Luettelo ydinlaitostapahtumista

Wikipedia

Tässä luettelossa on ydinlaitoksissa sattuneita tapahtumia, joita asiantuntijayhteisön ulkopuolella nimitetään ajoittain "onnettomuuksiksi". Ydinturvallisuuden valvontaviranomainen on pitänyt tapahtumien merkitystä vähäisenä tai katsonut etteivät ne liity ydinturvallisuuteen ja on siten luokitellut ne ennemmin tapahtumiksi kuin onnettomuuksiksi. Varsinaisia onnettomuuksia varten katso luettelo ydinonnettomuuksista.

Turvallisuuteen vaikuttavien ydinlaitostapahtumien vakavuutta mitataan Kansainvälisen Atomienergiajärjestön IAEA:n INES-asteikolla.

Jatkossa INES-luokitukset on kirjattu niiden ydinlaitostapahtumien kohdalle, joista se on tiedossa. INES-tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia eri maiden erilaisten raportointikäytäntöjen vuoksi, eikä niitä voi käyttää luotettavasti vertaamaan eri maiden ydinvoiman turvallisuutta.

Määritelmän mukaan tapahtumat, joita ei luokitella INES-asteikolla onnettomuuksiksi, eivät ydintekniikan vioittumisen suorana seurauksena aiheuta vaaraa ympäristölle tai hekilövahinkoja. Tapahtumilla voi olla kuitenkin muita vakaviakin seurauksia jotka eivät liity ydintekniikkaan, vaan esimerkiksi tulipaloon. Tällöin ne eivät kuitenkaan suoraan johdu ydintekniikan käytöstä, eikä niitä siksi pidetä ydinturvallisuuteen tarpeeksi läheisesti liittyvinä, jotta olisi asiallista puhua ydinonnettomuudesta.

[muokkaa] Ydinlaitostapahtumia ulkomailla

1978 - Rancho Secon ydinvoimala, Yhdysvallat

Ydinreaktorin hallinta vaikeutui tunnin ajaksi ohjaustietokoneiden rikkoontumisen takia. Rancho Secon voimala suljettiin kansanäänestyksellä 1989.

6. toukokuuta 1986 — Heyshamin ydinvoimala, Iso-Britannia

Tulipalo ydinvoimalan muuntajassa. Reaktori suljettiin välittömästi eikä se vahingoittunut.

1987 - Hanaun polttoainelaitos, Saksa

Kahdeksan työntekijän havaittiin altistuneen polttoainetta käsitellessään raja-arvot ylittävälle määrälle plutoniumia.

28. heinäkuuta 1992 - Barsebäckin ydinvoimala, Barsebäck-2, Ruotsi, INES 2

Reaktoria käynnistettäessä vuosihuollon jälkeen avautui päähöyrylinjan varoventtiili paineen ollessa 30 bar. Reaktoritehosta oli venttiilin avautuessa käytössä vasta alle yksi prosentti. Purkautuva höyry repi putkien eristykseen käytettyä mineraalivillaa irti noin 200 kg, josta osa kulkeutui suojarakennuksen märkätilaan. Märkätilassa olevasta vesialtaasta otetaan vettä niin onnettomuustilanteissa tarvittavien hätäjäähdytysjärjestelmien kuin seisokkitilassa tarvittavien jäähdytysjärjestelmien käyttöön. Eristeen kappaleet tukkivat kahta viidestä imusihdistä, jotka nekin saatiin huuhdeltua kääntämällä virtaus hetkeksi päinvastaiseen suuntaan. Tapahtuman seurauksena kiinnitettiin huomiota eristevillan merkitykseen mahdollisessa onnettomuustilanteessa, jolloin tehoajolla purkautuva suuripaineinen höyry repisi eristeita irti huomattavasti enemmän. Ruotsissa useat ydinvoimalaitosyksiköt olivat suljettuina, kunnes turvallisuutta parantavat muutokset oli saatu suoritettua. Imusihtejä suurennettiin ja niihin rakennettiin huuhtelumahdollisuuksia. Tapahtuma aiheutti muutoksia käytettyihin eristeisiin ydinvoimalaitoksilla yleensä ja muutoksia myös molemmilla Suomessa toimivilla ydinvoimalaitoksilla. Olkiluodossa jo alun perin turvallisempia imusihtejä kehitettiin edelleen ja Loviisassa suojarakennuksen lattiakaivot rakennettiin suuremmiksi. Barsebäckin tapahtuma ei saattanut reaktoria mihinkään erityiseen vaaraan vaan pikemminkin toi esille tärkeän puutteen hätäjäähdytysjärjestelmien suunnittelussa, jotka toisessa tilanteessa toisella laitoksella olisivat voineet osoittautua merkittäviksi.^[1][2]

