lapsi, Notre Dame, Brügge, 1504–1505
• Pyhä perhe ja Johannes Kastaja – Tondo Doni, paneelimaalaus, Firenze, 1504–1506
• Sikstuksen kappelin kattofreskot, n. 1508–1512

Aatamin luominen, fresko

Paratiisista karkotus, fresko

• Kristus-patsas, S. Maria sopra Minerva -kirkko, 1519–1520
• Sikstuksen kappelin alttariseinä, n. 1534–1541

Viimeinen tuomio, fresko

• Pietarinkirkon rakentamisen loppuunsaattaminen (mm. kirkon kupoli)
• Pietà-veistos Firenzen tuomiokirkko, kesken jäänyt
• paavi Julius II:n hautamuistomerkki Orjat, kesken jäänyt

Kuoleva orja-veistos, 1513 – lahjoitettu Frans I:lle 1546

• Mooses-patsas, San Pietro in Vincoli -kirkko, n. 1513 (?)
• Medici-suvun hautamuistomerkit, kesken jääneitä

Aamu; Päivä; Ilta; Yö

• San Lorenzon kirkon julkisivu-suunnittelu, Firenze, kesken jäänyt, 1516–1520

[muokkaa] Michelangelon teosten valokuvia

Sikstuksen kappelin fresko Viimeinen tuomio.	Viimeinen tuomio. Yksityiskohta.	Sikstuksen kappelin kattofreskot.	Aatamin luominen.
Auringon ja Kuun luominen. Yksityiskohta.	Pyhä perhe.	Madonna ja lapsi.	Pietà: Pietarinkirkko – Neitsyt Marian sylissä kuollut Jeesus.
Pietà: Firenze.	Mooses, osa Julius II:n hautamuistomerkkiä.	Daavid.

[muokkaa] Kirjallisuutta

• E. H. Gombrich: Maailman taiteen historia
• Alexandra Grömling: Michelangelo Buonarroti, elämä ja tuotanto. 1999 Könemann
• H. D. Molesworth: Euroopan veistotaidetta romaniikasta Rodiniin. (suom. Raija Mattila, Pekka Suhonen). Helsinki, Otava. (European Sculpture from Romanesque to Rodin, Thames and Hudson 1965)
• Irving Stone: Michelangelo. (suom. Eila Pennanen ja Juhani Jaskari). Porvoo 1963, WSOY.
• Margaretta Salinger: Michelangelo – Viimeinen tuomio. WSOY. Pieni taidekirjasto nro 26.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Michelangelon veistosten kuvat
• Web Gallery of Art, Michelangelo
• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Michelangelo Wikimedia Commonsissa.