12. toukokuuta 1998 - Civaux'n ydinvoimalaitos, Civaux-1, Ranska, INES 2

Jälkilämmönpoistojärjestelmään syntyi vuoto (30 kuutiometriä tunnissa) vain muutama kuukausi reaktorin käyttöönoton jälkeen. Vuoto syntyi lämpöjännitysten ja niiden aiheuttaman väsymisen seurauksena jälkilämmönpoistojärjestelmän kohtaan, jossa kuuma ja kylmä virtaus sekoittuvat T-yhteessä. Suunnitteluvirheen johdosta kaikki N4-laitokset jouduttiin tarkastamaan.^[3]

4. lokakuuta 1999 - Wolsongin ydinvoimalaitos, Wolsong-3, Etelä-Korea

Raskasvesijäähdytysjärjestelmän vuoto.

5. heinäkuuta 2001 - Chapelcrossin ydinvoimalaitos, Chapelcross-3, Iso-Britannia, INES 1

24 käytettyä polttoainesauvaa putosi latauskoneen telineestä, joista 12 kappaletta putosi edelleen polttoaineen siirtoon käytettyyn yli 24 m syvään kuiluun. Kuilun pohjalla oli vedellä täytetty siirtosäiliö, johon polttoaineniput putosivat. Kaikki polttoaineet jäivät ehjiksi ja päästöjä ei syntynyt.^[4]

14. joulukuuta 2001 - Brunsbüttelin ydinvoimala, Saksa

Vetyräjähdys rikkoi primääripiirin putken ja radioaktiivista vesihöyryä pääsi suojarakennukseen. Rikkoutunut putki ei ollut reaktorin turvallisuuden kannalta oleellinen.^[5]

15. tammikuuta 2003 - Barsebäckin ydinvoimala, Ruotsi

Vedensekoittimesta löydettiin irrallisia osia, jotka kulkivat primääripiirissä ja olivat joutuneet kosketuksiin polttoainesauvojen kanssa reaktorissa. Reaktori sammutettiin huoltoseisakkiin seitsemäksi viikoksi. Suojarakennuksen säteilytaso nousi hetkellisesti.

9. elokuuta 2004 - Mihaman ydinvoimalaitos, Mihama-3, Japani, INES 0

Rikkoutuneesta putkesta purkautunut höyry tappoi 4 ja haavoitti 7 työntekijää. Voimalayhtiö myönsi, ettei ruosteen syömää putkea ollut tarkistettu riittävällä tarkkuudella sen asentamisen jälkeen vuonna 1976. Tapahtuma sattui turpiinilaitoksella, jossa ei ole ydintekniikkaa eikä radioaktiivisia aineita. Huomattakoon, että tapahtuman uhriluku ei suoraan vaikuta INES-luokitukseen. Asteikko mittaa nimenomaan ydinteknisistä syistä sattuneita tapahtumia, ei siis tavanomaisen höyrynsiirron aiheuttamia vahinkoja.

9. huhtikuuta 2005 - Sellafield, Iso-Britannia

Sellafieldin ydinvoimalan lähettyvillä olevalla ydinjätteen käsittelylaitoksella havaittiin 9. huhtikuuta, että putkistoihin syötetty jätemäärä ei vastannut putkistoista keskipakoerottimiin saapuvaa jätemäärää. Työntekijät käyttivät etäkameroita vuotokohdan etsimiseen ja havaitsivat, että yli 20 tonnia pääasiassa typpihappoon liotettua uraania ja plutoniumia oli vuotanut suoja-altaaseen. Suoja-allasalueella säteilytaso on varsin korkea, joten jätteen poisto ja käsittely joudutaan tekemään todennäköisesti erityisesti tätä tehtävää varten valmistettavin robotein.

13. toukokuuta 2005 - Oskarshamnin ydinvoimala, Oskarshamn-1, Ruotsi

Ydinvoimalan ykkösyksikön turpiinissa esiintyi poikkeuksellista värinää. Sitä yritettiin vaimentaa laskemalla reaktorin tehoja asteittain seuraavana päivänä, mutta värinä jatkui. Koska värinä ei poistunut, ykkösyksikkö ajettiin alas turpiinin tasapainotusta varten.

25. heinäkuuta 2006 - Forsmarkin ydinvoimala, Forsmark-1, Ruotsi, INES 2

Laitos oli normaalilla tehoajolla, kun ulkoisella 400 kV:n kytkinkentällä avautui huoltotoimenpiteiden jälkeisiä kytkentöjä tehtäessä virrallinen erotin ja aiheutui kaksivaiheinen valokaarioikosulku. Oikosulun seurauksena generaattorin virtakiskon jännite laski noin 30 %:n normaalista ja laitos irtosi verkosta siirtyen omakäyttöteholle. Alijännitteen takia generaattorin magnetointilaitteisto kuitenkin nosti jännitteen noin 120 %:n, joka saattoi toimimattomaksi kaksi neljästä katkotonta 500 V:n sähkönsyöttöä varmistavasta UPS-laitteesta. Hieman omakäyttöteholle siirtymisen jälkeen toinen turpiineista ilmeisesti meni pikasulkuun ohjausventtiileiden hydraulipaineen laskun takia. Turpiinin kierrosluku lähti laskemaan ja generaattorikatkaisijan olisi pitänyt aueta, koska tuotetun sähkön taajuus muuttuu pyörimisnopeuden mukana. Virheellisestä suojausjärjestelmästä johtuen katkaisija ei auennut, jolloin taajuusero generaattorin ja 70 kV:n varmistavan sähköverkon välillä kasvoi liian suureksi katkaisten tämänkin yhteyden. Toisen generaattorin katkaisija mahdollisesti aukesi syntyneen taajuusvääristymän johdosta. Syntyneen sähkökatkon seurauksena varasähköä syöttävät dieselgeneraattorit käynnistyivät suunnitellusti. C ja D-osajärjestelmiä varmentavat dieselit alkoivat syöttää sähköä kiskoihin normaalisti, mutta A ja B-osajärjestelmien dieselit sammuivat heti käynnistymisen jälkeen. Tämä johtui kierroslukumittauksen sähkönsyötön puuttumisesta, joka johtui akkuvarmennettujen muuttajien (UPS) toimimattomuudesta, joiden myös varmentamasta 220 V:n vaihtojännitejärjestelmästä otettiin mittaukseen tarvittava sähkö. Muuttajat olivat sellaisia, että tasasuuntausosan suojauksen lauetessa myös vaihtosuuntaus meni pois päältä katkaisten varmennetun sähkönsyötön. Tätä pidetään suunnitteluvirheenä kyseisissä AEG:n valmistamissa laitteissa. Reaktori meni tapahtumien seurauksena tietysti pikasulkuun ja eristysventtiilit kiinni. Pikasulku voitiin havaita valvomosta, vaikka osa järjestelmistä oli ilman virtaa akkuvarmennetun sähkön menetyksen vuoksi. Esimerkiksi kaikkien säätösauvojen asentoja ei kuitenkaan voitu todeta varmasti. Sähkön ja siitä johtuvien instrumenttitietojen menetyksen vuoksi jäljellä olevien C ja D-osajärjestelmien hätäjäähdytysjärjestelmät käynnistyivät. Apusyöttövesijärjestelmän pumpuilla pumpattiin vettä reaktoriin (2x22,5 kg/s) ja automaattinen paineenalennus päästi kahden reaktorin alaspuhallusputken kautta (2x50 kg/s) syntyvää höyryä suojarakennuksen lauhdutusaltaaseen. Suojarakennuksen ruiskutus käynnistyi myös automaattisesti. Veden pinta reaktorissa laski alimmillaan 1,9 metriä sydämen yläpuolelle, jolloin paine oli 1,5 MPa (15 bar). Käyttöhenkilökunta valmistautui paineen pudottamiseen reaktorissa alle 1,2 MPa:n, jos pinta olisi laskenut alle 1,1 metrin, joka on mainittu poikkeustilanteita varten laaditussa ohjeessa. Tällöin paineen ollessa alempi olisi voitu käyttää suurikapasiteettisempiä hätäjäähdytyspumppuja veden pumppaamiseen reaktoriin. 22 minuutin kuluttua tapahtuman alusta käyttöhenkilökunta palautti yhteyden käsin 70 kV:n verkkoon, joka oli täysin toimintakuntoinen taajuusongelman mentyä ohitse. Tämän jälkeen saatiin valvomoon kaikki data näkyviin ja voitiin todeta kaikkien säätösauvojen olevan reaktorissa. Myös molempien pois käytöstä olleiden osajärjestelmien apusyöttövesijärjestelmät saatiin käyntiin ja veden pinta lähti nousemaan reaktorissa nopeasti. Pinnan saavutettua riittävän korkeuden kytkettiin automaattiset hätäjäähdytykset pois päältä ja 45 minuuttia tapahtuman alusta voitiin todeta laitoksen olevan turvallisessa tilassa. Tapahtumista ei aiheutunut päästöjä ympäristöön ja reaktori ei ollut vaarassa missään tilanteen vaiheessa. Sen sijaan hyvin pienet lisävahingot olisivat voineet johtaa huomattavasti vaarallisempaan tilanteeseen. Akkuvarmennetuista muuttajista pääteltiin, että C ja D-osajärjestelmien varmentajien suojaus laukesi jo alijännitteen aikana, jolloin ne palautuivat toimintaan jännitehäiriön mentyä ohitse. Tapahtumasta tiedotettiin myös Suomeen, mutta Olkiluodon hyvin samankaltaisilla laitoksilla tämäkin asia oli toteutettu toisin. Dieselgeneraattoreiden kierroslukumittauksen sähkönsyöttö saa sähkönsä suoraan akustojen varmentamasta tasajänniteverkosta ilman ylimääräisiä välilaitteistoja. Forsmarkissa generaattorin suojausjärjestelmiä uusittaessa ei oltu kiinnitetty huomiota uuden järjestelmän vaatimaan kytkentään oikeisiin vaiheisiin vaan oli jätetty kytkennät entiselleen. Tästä aiheutui kahden osajärjestelmän sähkönmenetys 22 minuutiksi parin sekunnin sijasta. Tällaisten asioiden seurauksena Ruotsin säteilyturvallisuusviranomainen SKI teki johtopäätökset turvallisuuskulttuurin rapistumisesta ja edellytti asioiden kunnollista tutkintaa ja muutoksia toimintatapoihin.^{[6][7][8][9][10]}

4. kesäkuuta 2007 - Leningradin ydinvoimalaitos, Leningrad-2, Venäjä

Pietarin lähellä sijaitsevan Leningradin ydinvoimalaitoksen kakkosreaktori pysäytettiin häiriön takia. Häiriön syytä ei kerrottu tarkemmin: "radioaktiivisuus reaktorissa ja Sosnovyi Borin kaupungissa ei poikkea tavallisesta", voimalan lausunnossa kerrottiin.^[11]

28. kesäkuuta 2007 - Krümmelin ydinvoimala, Saksa

Hampurin lähellä sijaitsevasssa Krümmelin ydinvoimala-alueella jäähdytysnesteen syttyminen sai aikaan mittavan tulipalon muuntajarakennuksessa, jonka seurauksena voimala jouduttiin kytkemään pois päältä. Itse voimalaan palo ei kuitenkaan levinnyt.^[12]

16. heinäkuuta 2007 - Kashiwazaki-Kariwan ydinvoimala Japani

Järistys sytytti yhden Kashiwazaki-Kariwan voimalan muuntajista palamaan ja voimalasta vuosi Japaninmereen noin 1 200 litraa heikosti radioaktiivista vettä mereen. Myöhemmin todettiin, että vesi olikin jonkin verran arvioitua radioaktiivisempaa, mutta se ei ylittänyt raja-arvoja.^[13] Kaikki voimalan seitsemän reaktoria vahingoittuivat maanjäristyksessä jossain määrin.^[14]

8. marraskuuta 2007 - Ignalinan ydinvoimala, Ignalina-2, Liettua

Ignalinan ydinvoimalaitoksen kakkosreaktori ajettiin alas 17.20 paikallista aikaa. Häiriön syystä ei ole täyttä varmuutta, Reutersin uutisen mukaan kyse olisi ollut oikosulusta generaattorissa.^[15][16] Voimalaitoksen mukaan kyse oli kuitenkin viasta syöttövesipumpussa.^[17] Häiriöstä ei aiheutunut Liettuan viranomaisten mukaan vaaraa. Vian korjaukseen arvioitiin kuluvan kolme päivää.

4. kesäkuuta 2008 - Krskon ydinvoimala, Slovenia

Slovenian ja Kroatian yhteisomistuksessa olevassa Krskon ydinvoimalan primaarijäähdytysjärjestelmässä havaittiin vuoto, jonka vuoksi voimala suljettiin. Euroopan unioni tiedotti vuodosta kaikille EU-maille niin sanotun Ecurie-järjestelmän mukaisesti. ^[18]

[muokkaa] Ydinlaitostapahtumia Suomessa

1. syyskuuta 1981 - Loviisan ydinvoimalaitos, Loviisa-2, INES 2

Lämpörele laukesi virheellisesti pysäyttäen yhden pääkiertopumpuista ja reaktorin tehonsäätäjä rajoitti tämän seurauksena reaktorin tehoa. Säätösyistä paine nousi sekundääripuolella, jolloin viidessä höyrystimessä pinnanmittaus tulkitsi paineennousun epäpuhtauksista johtuen pinnanlaskuksi. Matalasta pinnankorkeudesta tuli reaktori- ja turpiinipikasulut, jolloin turpiinin ohitusventtiilit avautuivat. Yksi venttiileistä juuttui kuitenkin auki ja paine alkoi laskea sekundääripuolella. Tästä seuraa myös primääripuolen paineen ja lämpötilan lasku, jolloin paineistimen pinta alkoi laskea ja pumput alkoivat syöttää lisää vettä primääripiiriin. Pumput pysäytettiin, kun pinta alkoi nousta paineistimessa nopeasti. Turpiinin ohitusventtiiliä yritettiin sulkea käsiohjauksella tuloksetta, jolloin suljettiin samassa linjassa ollut sulkuventtiili. Primääripiirin normaali paine on 123 bar ja se nousi tapahtumassa suurimmillaan 132,5 baariin lämpötilan vastaavasti pudottua 218 °C:n. Lämpötilan putoaminen jyrkästi reaktorin ollessa vielä korkeassa paineessa aiheuttaa haurasmurtuman riskin. Tapahtumassa paine ei noussut kuitenkaan varoventtiilin aukeamiseen saakka eikä lämpötila kerinnyt laskea liian alas, jotta olisi muodostunut este laitosyksikön uudelleenkäynnistykselle. Höyrystimen pinnankorkeuden mittausjärjestelmän putkia muutettin niin ettei roskien kulkeutuminen niihin ollut enää mahdollista.^[1]

1991 - Olkiluodon ydinvoimalaitos, INES 2

Tulipalo yksikön Olkiluoto 2 kytkinlaitoksella, laitos oli 7,5 tuntia dieseleillä tuotetun varavoiman varassa ulkoisen sähkönsyötön katkettua.

5. lokakuuta 1999 - Loviisan ydinvoimalaitos, INES 1

Generaattorin jäähdytysvetyä vuoti kaasusäiliöistä. Tapahtuman vuoksi turvallisuusviranomaisia, poliiseja ja palokuntaa pidettiin hälytysvalmiudessa vedyn syttymisen varalta, mitä ei kuitenkaan sattunut.

8. syyskuuta 2001 - Loviisan ydinvoimalaitos, INES 1

Kakkosyksikön primääripiiristä vuoti noin 5 kuutiometriä vettä suojarakennuksen lattialle yksikön ollessa huoltoseisokissa. Vuoto sattui, kun vettä siirrettiin huollon yhteydessä reaktorikuilusta 900 kuutiometrin varastosäiliöön, joka oli jo ennestään melko täynnä ja jonka täyttymistä ei huomattu.

11. toukokuuta 2005 - Olkiluodon ydinvoimalaitos, INES 1

Sähkökatko aiheutti ydinvoimalan joidenkin ydinturvallisuutta valvovien laitteistojen sekä valaistuksen, hissien ja ilmanvaihdon sammumisen. Valvontalaitteistot olivat pois päältä varavoimanlähteen käynnistymiseen saakka. Voimalaitoksen edustajan mukaan tapahtuman haitalliset vaikutukset rajoittuivat työturvallisuuden heikkenemiseen pimeyden vuoksi. Katko johtui sähköjärjestelmien muutostöissä tapahtuneesta sähkökytkentöjen erotusvirheestä ja paljasti puutteita turvallisuuden kannalta merkityksellisten laitteistojen työsuunnittelussa.

15. toukokuuta 2007 - Olkiluodon ydinvoimalaitos, Olkiluoto-2, INES 0

Ykkösyksikön seisokin ollessa päättymässä tuli Olkiluoto-2:lla pikasulku laitosalueen ulkopuolella sijaitsevalla 400 kV:n kytkinkentällä kiskokatkaisijan suojareleen virheellisestä toiminnasta johtuen. 400 kV:n kytkinkentällä, jonka kautta laitoksen teho normaalisti syötetään verkkoon, oltiin tekemässä muutostöitä ja kytkentöjä palauttamassa normaaleiksi. Jos tämä yhteys menetetään laitoksen on tarkoitus siirtyä omakäyttöteholle, jolloin tuotetaan sähköä vain voimalaitoksen omien järjestelmien sähkönkulutuksen kattamiseksi. Laitoksella kävi osittainen pikasulku ja kiskokatkaisijan suojareleen viallisen toiminnan vuoksi putosi verkosta. Omakäyttöön siirtyminen ei onnistunut generaattorin suojausjärjestelmien virheellisen asettelun takia, jolloin pienen 1,5 sekunnin sähkökatkon jälkeen vaihtoautomatiikka otti käyttöön sähkönsyötön ulkoisesta vaihtoehtoisesta 110 kV:n verkosta. Sähkökatkon takia tuli reaktorin, että turpiinin pikasulut, jolloin varavoimadieselit käynnistyivät ja turvallisuusjärjestelmät toimivat suunnitellusti. Fingridin virheestä johtuneet suojareleen virheelliset toiminta-arvot muutettiin ja releen jännitemittauspiirin virheellisesti auki olleet riviliittimet korjattiin. Myös muutamia suojaus- ja säätöjärjestelmämuutoksia tehtiin laitokselle.^[19]

7. kesäkuuta 2007 - Olkiluodon ydinvoimalaitos, Olkiluoto-2

Vuosihuollossa sattui 2. kesäkuuta inhimillisten virheiden seurauksena, että 600 litraa turpiinin voiteluöljyä roiskui avonaisesta putkesta turpiinisaliin ja edelleen valui alaspäin turpiinirakennuksen välitasoille. Öljyn siivous aloitettiin välittömästi, mutta öljyä jäi korkeapaineturpiinin eristeisiin. Laitosyksikön käynnistyksen yhteydessä putket ja turpiini kuumenevat voimakkaasti, jolloin eristeissä oleva vähäinen öljymäärä syttyi. Valvomoon tuli palohälytys aamulla, jolloin reaktorin teho oli 90 %. Tulipalo paikallistettiin nopeasti, sammutettiin käsisammuttimin ja laitos ajettiin alas palon syyn selvittämisen ajaksi. Palo oli turpiinilaakerin päällä. Laitos tahdistettiin verkkoon jo seuraavana aamuyönä. Tapahtuma ei vaarantanut ydinvoimalaitoksen turvallisuutta eikä ympäristön säteilyturvallisuutta.^[19][20][21]

4. lokakuuta 2007 - Olkiluodon ydinvoimalaitos, Olkiluoto-2, INES 1

Generaattorin vesijärjestelmässä havaittiin värinää ja ohjaajat päättivät pysäyttää pumpun ja siirtyä varalla olevan pumpun käyttöön. Tämän järjestelmän venttiili oli kuitenkin kiinni, jolloin hetken kuluttua laukesi turpiinipikasulku ja reaktorin osittainen pikasulku. Tällöin reaktori jää noin 30 prosentin teholle ja muodostuva höyry kulkee turpiinin ohitusventtiilien kautta suoraan lauhduttimeen. Noin tunnin kuluttua ohitusjärjestelmän venttiilit kuitenkin sulkeutuivat virheellisesti ja paine reaktorissa nousi, jolloin suojausjärjestelmä laukaisi pikasulun. Tällöin pikasulkuventtiilien tulisi aueta ja päästää paineistettu typpi vesitankkeihin, jolloin paineistunut vesi nostaa säätösauvat reaktoriin. Neljästätoista pikasulkuventtiilista yksi ei kuitenkaan avautunut signaalin saatuaan vaan tämä pikasulkuryhmä jouduttiin ajamaan sähkömoottoreilla sydämeen. Laitos oli pois verkosta vuorokauden vian selvittämisen ja toimimattoman pikasulkuventtiilin vaihtamisen takia. Missään tapahtuman vaiheessa laitoksen, ympäristön tai ihmisten turvallisuus ei vaarantunut.^{[22][23][24][25][26]}

13. syyskuuta 2007 - Loviisan ydinvoimalaitos

Häiriö säätäjässä sulki yhden Loviisan ydinvoimalan turpiineista. Häiriön syytä ei tiedotettu tarkemmin.^[27]

28. joulukuuta-30. joulukuuta 2007 - Olkiluodon ydinvoimalaitos, Olkiluoto-2

Laitoksella tehtiin 28. päivä päähöyryventtiilien määräaikaiskoestuksia, joiden yhteydessä oli tarkoitus vaihtaa yhden pääkiertopumpun pyörimisnopeuden säätöyksikkö. Vaihdon suorittamiseksi tuli kyseinen pääkiertopumppu pysäyttää, mutta pysähtymisen sijaan jäljelläolevien pääkiertopumppujen aiheuttama paine-ero aiheutti takaisinvirtauksen juoksupyörän läpi ja sen pyörimisen väärään suuntaan. Pumppua ei voitu käynnistää ennen sen täydellistä pysähtymistä, jonka vuoksi laitos ajettiin kuumaseisokkiin. Samalla tehtiin kolme kappaletta muita pieniä vikakorjauksia. Laitos tahdistettiin verkkoon seuraavana iltapäivänä noin kello 13 ja tehoa nostettiin suunnitellusti. Tehon ollessa noin 80 % hieman ennen kello 19:sta korkeapaineturpiinin yhden höyrylinjan säätöventtiilin toimilaite kuitenkin vikaantui johtaen reaktoripikasulkuun. Toimilaite vaihdettiin yön kuluessa ja laitos ajettiin takaisin verkkoon 30. päivä iltapäivällä. Tapahtumilla ei ollut turvallisuusmerkitystä ja toimenpiteet eivät aiheuttaneet päästöjä ympäristöön.^[28][29]

6. tammikuuta 2008 - Olkiluodon ydinvoimalaitos, Olkiluoto-2

Jäähile aiheutti pikasulun Teollisuuden Voiman Olkiluodon ydinvoimalan kakkosyksikössä. Meriveden puhdistusjärjestelmiin muodostui jäähileestä suppo, joka heikensi meriveden virtausta.^[30]

31. toukokuuta 2008 - Olkiluodon ydinvoimalaitos, Olkiluoto-1

Vika generaattorin jännitesäätäjässä sekä havaittu puute laitoksen sähköjärjestelmän suojauksissa aiheutti useamman pääkiertopumpun pysähtymisen seurauksella, että ykkösyksikön käynnistys vuosihuollon jälkeen keskeytyi.^[31]

[muokkaa] Lähteet